Oikeudellisesti painottunut tradenomikoulutus Jyväskylän ammattikorkeakoulussa

Ammattikorkeakoulujen perustaminen Suomessa 1990-luvulla perustui pitkälti eurooppalaiseen koulutusmalliin, mutta tältä osin Suomessa tultiin muuhun Eurooppaan nähden jälkijunassa noin 20 vuotta (Rask 2002, 32). Suomessa ammattikorkeakoulujen perustamiselle asetettiin lähinnä kolme tavoitetta; parantaa ammatillisen koulutuksen tasoa ja laatua, lisätä nuorison koulutushalukkuutta sekä purkaa oppilassumia joka kohdistui pääsääntöisesti yliopistoihin. (Puoskari, 2004, 11.) Lukioverkon laajentumisesta 1950–1960 -luvuilla ja siitä seuranneesta ylioppilaiden määrän nopeasta kasvusta seurasi, ettei kaikille halukkaille ylioppilaille ollut tarjolla koulutuspaikkaa yliopistossa, vaikkakin myös yliopistojen määrä oli tuona aikana lisääntynyt (ks. esim. Rinne, 2002, 81). Tästä seuranneesta opiskelijasumasta yliopistoihin haluttiin valtakunnallisen koulutuspolitiikan mukaan päästä eroon ammatillisen koulutuksen vetovoimaa lisäämällä (Laukia, 2020).

Ammatillisen koulutuksen uudistuksen tavoitteissa korostuivat tunnistettu välttämättömyys kansainvälistymisestä, jota tavoitteen mukaisesti pyrittiin lisäämään oppilaitosten kansainvälisellä yhteistyöllä. Tähän tavoitteeseen liittyi kiinteästi ammattikorkeakoulun tutkintojen kansainvälisen vertailtavuuden parantaminen. Ennen muuta ammattikorkeakoulutuksella haluttiin vastata työelämän nopeaan muutoksen, joka oli seurausta globalisaatiosta ja teknologian kehityksestä. (Puoskari, 2004, 11.)

Suunniteltu ja myöhemmin toteutettu laaja, pääsääntöisesti maakuntien keskuskaupunkeihin perustuva ammattikorkeakouluverkosto kytkeytyi myös osaamisen merkitystä painottavaan uuteen aluepolitiikkaan. Monialaisen ammattikorkeakoulutuksen toivottiin tukevan alueiden kehitystä ja vahvistavan niiden infrastruktuuria sekä ennen muuta parantavan pienten ja keskisuurten yritysten kehittymisen edellytyksiä. Näiden uudistuksen tavoitteiden on tulkittu olleen osa talouspoliittista strategiaa Suomen uusteollistamiseksi ja nostamiseksi johtavaksi tietotaloudeksi. (Puoskari, 2004, 11.) 2000-luvulla ammattikorkeakoulujen toimintaa on jatkuvasti kehitetty sekä organisaatioiden hallinnollisia rakenteita muutettu ammattikorkeakouluja koskevan uuden lain tultua voimaan 1.1.2015 (932/2014). Ammattikorkeakouluille on annettu myös vastuuta työelämää tukevassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa (ks. esim. Rask, 2002, 35).

Tämä artikkeli sisältää katsauksen oikeudellisesti painottuneen tradenomikoulutuksen historiaan, nykytilaan ja kehittämistarpeisiin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Artikkelin kirjoittajilla on yli 16 vuoden kokemus opetustyöstä ammattikorkeakoulussa ja myös yliopistossa oikeustieteellisellä koulutusalalla. Kummatkin kirjoittajat ovat osallistuneet oikeusministeriön oikeustradenomikoulutuksen kehittämiseen sen alkuajoista saakka.

