Blogit

Turpeen keräyksen reaaliaikaista seurantajärjestelmää kehitetään yhdessä VAPO:n kanssa

JAMK on mukana kehittämässä ja pilotoimassa Keski-Suomen alueella turpeen keräyksen ja aumaan ajon seurantajärjestelmää Vapo Oy:n turvetuotantoalueelle. Seurantajärjestelmä mahdollistaa pilottikohteessa reaaliaikaisen todellisten turvetuotantomäärien seurannan aumakohtaisesti ja samalla ajopäiväkirjan automaattisen päivityksen. Seurantajärjestelmässä paikannusdata lähetetään pilveen tietyin väliajoin kokoojavaunun kerätessä turvetta. Kun kokoojavaunu avaa luukkunsa, vaunu paikannetaan ja tieto lähetetään pilveen. Pilvipalvelussa tarkistetaan tapahtuiko luukkujen avaus auman […]

Mobiilirobotin paikoitusongelma ratkaistiin konenäöllä

JAMKin Robots on Road –hankkeessa toteutettiin yhteistyössä Transval Teollisuuspalveluiden kanssa pilotointi, jossa MiR100 mobiilirobottia ohjattiin dynaamisesti ulkoisella järjestelmällä. Tässä blogikirjoituksessa on kuvattu pilotoinnin lähtökohdat ja lopputulos, toteutuksen aikana opittuja näkökulmia hyödyntäen. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto ja Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Mobiilirobotin ohjauspalvelimen ohjelmointirajapinnan sen salliessa, voidaan robotille lähettää kaikki sen käyttöliittymän käskyt […]

Metsäteollisuudesta betoniksi?

Kiertotalous. Hiilidioksipäästöjen vähentäminen. Puu. Betoni. Kuinka nämä saadaan tiiviisti samaan pakettiin? Betoni koostuu sementistä, vedestä ja kiviaineksesta. Sementtiteollisuuden mukaan sementinvalmistus tuottaa 1,8 % Suomen hiilidioksidipäästöistä. Tästä kolmasosa vapautuu kemiallisesti suoraan sementin raaka-aineesta ja loput energiantuotannosta, kun sementin raaka-ainetta kuumennetaan yli tuhannen asteen lämpötilassa. Soodasakkaa muodostuu sellutehtaiden sivutuotteena ja se on tällä hetkellä suurin kaatopaikalle sijoitettava […]

Projektit, harjoittelu, opinnäytetyöt – mitä muuta työelämäyhteistyö voisi olla?

JAMKin konetekniikassa on jo pitkään tehty tiivistä yhteistyötä oppilaitoksen ja yritysten kanssa. Jo 90-luvulla, kun kehitettiin projektioppimista, pyrittiin hakemaan projektiaiheet yrityksistä. Aikuisopiskeluryhmien kanssa se oli helpompaa, koska aiheet löytyivät yrityksistä, joissa opiskelijat olivat töissä. Yrityksiä saatiin kuitenkin pikkuhiljaa mukaan ja tänä päivänä aiheiden löytäminen on helpompaa. Ammattikorkeakoulun myötä alettiin puhua ohjatusta harjoittelusta ja harjoittelusta tehtiin […]

Erinomaisuuden tunnuspiirteet hyödyntämättä laajalti … tässäkö mahdollisuus?

Juranin mukaan kokonaisvaltaisen laatujohtamisen (TQM, Total Quality Management) soveltamiselle paras malli on laatupalkintojen arviointikriteerit (De Feo 2017). Lisäksi kriteerien käyttöä tukevat niiden käytöstä saadut vaikuttavat tulokset kriteereitä hyödyntäneiden organisaatioiden mm. tulosvertailuista muihin (Baldrige Program Impacts 2019). TQM on kokonaisvaltainen lähestyminen laatuun ja tehokkaaseen toimintaan, jossa korostuvat asiakaskeskeisyys, asiakas-käsitteen laaja määrittely (ml. sidosryhmät), systeemi/järjestelmäajattelu sekä visionäärinen […]

Auditoinnitko pelkkä jatkuva riesa?

