YAMK-tradenomien tavoitteena johtaja- tai asiantuntijaura

Yksilön näkökulmasta tavoitteiden asettamisella on vaikutuksia urapolkuun. Näiden tunnistaminen ja tiedostaminen on tärkeää yksilölle, mutta myös korkeakouluille uraohjauksen näkökulmasta. Kalliomaan ja Törn-Laapion (2022a) tutkimuksessa tarkasteltiin miten YAMK-tradenomiopiskelijat jäsentävät ja kuvaavat sattuman roolia ja tavoitteitaan urapolullaan. Aiemmin olemme kirjoittaneet Finnish Business Blogissa opiskelijoiden kokemista sattumista (Törn-Laapio & Kalliomaa, 2022). Tässä blogissa kerromme ensiksi opiskelijoiden asettamista tavoitteista omille urapoluilleen ja lyhyesti tutkimuksen toteuttamisesta; pohdimme myös tavoitteiden merkitystä ja vaikutuksia opiskelijoiden urapoluille. Toiseksi tarkastelemme tulosten merkitystä korkeakoulun ohjaus- ja opetussuunnitelmatyön kehittämiseksi.  

Narratiivisen tutkimuksen menetelmät, aineisto ja analyysi

Tutkimus tehtiin laadullisella narratiivisella menetelmällä, jossa Jyväskylän ammattikorkeakoulun YAMK-tradenomiopiskelijat saivat mahdollisuuden kirjoittaa vapaamuotoisesti tarinamuodossa omia kokemuksiaan urapolustaan (Kalliomaa & Törn-Laapio, 2022a). Christensen ja Johnston (2003) määrittelevät uranarratiivin kertomuksena, jossa ohjattava kertoo, miten hän on päätynyt nykyiseen tehtäväänsä ja miten hän näkee tulevaisuutensa. Merkityksellistä narratiivissa on henkilön omat kokemukset menneisyydestä ja toiveet tulevaisuudesta. (Christensen & Johnston, 2003.)

Uratarinan ensisijainen tehtävä oli tukea opiskelijan urasuunnitelman rakentamista ja uran suuntaamista. Toiseksi se lisäsi uraohjaajan ymmärrystä opiskelijan elämästä. (Kalliomaa & Törn-Laapio, 2022a). Eletty elämä ja ympärillä olevat ihmiset sekä tapahtumat vaikuttavat uratarinaan, mutta henkilöllä itsellään on myös mahdollisuus määrittää omaa narratiiviaan tulevalla urallaan, millaiseksi hän sen haluaa (Winslade, 2011). Samansuuntaiseen tulokseen ovat päätyneet Ojala ja Isopahkala-Bouret (2022), jotka toteavat, että uratarinalla on ohjaava vaikutus ja opiskelijat asettavatkin sen myötä tavoitteitaan korkeammalle.

”Uratarinani” tehtävässä opiskelijoille annettiin avuksi viisi teemaa, joista yksi käsitteli tavoitteita. Tehtävänantoon nostetut teemat ja tukikysymykset auttoivat opiskelijaa pohtimaan uraansa niiden valossa, mutta toisaalta korostettiin omien kokemusten ja merkitysten kuvaamista. Teemat kytkeytyivät urateorioihin (esim. Savickas, 2005). Kaikkiaan 37 YAMK-tradenomiopiskelijaa antoi luvan uratarinan käyttämiseksi tutkimuksen aineistona. Tarinoiden sisältö analysoitiin sisällönanalyysin keinoin teoriaohjaavasti (Tuomi & Sarajärvi, 2018). Tavoitteisiin kytkettäviä pelkistettyjä ilmaisuja tunnistettiin 131 kappaletta. Nämä jakautuivat sisällönanalyysin avulla luokkiin seuraavasti: 35 kpl (3. alaluokka), 12 kpl (2. alaluokka), 5 kpl (1. alaluokka), kahteen yläluokkaan ja yhteen pääluokkaan. (ks. kuva 1.) (Kalliomaa & Törn-Laapio, 2022).