Oikeustradenomikoulutuksen syntyvaiheet ja tavoitteet

Oikeustradenomikoulutuksen voidaan katsoa syntyneen lähinnä oikeusministeriön tarpeesta rekrytoida uutta, osaavaa henkilökuntaa sekä kouluttaa nykyistä oikeushallinnon alaista henkilökuntaa. Oikeushallinnon henkilöstön kasvavien ammatillisten vaatimusten kehittäminen tunnistettiin ja tähän haluttiin puuttua alaan kohdennetulla pitkäjänteisellä koulutuksella. Työelämän tarpeet olivat pontimena oikeustradenomikoulutuksen suunnittelun aloittamiselle. Työelämän muutosten johdosta (mm. 1993 toteutettu alioikeusuudistus) oikeudellisen asiantuntemuksen merkitys oli selkeästi korostunut erilaisissa oikeushallinnon alaisissa ammatillisissa tehtävissä, joka näkyi siinä, että rekrytoitavilta edellytettiin yhä enenevässä määrin hyvää oikeusjärjestelmän ja lain tuntemusta. (Oikeusministeriö, 2005, 4–5.)

Tähän haasteeseen vastattiin asettamalla oikeusministeriön toimesta työryhmä, joka vuosina 1999-2000 selvitti silloisen koulutuksen ja myös tulevan tarpeen vastaavuuden, koska oikeushallinnon työelämän vaatimuksia vastaavaa ammattikorkeakoulutasoista koulutusta ei Suomessa ollut. Työryhmän selvityksen lopputulema olikin, että ammattikorkeakoulupohjaiselle juridiikkaan suuntautuneelle koulutukselle oli tunnistetuista syistä tarvetta. Niinpä keväällä 2003 oikeusministeriö ryhtyi kehittämään jatkohankkeessa neljän ammattikorkeakoulun (Turku, Vaasa, Oulu ja Laurea) kanssa oikeustradenomikoulutushanketta tarkoituksena luoda koulutus, joka tarjoaisi oikeushallinnolle osaavaa työvoimaa ja kouluille uuden suuntautumisvaihtoehdon; oikeustradenomiopintokokonaisuuden. (Oikeusministeriö, 2005, 4–5.) Opintokokonaisuutta suunniteltaessa erityistä huomiota kiinnitettiin opiskelijoiden mahdollisuuteen saada työelämän kannalta monipuolista osaamista eri oikeuden aloilta sekä jo opiskeluaikana saavutettaviin taitoihin soveltaa säädöksiä työelämän käytännön tilanteissa. (Oikeusministeriö, 2005, 7).

Lähtökohtainen ajatus oli oikeustradenomikoulutuksen suuntaamisesta erityisesti tuomioistuin-, syyttäjä- ja ulosottolaitosten sekä oikeusaputoimen kansliahenkilökunnalle, avustaville ulosottomiehille ja haastemiehille. Tavoitteisiin kirjattiin myös mahdollisuus oikeushallinnon aloilla työskenteleville opistoasteen tutkinnon suorittaneille täydentää aikaisemmat opinnot ammattikorkeakoulututkinnoksi. (Oikeusministeriö, 2005, 5.) Opintokokonaisuuden haluttiin antavan monipuoliset valmiudet toimia paitsi julkisen sektorin, myös yksityisen sektorin vaihtelevissa ja vaativissa tehtävissä, jotka vaativat sekä juridista että liiketaloudellista osaamista (Oikeusministeriö 2005, 7).

Myös opetusministeriö asetti vuonna 2005 työryhmän arvioimaan Suomessa annettavan oikeustieteellisen koulutuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Työryhmän selvitys oikeustieteellisen koulutuksen kehittämistarpeita tuki oikeusministeriön selvitystä oikeustieteellisen ammattikorkeakoulutuksen tarpeesta. Opetusministeriön asettama työryhmä esittikin uudenlaista oikeustieteellistä ammattikorkeakoulututkintoa työelämän tarpeita varten. Selvitysryhmä katsoi, että ammattikorkeakoulujärjestelmän perustamisen jälkeen tiedeyliopistot eivät välttämättä olleet oikea paikka kouluttamaan työmarkkinoilla tarvittavia oikeusnotaareja ja oikeustieteellisissä tiedekunnissa annettava opetus ei välttämättä ollut se paras vaihtoehto. Haluttiin kehittää uudenlaista oikeudellisen alan ammattikorkeakoulututkintoa, joka sisällön suunnittelu lähtisi erityisesti työelämän tarpeista. Keskeistä koulutuksen suunnittelussa on työnottajien kuuleminen. (Opetusministeriö 2005, 19, 49.)

