Ruokaketjun kehittäminen datan avulla

Viime vuodet ovat olleet yhteiskunnalle ja yksilöille haasteellisia. Epävakaus on koskettanut joka osa-alueella niin yrityksiä kuin kuluttajia. Hankalat ajat sysäävät kuitenkin etsimään uusia ratkaisuja, ja kehitysloikat voivat olla merkittäviä lyhyelläkin aikavälillä. Myös Suomessa ruokavarmuuden varmistaminen on noussut tärkeäksi aiheeksi ja herätellyt toimintaan.

Aloitin tammikuussa projektiasiantuntijan työt BioPaavossa, jossa nämäkin asiat ovat pohdinnan alla. BioPaavossa Saarijärvellä järjestettiin tammikuussa webinaari Datatalous tulee maatiloille, jossa käytiin mielenkiintoinen paneelikeskustelu datan mahdollisuuksista maatilayrittäjyydessä. Maatiloilla on tällä hetkellä käynnissä monenlaisia murroksia. Kannattavuustekijät haastavat ajattelemaan esimerkiksi uusia yritys- ja kehittämismuotoja maatilayrittäjyyden oheen. Kuinka siis pysyä mukana näiden haasteiden kanssa ja säilyttää laadukas ruuantuotanto Suomessa?

Digitalisaatio ja datatalous tuo oman ison palikan koko ruokaketjun kehittämiseen. Datan avulla voi kerätä monenlaista tietoa sekä osaamista. EU:n tavoitteena onkin olla eturivissä datamaatalouden hyödyntämisessä, ja toimintaa tulisi kehittää ja osata hyödyntää myös elintarvikeosaamisen piirissä. Tiloilla täytyy kuitenkin olla täysin itsemääräämisoikeus datan käytöstä.

Jamk biotalouden yrityskiihdyttämö BioPaavo toteuttaa keväällä 2023 DataSpaceHackathonin eli innovaatiokilpailun, jossa haetaan uusia ratkaisuja data-avaruuden ja siihen liittyvän datanvälityspalvelun hyödyntämiseen maa- ja biotaloudessa.

Ruoan jäljitettävyys kiinnostaa kuluttajaa

Kuluttajaa ei tule unohtaa datamaataloudesta puhuttaessa. Kuluttajat eli lopputuotteen ostajat alkavat olla erittäin tiedostavia ostopäätöstensä takana, ja tätä monipuolista dataa hyödynnetäänkin elintarviketeollisuudessa monella eri tasolla. Ruuan jäljitettävyyteen ja alkuperään on jo panostettu yritysten osalta, mutta alkutuotannossa tätä voisi kehittää vieläkin eteenpäin. Lisäksi tällainen data voisi tuoda tärkeää tietoa suoraan kuluttajilta, kun nyt tieto valuu eri ruokaketjun osiin.

Maatilojen väheneminen ja maatilayrittäjien ikääntyminen on niin Suomessa kuin Euroopassakin yksi iso haaste. Digitalisaatio voisi tuoda uuden vetovoimatekijän nuorten yrittäjyyden innostamiseksi ja maatilayrittäjyyden modernisoimiseksi. Data tulisi nähdä mahdollisuutena kehittää yritystoimintaa, ja mitä enemmän dataa on, sitä paremmin pystytään suunnittelemaan kustannustehokasta toimintaa. Koulutuksen ja tiedon jalkauttamisen suunnittelu sekä toteutus on avainasemassa datamaatalouden kehittämisessä. BioPaavon paneelikeskustelussa nousikin esille uusi ammatti: olisiko maatiloilla tulevaisuudessa töitä data-analyytikolle?

Vanhempani olivat maanviljelijöitä Saarijärvellä Mahlun kylällä, ja kiinnostukseni ruuantuotantoon ja ruokaketjun toimintaympäristöön on varmasti lähtenyt jo sieltä. Olen käynyt Saarijärven lukion lisäksi catering alan perustutkinnon, sekä restonomiksi valmistuin Jyväskylän ammattikorkeakoulusta vuonna 2014. Seuraava tavoitteeni on valmistua Ruokaketjun kehittämisen Yamk-tutkinnosta. Työuraa olen tehnyt monipuolisesti eri asiakaspalvelutehtävissä matkailu- ja ravintola-alan yrityksissä sekä elintarviketeollisuudessa myynnin parissa. Näistä on karttunut mielenkiintoisia kokemuksia reppuuni, joten on mahtavaa päästä yhdistämään aiempaa osaamistani, ja ennen kaikkea oppimaan uutta Biotalousinstituutissa, BioPaavossa.

Projektiasiantuntija Eija Iso-Ahola, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Jätä kommentti