Tavoitteellinen ja merkityksellinen uralla kehittyminen

Uratarinoissa YAMK-opiskelijoilla oli mahdollisuus kirjoittaa niistä kokemuksista, joita heillä oli tavoitteiden asettamisesta omalle uralleen. Kahdeksalla opiskelijalla työuran suunta ei ollut vielä tarkentunut tai he eivät olleet asettaneet sille tavoitteita. Suurin osa opiskelijoista halusi edetä tavoitteellisesti ja merkityksellisesti urallaan. (ks. kuva 1.)

Opiskelijoiden, joilla uran suunta ei ollut selvä, oli vain muutamia. Nämä voitiin jakaa kolmeen ryhmään: ensinnäkin opiskelijat, jotka eivät olleet kovin tavoitteellisia tai suunnitelmallisia, toiseksi opiskelijat, joille suunta tutkinnon jälkeen ei ollut vielä tiedossa ja kolmanneksi sellaiset opiskelijat, jotka toivoivat ammatti-identiteetin selkiytymistä.

“En ole kovin suunnitelmallinen uratavoitteideni suhteen, mutta olen aina suhtautunut avoimin mielin uusiin haasteisiin.“

“Tulevaisuudelta kaipaan uusia haasteita ja ammatillisen minäkuvan selkiytymistä.“

Tavoitteena urapolulla eteneminen

Urapolulla eteneminen oli YAMK-tradenomiopiskelijoiden selkeä tavoite. Uralle oli rakennettu ohjaavia suunnitelmia selkeine tavoitteineen. Urakehityksen motivaattoriksi määritettiin uusien tehtävien sisältämät haasteet, sisällöt vastuullisine tehtävineen ja tulotaso. Uratavoitteen saavuttamiseksi oltiin valmiita vaihtamaan työpaikkaa tai toimialaa. Eräs opiskelijoista koki, että uuden tehtävän tai johtoaseman saaminen uralla ja palkkatason paraneminen ovat tunnustus hyvin tehdystä työstä.

“Ajateltuna uratavoitteina jäljellä olevina työvuosina, ajatus kallistuu siihen, että haluan uraltani vielä muutamankin uuden askeleen. Askeleen suunta voi olla ylös tai sivulle, määräävänä tekijänä ovat työn sisältö ja tulotaso.“

“Tavoitteena on pysyä terveenä ja edetä pikkuhiljaa urallani eteenpäin. En halua edetä väkisin veren maku suussani, vaan harkiten ja sitten kun aika on oikea ja olen riittävästi kehittynyt, otan uusia askelia.“

Kaksi opiskelijoista oli asettanut tavoitteekseen sellaisen työn, jossa hyvinvointi ja tyytyväisyys ovat kaikkein tärkeimmät asiat. Tavoitteellista uralla etenemistä ei haluttu tehdä hinnalla millä hyvänsä, vaan talouden ja uran rinnalla pohdittiin ns. pehmeämpiä arvoja kuten hyvinvointia ja perhettä.

“Tärkeimmäksi koen kuitenkin sen, että teen työtä, josta oikeasti nautin, riippumatta tittelistä tai kompensaatiosta, mitä mistäkin maksetaan.“

“Elämässäni minulla on tavoitteena löytää hyvä tasapaino omalle jaksamiselle. Yritän laittaa oman hyvinvointini ja perheeni kaikissa valinnoissa etusijalle.“

YAMK-opiskelijan selkeät tavoitteelliset osaamisaluevaihtoehdot

Halukkuus edetä uralla ilmeni tavoitteellisuutena, joka kohdistui kahteen keskeiseen osaamisalueeseen. Ensinnäkin tavoitteena oli eteneminen johtamisuralla ja/tai erityisesti johtamisosaamisen kehittämisessä. Toisena tavoitteena oli eteneminen asiantuntijauralla ja/tai asiantuntijaosaamisen kehittäminen. Opiskelijat pohtivat valintojaan pääosin näiden kahden osaamisalueen välillä. Muutama opiskelija koki molemmat vaihtoehdot mahdollisina. Molempia vaihtoehtoja yhdisti ammattikorkeakoulutuksen tavoite kehittää opiskelijoista oman alansa asiantuntijoita, joilla olisi vahva asiantuntijaidentiteetti. (ks. Anttila, 2011).