Oikeustradenomikoulutuksen nykytila  

Ammattikorkeakouluissa on annettu oikeudellisesti painottunutta tradenomikoulutusta jo yli 15 vuoden ajan. Ammattikorkeakoulussa annettavaa oikeustieteellisen korkeakoulutuksen koulutustarjontaa arvioitiin ensimmäisen kerran vasta vuosina 2020–2021 Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) toimesta. (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2021, 14). Oikeustieteellistä ammattikorkeakouluopetusta ei ollut aikaisemmin arvioitu yllä selostetulla tavalla, joten arvioinnissa saatiin ajantasaista tietoa muun muassa oikeustieteellisen alan osaamisesta sekä siitä, miten korkeakoulutus ennakoi ja vastaa tulevaisuuden haasteisiin, sekä tietoa työelämärelevanssista. (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2021, 18–19).

Ammattikorkeakoulusektorilla oikeustieteellinen koulutus järjestetään osana liiketalouden tradenomikoulutusta (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2021, 27). Oikeustieteellisen alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista on käytetty nimeä ”oikeustradenomi”, joka on johdettavissa alkujaan oikeusministeriön kanssa laadittuun tutkinto-ohjelmaan, johon sisältyi juridisia opintoja alkujaan yhteensä 60 opintopistettä, joista 30 opintopistettä oli julkisoikeutta ja 30 opintopistettä yksityisoikeutta. Tämän lisäksi oikeustradenomiopintoihin sisältyi 15 opintopisteen juridinen opinnäytetyö ja 15 opintopisteen harjoittelu. Oikeustradenomikoulutuksen alkuvaiheessa kaikille oikeustradenomikoulusta tuottavilla ammattikorkeakouluilla oli siten yhteiset opintokokonaisuudet juridiikan suuntautumisvaihtoehtoon. (Oikeusministeriö 2005, 9.)

Tällä hetkellä kaikki ammattikorkeakoulut eivät noudata yllä mainittuja oikeusministeriön linjauksia eikä tutkintonimike ”oikeustradenomi” ole enää kaikilla käytössä. Opiskelijat suorittavat perusopintoja esimerkiksi liiketoiminnasta ja yrittäjyydestä ja täydentävät osaamistaan juridisilla ammattiopinnoilla. Juridisten opintojen laajuus vaihtelee ammattikorkeakouluittain 50–63 opintopisteen välillä. Edellä mainitusta tutkinto-ohjelmien hajautumisesta johtuen tutkinto-ohjelmat eivät enää profiloidu korkeakoulujärjestelmässä itsenäisenä oikeusalan tutkintona eikä tutkinnolla ole enää omaa tutkintonimikettä. Arviointikeskus suosittaa, että oikeudellisesti painottuneet ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot irrotettaisiin tradenomitutkinnosta omiksi tutkinnoikseen ja että niille annettaisiin oma tutkintonimike. (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2021, 152.)

