Toimittaja

Robots on Stage

Robotit herättävät kiinnostusta ja ovat paljon esillä eri medioissa. Usein robotti vielä mielletään fyysiseltä rakenteeltaan ihmisen oloiseksi humanoidirobotiksi. Robotti voi kuitenkin olla esim. yksittäinen nivelvarsi, lennokki, lattialla liikkuva mobiililaite jne. Yhteistä roboteille on, että niiden liikettä voidaan ohjata ohjelmallisesti ja erilaisten antureiden avulla ne pystyvät havainnoida ympäristöä. Teollisuuden tuotantolinjoilla robotteja on käytetty pitkään. Robotit ovat…

Jatka lukemista

Nopeilla kokeiluilla uutta tietoa yritysten tuotekehitykseen

Keski-Suomen alueella tunnistettuun teknologiseen osaamisvajeeseen on haluttu vastata aidolla, oikealla ja ketterästi toimivalla laboratorioympäristöllä. Center for Applied Materials Science eli CAMS -keskus on JAMKin sovelletun tutkimuksen kokonaisuus, johon on yhdistetty kone- ja materiaalitekniikan huippuosaaminen. Keskuksessa toteutetaan yrityslähtöisiä tutkimusprojekteja, joiden tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja auttaa uuden liiketoiminnan syntymisessä. Keskuksen toiminta perustuu yritysten tarpeisiin ja…

Jatka lukemista

Hyvää Suomesta: ohuilla kalvoilla pintoihin puhtia

Ohutkalvotekniikka sai kesän korvilla runsaasti julkisuutta Atomikerroskasvatustekniikan (ALD = Atomic Layer Deposition) kehittäjän Tuomo Suntolan saaman Millenium palkinnon myötä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun palkinto myönnettiin kokonaisuudessaan Suomeen. Hyvä Suomi! Vaan mitä ovat ohutkalvot ja mihin niitä käytetään? Materiaalit ovat kosketuksissa ja vuorovaikuttavat ympäristönsä kanssa pintansa kautta. Laittamalla materiaalin pintaan, sopivasti valittua, toista materiaalia voidaan…

Jatka lukemista

Näkyvyyden arviointi neuroverkon avulla kelikamerakuvasta

Kehitimme yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen (FMI) tekoälyyn pohjautuvan teiden näkyvyyden arviointityökalun kelikameroiden kuvia hyödyntäen. Arviointiin käytettiin esimerkiksi pysäytyskuvia tiesääasemasta tai kelikameroista sekä videokuvaa auton kojelaudan kamerasta. Syväoppimista eli neuroverkkotekniikkaa käytettiin arvioimaan näkyvyyden tasoa kelikameratietojen ja kuvien avulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli luokitella havaittu näkyvyys kolmeen luokkaan: normaali, huono ja erittäin huono. Samalla selvitettiin näkyvyysluokkien kriteerit: lumisade, pilvisyys…

Jatka lukemista

Tekoälyn ja Data-analytiikan hypessä

Tekoäly on viimeisen vuoden aikana esiintynyt lehtien otsikoissa ja voidaan jo puhe hypestä. Tekoäly terminä on usein väärin ymmärretty, koska se on eräänlainen sateenvarjotermi. Tekoäly termi sisältää perinteiset asiantuntijajärjestelmät, koneoppisen ja syväoppisen.  Tietokirjailija Antti Merilehto perehtyi tekoälyn terminologiaan ja julkaisemassaan kirjassa Tekoäly-matkaopas johtajille määrittelee termit seuraavasti: Tekoäly: Koneen suorittamaa toimintaa, joka ihmisen tekemänä olisi älykästä….

Jatka lukemista

Hyönteiset keittiössä ja kiertotaloudessa

Hyönteisala roihahti varsinaiseksi buumiksi viime syksynä, kun Suomi muutti EU:n uuselintarvikeasetuksen tulkintaa sallimalla hyönteisten kasvattamisen ja myynnin elintarvikkeeksi. EU-maista vain Tanska, Hollanti, Itävalta, Belgia ja Iso-Britannia Suomen lisäksi sallivat hyönteisten elintarvikekäytön, joten olemme eturintamassa hyönteistalouden kehityksessä. Asetuksen uuden tulkinnan myötä hyönteistuotanto tuli myös elintarvikelainsäädännön ja -valvonnan piiriin, mikä lisää hyönteistuotteiden turvallisuutta ja on varsinkin kuluttajien…

Jatka lukemista

Suomalaiset yritykset digitaalisessa murroisiässä

Suomi on perinteisesti ollut teknologiaosaamisen mallimaa, ja Nokian jälkeenkin Suomen IT-ala vetää investointeja osaamisellaan syvässä teknologiassa. Näin ollen voisimme olettaa, että Suomi olisi yritysmaailmaa muuttavan digitaalisen transformaation edelläkävijä. Vuonna 2017 Boston Consulting Groupin (BCG) tekemän raportin mukaan Suomi jää alle kansainvälisen keskitason, kun mitataan digitaalisen transformaation aikaansaannoksia, ja peräti huonoimpaan neljännekseen liiketoiminnan kehittämisessä. Raportin mukaan…

Jatka lukemista