Eteneminen johtamisuralla ja johtamisosaamisen kehittäminen

Johtamisuraan liittyvät tavoitteet kytkettiin esihenkilö- tai johtotehtäviin etenemiseen ja ko. tehtävissä uralla etenemiseen. Osa opiskelijoista koki esihenkilötehtävän tunnustuksena hyvin tehdystä työstä. Opiskelijoilla oli valmiutta ja halua edetä urallaan johtotehtäviin. Siirtyminen samantasoiseen rinnakkaiseen esihenkilötehtävään miellettiin myös vaihtoehdoksi, koska suoraan ylenemiseen liittyy myös vastuun kasvua ja vapaa-ajan vähenemistä. Koulutuksen aloituksen jälkeen opiskelijat kertoivat nostaneensa uratavoitteitaan. Samankaltaiseen tulokseen ovat päätyneet mm. Muja ja Appelbaum (2014).

“Seuraava askel urallani on jo mietitty, kokemukseni karttuessa haen Business Controllerin paikkaa ja sen jälkeen tähtään talouden johtamisen tehtäviin esimerkiksi talousjohtajaksi.“

“Koulutuksen alkaessa ajattelin, että tähtäisin projektipäälliköksi, mutta nyt olen nostanut odotuksia ja projektijohtaja tai aluejohtaja voisi olla lähempänä sitä toimenkuvaa, jota haluaisin tehdä.“

“Joskus ajattelin, että uralla eteneminen olisi sitä, että aina olisi korkeammassa esimiestehtävässä, mutta se polku olisi lopulta aika lyhyt. Enkä ole valmis siihen, mitä se tekisi vapaa-ajalleni tietyn pisteen jälkeen varsinkin, kun olen jo tyytyväinen tulotasooni. Näin ollen myös ”sivuttaissuunnassa” siirtymisestä on tullut vaihtoehto.“

Johtamisuran ja -osaamisen kehittämiseksi tavoitteena oli kehittää itsestä hyvä esihenkilö. Hyvän esihenkilön osaamiset kuvattiin ihmisten johtamisen taitoina, esimerkiksi tukijana, kannustajana ja vuorovaikuttajana. Uralla etenemisen vaihtoehtona oli myös yrittäjyys ja oman yrityksen johtaminen. Osalle se oli tavoite ja osalle toive. Yrittäjyyttä ei koettu tällä hetkellä ajankohtaiseksi, mutta pidettiin mahdollisena myöhemmin työuralla.

“Ehkä tätä odotan uraltani, kanssaeläjiltäni, opiskelukavereilta, työyhteisöltä. Aitoja kohtaamisia ja hyvän jäljen jättämistä toiseen.“

“Tämänhetkinen tavoitteeni on päästä isoon johtoasemaan tai perustaa menestyvä yritys, jota johdan itse.“

“Pitkällä tähtäimellä toivoisin kokeilevani joskus yrittäjyyttä tosissaan siten, että pystyisin jättämään palkkatyöt.“

Eteneminen asiantuntijauralla ja asiantuntijaosaamisen kehittäminen

YAMK-tradenomitutkinnon ”Organisaation ja talouden johtaminen” ammatillinen ydinosaaminen rakentuu johtajuudesta ja talousjohtamisesta. Noin puolet tutkintoon valituista työskentelee talouden tehtävissä. Tästä syystä kiinnostus kehittyä taloushallinon asiantuntijatehtävissä korostui. Toisaalta oli myös sellaisia opiskelijoita, jotka eivät vielä työskentele talouden asiantuntijatehtävissä, mutta haluavat tutkinnon avulla löytää urapolun sinne. Tavoitteena oli myös pysyä talousalan kehityksessä mukana ja halu ottaa haltuun esimerkiksi sisäisen controllerin tai konsernin tytäryhtiöiden talouden seurannan sekä raportoinnin osaaminen.