Koulutuksen arviointi

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen ammattikorkeakoulujen arviointiraportista ilmenee, että oikeudellisesti painottuneista tradenomeista on pulaa työmarkkinoinnoilla (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2021, 151).  Edellä mainitun vuoksi on ammattikorkeakouluissa aloitettu oikeudellisesti painottuneita juridiikan koulutuksia uudelleen. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa oikeudellisesti painottunutta juridiikan koulutusta on tarjottu koko ajan eikä koulutusta ole missään vaiheessa lakkautettu. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa uusien juridiikan opiskelijoiden sisäänotto tehdään joka neljäs vuosi. Seuraava sisäänotto on vuonna 2023, jolloin uusia oikeudellisesti painottuneiden tradenomiopiskelijoiden aloituspaikkoja on avoinna yhteensä 30 kappaletta. Uusien opiskelijoiden sisäänottoa tarkastellaan alueen tarpeiden ja työmarkkinatilanteen pohjalta koulutustarvetta jatkuvasti kehittäen ja sisäänottoa lisäten. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa nähdään tärkeäksi vahvistaa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen suosituksen mukaisesti oikeudellisten opintojen osuutta opintokokonaisuuksissa.

Opetusministeriön asettama selvitysryhmä katsoi jo vuonna 2005, että oikeustradenomikoulutuksen koulutussisällöt olisi otettava arvioitavaksi sen tarpeen pohjalta, joka työmarkkinoinnoilla esiintyy oikeustradenomin tutkinnon suorittaneista (Opetusministeriö 2005, 19).  Edellä oleva tavoite on samansuuntainen kuin mitä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi nyt esittää. Oikeudellisesti painottuneen tradenomikoulutuksen pitää vastata työelämän tarpeisiin. Tällä hetkellä oikeudellisesti painottuneen tradenomikoulutuksen työelämäteemoja ovat digitalisaatioon ja tietosuojaan liittyvä sääntely, jota on mahdollista hyödyntää nykyistä tehokkaammin. (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2021, 153.) Jyväskylän ammattikorkeakoulussa nähdään tärkeänä hyödyntää digitaalisia välineitä opetuksessa ja monia juridiikan opintojaksoja tarjotaan joko kokonaan tai osittain verkko-opetusalustaa hyödyntäen. Myös CampusOnlinen kehittäminen yhdessä yliopistojen kanssa ja tätä kautta juridiikan opetustarjonnan laajentaminen voisi auttaa yhtenäistämään sekä myös vahvistamaan oikeudellisesti painottuvan tradenomikoulutuksen rakennetta ja mahdollistaisi opiskelijoille entistä laajemman koulutustarjonnan.

Ammattikorkeakouluopetuksessa työelämätaidot näyttäytyvät kykynä vastata työelämän tarpeisiin. Työelämän tarpeet saadaan selvitettyä jatkuvalla vuoropuhelulla työelämän edustajien kanssa. Alla oleva esimerkki kuvaa erinomaisesti oikeudellisesti painottuneet tradenomin tehtäväkenttää ja merkittävyyttä työyksikön kannalta.  

”Oikeustradenomit ovat meille kullanarvoista työvoimaa, sillä olemme onnistuneet rekrytoimaan käräjäsihteerejä. Moni tulee harjoittelijoina taloon, sitten jäävät määräaikaisiksi käräjäsihteereiksi. Saavat jopa alle vuoden kokemuksella vakinaisen viran. Oikeustradenomit ovat hyviä ja taitavia.” (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2021, 156.)

Oikeudellisesti painottuneen tradenomin keskeisimpiä työelämätaitoja ovat asioiden perustelemisen taidon oppiminen, oikeuslähteiden hallinnan taito sekä opitun teorian soveltaminen käytäntöön (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2021, 155). Edellä oleva on palautettavissa oikeustieteellisen koulutuksen ideaan kouluttaa lainsoveltamisosaajia. Oikeustieteellisen koulutuksen idea tuottaa valmiuksia toimia lainsoveltajana esimerkiksi viranomaispäätöksiä tehtäessä. (Määttä, Tolvanen, Kolehmainen, Kosonen, Väätänen & Keinänen, 2012, 7.) Edellä mainittu lain soveltamisen osaajien kouluttaminen sopii hyvin myös ammattikorkeakoulussa annettavaan oikeustradenomikoulutukseen. Oikeustradenomit työskentelevät laajasti niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla ja oikeustradenomilta odotetaan lain soveltamisosaamista. Tämä tulee ottaa koulutustarjonnassa huomioon. Myös Karvin raportissa sidosryhmähaastatteluissa nousi esille, että ammattikorkeakoulujen koulutustarjonta palvelee laajasti niin julkista sektoria kuin yksityisen sektorin työnantajia kuten pankkeja ja vakuutusyhtiötä.  Edelleen oikeudellisesti painottuneet tradenomit ovat tärkeä voimavara, mutta heitä koulutetaan tällä hetkellä liian vähän.