Käytännössä kaikissa organisaatioissa tehdään säännöllisesti vähintäänkin itse toteutettuja sisäisiä lähinnä toimintaan kohdistuvia auditointeja. Sertifioidut hallintajärjestelmät (esim. laatu ISO 9001:2015, työterveys- ja turvallisuus ISO 45001:2018) vaativat lisäksi puolueettoman päteväksi todetun tahon tekemiä ulkoisia auditointeja. Asiakaskin tai sen määrittelemä taho tekee myös auditointeja. Yleensä erityisesti sisäiset auditoinnit koetaan aikaa vieviksi ja hankaliksi, sekä sisäisen auditoijan että auditoinnin […]

Näkökulmia jatkuvaan parantamiseen

Jatkuva parantaminen on välttämätöntä jokaisessa organisaatiossa (jatkossa yritys). Se tulisi olla systemaattista pitkäjänteistä tavoitehakuista toimintaa. Tavoiteltava tilanne olisi saavuttaa kaikkia koskettava jatkuvan parantamisen kulttuuri, johon yrityksessä olisi luotu edellytykset. Tässä blogissa tuodaan erilaisia näkökulmia sen käytännön tekemiseen lähinnä pienten, mutta jatkuvien toimenpiteiden näkökulmasta (Lean-ajattelussa käytetään Kaizen-nimitystä), jotka eivät vaadi suuria investointeja. Monta pientä parannusta jokaisen […]

Laadun määrittelyn merkittävä rooli jatkuvassa parantamisessa

Laadun määrittely on keskeistä jatkuvassa parantamisessa, koska kaikkien parantamiseen osallistuvien henkilöiden eli jokaisen tulisi ymmärtää se organisaatiossa samalla tavoin. Mikäli yhteistä ymmärrystä ei ole on vaikea nähdä samoja asioita tärkeinä. Puhumattakaan kehittää epämääräisesti määriteltyä ”laatua”! Laadun määrittelyitä on lukuisia. Seuraavassa muutamia määrittelyitä esimerkkinä eri lähteistä: erinomaisuus (Excellence) asiakasodotusten täyttäminen tai ylittäminen vaatimusten mukaisuus hinnan mukaista […]

Mobiilirobotti selviytyi materiaalinsiirroista terminaaliympäristössä erinomaisesti

Yksi teollisuuden ja logistiikan työllistävimmistä tehtävistä on erilaiset materiaalien siirrot yritysten tiloissa. Kyse on yleensä pienten yksiköiden, rullakoiden tai kokonaisten kuormalavojen siirtämisestä paikasta toiseen. Eräiden arvioiden mukaan materiaalien siirrot työllistävät jopa 40 % modernin tehtaan työvoimasta. Tämä silti, vaikka esimerkiksi lean filosofia nostaa materiaalien siirrot yhdeksi seitsemästä merkittävästä hukasta. Tätä hukkaa on mahdollista minimoida automatisoimalla […]

Matemaattiset taidot parantavat valmistuneiden insinöörien työelämätaitoja

Selvitys insinöörin matemaattisista taidoista työelämätarpeiden näkökulmasta Olen pohdiskellut useasti lehtorin urani aikana ja erityisesti, kun toimin osa-aikaisesti opintojen ohjaajana miten looginen ajattelu ja muut insinöörille tärkeät taidot kuten esim. ongelmaratkaisu ja tarkkuus kehittyvät matematiikkaa opiskellessa. ”Matematiikan osaaminen on tärkeää” on viesti, jonka me insinöörikouluttajat useasti kuulemme. Olen myös halunnut tietää miten perustella opiskelijoille, joilla on […]

Takaisin ylös Siirry takaisin sivun alkuun