Japanomaniaa ja viihdepelejä

Kävin viikonloppuna Ateneumissa katsomassa kiehtovan Japanomania Pohjoismaisessa taiteessa 1875 – 1918 –näyttelyn. Näyttelyyn oli koottu mielenkiintoinen ja laaja kattaus erilaista nähtävää ja koettavaa. Japonismi läpivalaisi itselle jo aiemmin tuttuja taideteoksia ja katsoinkin niitä uudessa valossa. Pekka Halosen Tomaatteja loisti yksityiskohdillaan, Akseli Gallen-Kallelan Karhunputken värit hehkuivat syvemmin ja Katsushika Hokusain Fuji etelätuulessa kirkkaana aamuna (Punainen Fuji) –teoksen edessä mietin, kuinka tärkeää nimeäminen joskus onkaan.

Vähän samanlaista kiertelyä olemme aloittaneet tekemään viihdepelien parissa etsiessämme sopivia pelejä Pelikatalogiimme. Entuudestaan tuttuja pelejä pysähtyy nyt katsomaan uudesta näkövinkkelistä, pelin erilaisia ominaisuuksia nostaa esiin ja pyörittelee niitä mielessään. Viihdepelien nostaminen hyötypelien rinnalle Pelikatalogissa vaatii pelin monisyistä puntarointia ja pähkäilyä usean pään voimin. Testaamalla ja kokeilemalla nähdään, kuinka hyvin onnistumme tässä tehtävässämme.