Oikeudellisesti painottuneelta tradenomilta edellytetään työelämätaitoja ja nämä taidot koskevat oikeuskysymyksen osaamista, lain soveltamisosaamista ja kykyä hallita oikeuslähdemateriaalia.  Edellä mainittua osaamista tarvitaan esimerkiksi käräjäoikeuksissa, syyttäjälaitoksessa tai ulosotossa. Myös yksityisellä sektorilla juridiikan hallinta ja ennen kaikkea lain soveltamistaidot ovat keskeisessä asemassa muun muassa pankki- tai vakuutusalalla. Edellä mainituissa työelämätaidoissa on kyse viime kädessä oikeudellisesta informaatiolukutaidosta. Oikeudellinen informaatiolukutaito tarkoittaa Pajulaa (2006) lainaten kykyä tunnistaa oikeudellinen ongelma ja oikeudelliset tiedonlähteet, kykyä etsiä tietoa eri oikeudellisista tiedonlähteistä ja tuntea tiedonlähteiden erityispiirteet ja lisäksi soveltaa oikeudellisia tiedonlähteitä oikeudellisen ongelman ratkaisussa sekä käyttää oikeudellista tietoa laillisesti ja eettisesti oikein. (Pajula 2006, 27). Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi on arviointiraportissaan määritellyt työelämärelevanssin sellaisen osaamisen kasvattamiseksi, jolla varmistetaan opiskelijan valmiudet toimia valmistumisen jälkeen työelämässä. Pyykön ja muiden (2020, s. 88) mukaan työelämärelevanssi tulisikin näkyä tutkinto-ohjelmien rakenteissa ja niiden sisällöissä sekä työelämärelevanssin liittämisessä kehittämisen prosesseihin.

Oikeudellisesti painottuneen oikeustradenomin tehtäväkenttä on laaja. Hänen tulee hallinta kaikkea oikeuslähdemateriaalia ja osata soveltaa sitä yksittäiseen oikeuskysymykseen. Koulutuksen tulee antaa eväät tähän kaikkeen. Työmarkkinoilla on tarve osaavalle juridiikan ammattikorkeakouluosaajalle.

Koulutusta uudistamaan

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tarjotaan oikeudellisesti painottuneita tradenomin ammattikorkeakouluopintoja, mutta tutkinto ei ole itsenäinen oikeusalan ammattikorkeakoulututkinto. Oikeusalan tradenomitutkinto kaipaa selkeyttämistä ja kirkastamista omaksi arvostetuksi tutkinnokseen. Tutkinnon eriyttäminen omaksi tunnustetuksi juridiikan tutkinnoksi lisää tutkinnon arvostusta työmarkkinoilla. Tutkinto antaa myös valmiudet toimia julkisen sektorin sekä yksityisen sektorin vaihtelevissa ja vaativissa juridisissa tehtävissä.

Karvin selvityksessä ilmeni tarve oikeustradenomikoulutuksen kehittämiselle. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on mukana EduFuturassa, joka on Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yhteisö, jonka tarkoitus on kehittää tulevaisuuden oppimisratkaisuja ja luoda opiskelijoille joustavat opintopolut ja mahdollistaa ristiinopiskelu. (EduFutura 2021.) Oikeustradenomitutkinto tuleekin nostaa EduFuturassa tunnustetuksi kärkialaksi. Yhteistyö Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian kanssa on tärkeää oikeustradenomitutkintoon tähtäävän opintopolun ja yhteisen koulutustarjonnan luomiseksi, jolloin saadaan varmistettua saumaton siirtyminen toiselta asteelta korkeakouluasteelle. Myös korkeakouluyhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa tulee syventää ja juridiikan opetussisältöjen ja materiaalien jakamista tulee tiivistää.