Asiantuntijauralla etenemistä kuvattiin uratarinoissa yleisenä kiinnostuksena kehittyä asiantuntijana tai asiantuntijatehtäviin etenemisenä. Siihen liitettiin erityisesti talous- ja julkishallinnon asiantuntijuuden kehittäminen. Edellisenä syksynä aloitettu YAMK-tutkintoon tähtäävä opiskelu nähtiin oman osaamisen ja uran kehittämisen edistäjänä.

“Kuten aiemmin kerroin, en välttämättä tavoittele esihenkilön tehtäviä tulevaisuudessa. Koen, että olen parhaimmillani asiantuntijatehtävissä johdon tukena.“

“Urasuunnitelmani selkeytyi ja näen itseni työskentelemässä HR-puolella tulevaisuudessa.“

“Tulevaisuus on vielä avoin, mutta toivon pääseväni etenemään taloushallinnon ammattilaiseksi.“

Kuva 1. YAMK-tradenomiopiskelijoiden asettamia tavoitteita työuralleen (mukaillen Kalliomaa & Törn-Laapio, 2022).

Oman osaamisen ja uran kehittäminen tutkinnon avulla

Omaa uraa koettiin voitavan edistää osaamisen kehittämisellä, kuten ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla. Tutkinnon merkitys koettiin uran kannalta tärkeäksi, koska se mahdollisti pääsyn ja kelpoisuuden valtion ja kuntien työtehtäviin, joissa vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa. Myös osassa yrityksiä esihenkilötehtäviin eteneminen edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa. Uuden oppimisessa tavoitteena on soveltaa tietoa lähinnä oman organisaation kehittämiseksi. YAMK-koulutus koetaan merkittävänä panostuksena omalla urapolulla etenemiseen.

“Nyt, opiskellessani ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, olen huomannut saman ilmiön, kuinka työn ja koulun yhteistyö tukee minua. …. Pitkän aikavälin tavoitteeksi olen listannut itselleni myös jatkuvan kehittymisen, sillä koen että nykypäivänä työympäristön kehittyminen ei tule pysähtymään, joten meidän tulee myös kyetä vastaamaan tähän muutokseen.“

“Isoin syy yamk-opinnoilleni on siitä saatava ylemmän korkeakoulututkinnon kelpoisuus, joka on vaatimuksena organisaatiossamme etenemiselle.“

“Voisinkin todeta tämän ylemmän amk-tutkinnon olevan se suurin panostus tulevaan uraani.“

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ylemmät tutkinnot jaetaan kahdenlaisiin tutkintoihin: 1) johtamista tai 2) asiantuntijuutta kehittäviin. Organisaation ja talouden johtamisen YAMK-tradenomitutkinnon osalta tämän jaon tekeminen oli vaikeaa, koska tutkintoa aloittavat opiskelijat hakevat tavoittelevat horisontaalista (asiantuntijaksi) tai vertikaalisista (esihenkilöksi) suuntaa uralleen. Johtamisosaaminen voidaan määritellä myös yhdeksi asiantuntijuusalueeksi. Tutkinto on määritelty Jamkissa ns. johtamisen tutkintoihin. Esihenkilö- ja johtotehtäviin etenemisen koettiin tämän tutkimuksen perusteella olevan aavistuksen kiinnostavampi vaihtoehto kuin urapolulla asiantuntijatehtävissä eteneminen. Tämän perusteella voidaan todeta, että Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tekemämme valinta/päätös painottaa ko. tutkinnossa johtamisosaamista on osunut oikeaan.

