Koronakeväästä uusien mahdollisuuksien syksyyn
Avasimme helmikuussa biotalouden yrityskiihdyttämön Saarijärvelle. BioPaavo on Biotalousinstituutin hanke, jonka tavoitteena on synnyttää uudenlainen alan yritysten kehittämisalusta. Yrityksillä on toimialasta riippumatta polttava tarve löytää uusia, biopohjaisia ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja liiketoimintaansa. Koronan ensimmäisen aallon jälkeen tuntuu, että BioPaavon kaltaiselle toimijalle on tilausta.
Pandemia on iskenyt rankasti työpaikkoihin, yrityksiin ja laajasti myös teollisuuteen. Suomalaisiin vientiyrityksiin korona on vaikuttanut viiveellä. Keväällä suuret metsäteollisuusyritykset tekivät vielä hyvää tulosta ja jatkoivat investointejaan. Viennin takapakin on arvioitu iskevän vasta nyt keskikesällä ja tulevana syksynä. Sen arvioidaan supistuvan viidenneksen viime vuoteen verrattuna.
Nyt tarvitaankin uusia kasvupolkuja talouden vahvistamiseksi. Monet tulevaisuuden työpaikat syntyvät biotalouteen, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ruoan, energian ja biopohjaisten tuotteiden valmistukseen. Myös markkinoilla on kasvavaa kysyntää luonnonvaroihin pohjautuville korkean lisäarvon palveluille ja tuotteille.
Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii kestävää kehitystä tukevia investointeja. Tarvitaan juuri sitä, mitä meillä on Saarijärvellä: korkean tason tutkimusta, koulutusta, käytännönläheistä teknologiaa ja rahoitusta. Niiden varaan rakentuu myös Euroopan unionin tammikuussa julkaisema vihreän kehityksen ohjelma ”European Green Deal.” Sen keskeisenä tavoitteena on luoda yksityisille sijoittajille ja julkiselle sektorille eväät ja resurssit edistää kestäviä investointeja. Ohjelma on mahdollisuus Suomelle, joka on edelläkävijä puhtaissa ratkaisuissa sekä biokiertotaloudessa.
EU on rakentamassa Green Dealin rinnalle koronan jälkihoitoa varten uuden elpymisrahaston, josta on saatavilla rahoitusta kestävää kehitystä ja digitaalista taloutta vauhdittaviin investointeihin. Elvytyspaketin koosta on käyty kesän mittaan kovaa suukopua ja sopua haetaan tulevan loppuviikon EU:n huippukokouksessa.
Selvää on, että merkittäviä summia tullaan jakamaan erilaisten EU:n rahoitusohjelmien, kuten maaseudun kehittämisrahaston, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, InvestEU ja Horisontti ohjelmien kautta.
Biotalousosaaminen näkyy vahvasti Keski-Suomessa. Täällä on teollisuutta, yrityksiä, tutkimus- ja kehittämisosaamista sekä alan koulutusta. Nyt tarvitaan estotonta ekosysteemityötä, jolla alueen vahvuudet saadaan paketoitua yhteen, erityisesti yrityksiä tukeviksi hankkeiksi. Kotoutetaan EU-rahat entistä kestävämmän Keski-Suomen rakentamiseen.
Samaan aikaan yritysten kannattaa rynniä Euroopan sisämarkkinoille, sillä esimerkiksi Saksa on myöntänyt 130 miljardin elvytyspaketin taloutensa vakauttamiseen tälle ja ensi vuodelle.
Merja Rehn, projektipäällikkö, BioPaavo
Teksti on julkaistu Sampo-lehdessä 15.7.2020.