Oikeustradenomikoulutuksessa on tärkeää säilyttää jatkuva vuoropuhelu työelämän edustajien kanssa. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa nähdään tärkeänä vuoropuhelun tiivistäminen ja koordinoiminen julkisen sektorin ja yksityisen sektorin kanssa. Tärkeää on myös varmistaa riittävät oikeustradenomiopiskelijoille soveltuvat harjoittelupaikat.

Hannu Juntunen, VT, HK, Lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hannu.juntunen@jamk.fi

Sanna-Maria Klemetti, OTT, VT, Sivutoiminen tuntiopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sanna-maria.klemetti@jamk.fi

Kirjoittajat työskentelevät juridiikan opettajina Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932.

EduFutura Jyväskylä (2021). Yksilölliset ja joustavat opintopolut. Haettu 6.12.2021 osoitteesta https://edufutura.fi.

Laukia, J. (2020). Kolme näkökulmaa ammattikorkeakoulujen perustamiseen. Haettu 10.11.2021 osoitteesta https://esignals.fi/kategoria/korkeakoulutus/kolme-nakokulmaa-ammattikorkeakoulujen-perustamiseen/#d841c639.

Oikeusministeriö (2005). Ammattikorkeakouluväylä oikeushallinnon alalle, työryhmämietintö (2005:15). Haettu 10.11.2021 osoitteesta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75657/om_ tr_15_2005_ammattikorkea_24_s.pdf?sequence=1.

OPM. (2005). Oikeustieteellisen koulutuksen koulutustilan nykytila. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 29. Haettu 20.11.2021 osoitteesta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80310/tr29.pdf?sequence=1.

Määttä T., Tolvanen M., Kolehmainen A., Kosonen J., Väätänen U. & Keinänen A. (2012). Oikeudellisen ajattelun perusteita. Itä-Suomen yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja. Joensuu: University of Eastern Finland, Oikeustieteiden laitos.

Mähönen, J., Airaksinen, M., Korte, A., Mattsson, A., Mielityinen, S., …Huusko, M. (2021). Oikeustieteellisen alan korkeakoulutuksen arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 22:2021. Haettu 4.12.2021 osoitteesta https://karvi.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/2021/11/KARVI_2221.pdf. 14,18-18,27,152-153,155-156.

Pajula, S. (2006). Oikeus oikeudelliseen tietoon. Kirjaston rooli oikeudellisen informaation välittämisessä. Eduskunnan kirjaston tutkimuksia ja selvityksiä 9. Edita Prima. Helsinki. 27.

Puoskari, P. (2004). Kunta ja ammattikorkeakoulu. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala: Vammalan kirjapaino Oy.

Haettu 10.11.2021 osoitteesta https://kaks.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/2010/04/Puoskari.pdf.

Pyykkö, R., Tolonen, M., Levä, K., Mahlamäki-Kultanen, S., Pantermöller, M., Pettersson, T., Saarinen, S. & Huusko, M. (2020). Humanistisen alan korkeakoulutuksen arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 1. Haettu 6.12.2021 osoitteesta https://karvi.fi/app/uploads/2020/01/KARVI_0120.pdf. 88.

Rask, M. (2002). Ammattikorkeakoululaitoksen vakiintuminen ja uudet haasteet. Omalla tiellä.

Ammattikorkeakoulut kymmenen vuotta (toim. Juha-Pekka Liljander). Helsinki: Edita.

Rinne, R. (2002). Binaarimallista Bolognan tielle: Erilliset ammattikorkeakoulut tulevat ja menevät. Omalla tiellä. Ammattikorkeakoulut kymmenen vuotta (toim. Juha-Pekka Liljander). Helsinki: Edita.