Millaisia ohjeita voisi blogin sisältämän tiedon perusteella antaa opiskelijoille, työnantajille ja korkeakouluille? Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat Master-opiskelijat hyötyvät oman uransa pohtimisesta. Heidän kannattaakin hyödyntää opinnot kehittämällä omaa tai valitsemaansa organisaatiota osoittaen osaamistaan, koska se avaa uusia työtehtäviä ja urapolkuja. Työnantajien kannattaisi pitää kiinni oman osaamisen kehittämisestä kiinnostuneista työntekijöistä ja luoda heille mahdollisuuksia uralla etenemiseen. Korkeakoulujen kannattaa vahvistaa uraa tukevia opintojaksoja, joista hyötyy yksilöiden kautta koko yhteiskunta (Vrt. Anttila, 2011; Kalliomaa ja Törn-Laapio, 2022b). Uudessa opetussuunnitelmatyössä on tarpeellista varmistaa ajankohtaisen johtamisosaamisen sisällyttäminen uuteen 2024 OPSiin, jotta opiskelijat voivat hyödyntää tutkintoa ponnahduslautana omalla urapolullaan.

Avainsanat: uraohjaus, urapolku, tavoitteet, narratiivi, korkeakouluopiskelijat, Master-opiskelija, YAMK-opiskelija

Sami Kalliomaa, KTT, KM, Jamk, liiketalous, tutkintovastaava (Tradenomi ylempi AMK)

Anne Törn-Laapio, FT, Jamk, liiketalous, tutkintovastaava (Restonomi ylempi AMK)

Lähteitä

Anttila, K. (2011). Asiantuntijuuden kehittymisestä. Teoksessa K. Kaisto ja J. O. Liimatainen, Asiantuntijaksi kasvun tukeminen korkeakoulussa. Ajatuksia urasta, asiantuntijuudesta ja opiskelun etenemisestä. Oulun yliopisto. Oulu: Kalevaprint Oy.

Christensen, T. K., & Johnston, J. A. (2003). Incorporating the Narrative in Career Planning. Journal of Career Development, 29(3), 149–160. Haettu 5.10.2022 osoitteesta Incorporating the Narrative in Career Planning (sagepub.com)

Kalliomaa, S., & Törn-Laapio, A. (2022a). YAMK tradenomiopiskelijan kokemuksia urapolulta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Julkaisematon tutkimus.

Kalliomaa, S., & Törn-Laapio, A. (2022b). Master Career Wheel-malli uraohjausinnovaationa. Finnish Business Blog. Haettu osoitteesta 25.11.2022 Master Career Wheel-malli uraohjausinnovaationa | Finnish Business Blog (jamk.fi)

Muja, N., & Appelbaum, S. H. (2014). MBA program enrolment as a catalyst for boundaryless career goals (part two). Industrial and Commercial Training 46(4), 201–208.

Ojala, K., & Isopahkala-Bouret, U. (2022). ”Ura on jonkinlainen menestyksen mitta” – YAMK-tutkinnon suorittaneiden uratoiveiden ja urapolkujen rakentaminen erilaisten uratyyppien viitekehyksessä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 24(1), 44–62. Haettu osoitteesta 5.10.2022 Vol 24 Nro 1 (2022): Ajankohtaista ammattikasvatuksesta – pdf (journal.fi)

Savickas, M. L. (2005). The theory and practice of career construction. Teoksessa S. D. Brown & R. W. Lent (eds.) Career development and counceling. Putting theory and research to work, 42–70. NJ: Wiley.

Tuomi, J., & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi.

Törn-Laapio, A., & Kalliomaa, S. (2022). Korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia sattumista urapoluillaan. Finnish Business Blog. Haettu osoitteesta 20.11.2022 Korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia sattumista urapoluillaan | Finnish Business Blog (jamk.fi)

Winslade, J. (2011). Constructing the Career Narrative through the care of self. Teoksessa K. Maree. (eds.) Shaping the Story. A Guide to Facilitating Narrative Career Counselling. Rotterdam: Sense Publishers.