Miltä näyttää Keski-Suomen maaseutu vuonna 2030?

Projektipäällikkö Merja Rehnin puheenvuoro Älykkäät maaseudut – Keski-Suomen aluetilaisuudessa 1.10.2020

Vuonna 2020 maanseutu vielä pärjäilee, mutta kehumista ei ole. Tuottajat ovat huolissaan maatalouden heikosta kannattavuudesta ja kärsivät arvostuksen puutteesta. Lisäksi ruuantuottaja kantaa raskasta ympäristötaakkaa. Kuluttajat haluavat kasvista, eikä eläinperäistä ruokaa enää saisi tuottaa – ympäristövaikutukset ovat liian suuret.

Toiminta tiloilla on pitkälle perinteistä, vuosisatojen saatossa sukupolvilta toisille siirtynyttä osaamista. Tilojen infra on vanhentunutta ja raskasta. Rakennuksia on runsaasti, samoin koneita, jotka ovat omassa omistuksessa. Urakointi tilalta toiselle on vähäistä.

Maatila työllistäisi useamman ihmisen, mutta taloudellisista syistä toinen puolisoista käy palkkatyössä muualla. Ulkopuolista apua palkataan vain viimeisessä hädässä. Jaksaminen on tiukoilla.

Uusia määräyksiä ja säädöksiä tulee koko ajan, pitkälle tähtääviä suunnitelmia on vaikea tehdä.

Tilan energia ja polttoaineet ostetaan ulkoa, samoin ravinteet ja rehut. Munat ovat aika lailla yhdessä korissa. Maitoa ja lihaa myydään, muita luonnonantimia jalostetaan vain omaan käyttöön.

Halua ja osaamista olisi laajentaa ja monipuolistaa tilan toimintaa, mutta ulkopuolista rahoitusta on vaikea saada, ja uusia taloudellisia riskejä ei uskalleta ottaa, koska kannattavuus on muutenkin heikkoa. Eivätkä edes pankit ole kiinnostuneita lainoittamaan maatilojen investointeja, koska pitävät vakuuksia heikkoina.

Keski-Suomessa on kuitenkin tiloja, joissa on vahvaa edelläkävijyyttä, kuten Kalmarin HRV Farm ja Paavolan tila Karstulassa, jossa muiden muassa hyödynnetään robotiikkaa ja eläinten lanta separoidaan eläinten kuivikkeeksi, näin ei tuoda vierasta faunaa esimerkiksi turpeen muodossa tilalle. Myös yhteishankinnoista hyvänä esimerkkinä on Koskenkylän hankintarengas. Näillä yhteishankinnoilla saadaan kustannuksia alennettua merkittävästi.

Mitä tapahtuu Keski-Suomessa ja Saarijärvellä vuonna 2030?

decorative picture

Kehityksen moottori on osaaminen

Olen visioinut keskisuomalaiseksi maatilaksi Paavon tilan. Tämä siksi, että Suomen ensimmäinen, laajalti tunnettu biotalouden innovaattori ja edelläkävijä oli talonpoika Paavo Saarijärveltä. Hän teki ruokavallankumouksen jo 1800-luvulla ja hän myös osoitti, että aina kun suomalaista maaseutua on kohdannut kriisi, se on voitettu kovalla työllä, innovatiivisuudella ja peräänantamattomuudella. Tarvaalan Biotalouskampuksella tuota työtä jatketaan tuleville vuosikymmenille.

Biotalousinstituutissa syksyllä 2020 alkanut agribusiness-koulutus on osoittautunut menestykseksi. Agrologikoulutuksen ytimeksi nostettiin tuolloin liiketoimintaosaaminen. Opiskelijoita alettiin entistä vahvemmin perehdyttää biotalousalan kestävään ja kannattavaan liiketoimintaan, innovaatio- ja kehitystyöhön ja johtamiseen. Myös kansainvälisellä vaihdolla on ollut suuri vaikutus sille, että hyviä käytänteitä on benchmarkattu maailmalta Keski-Suomeen.

Keskisuomalaiset oppilaitokset ja tutkimuslaitokset ovat rakentaneet laajaa yhteistyötä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja yliopisto, Poke, Gradia, EduFutura, VTT ja Luke sekä Jyväskylän Yritystehdas ja biotalouden yrityskiihdyttämö BioPaavo ovat viimeisen vuosikymmenen panostaneet erityisesti siihen, että koulutus, innovaatiot ja tutkimus ovat skaalautuneet uudeksi, kestäväksi, bio- ja kiertotalouteen perustuvaksi yritystoiminnaksi, ja samalla ne ovat auttaneet alueen perinteisempää yrityskenttää uudistumaan liiketoimintaansa ilmastoystävällisemmäksi ja resurssitehokkaammaksi.

Pois fossiilitaloudesta

Vuonna 2030 Keski-Suomi on vahva uusiutuvan energian tuottaja. Tuulivoimaa on rakennettu ja aurinkoenergian käyttö on skaalautunut merkittäväksi Jyväskylän VTT:n kehittämän aurinkoenergian varastoinnin ansiosta. VTT:n johdolla on skaalattu ansiokkaasti myös hukkalämmön hyödyntämistä ja hiilidioksidin kierrätystä.

Myös uudenlaista vetytaloutta on rakennettu osaksi päästötöntä energiajärjestelmää. Vetyhän ei itsesään ole energianlähde, vaan energian kantaja, joten vety on ensin valmistettava, ja valmistusprosessi kuluttaa paljon energiaa. VTT:ssä on kehitetty uusiutuvalla energialla tuotettua vetyä, joka on ollut yksi keskeisistä ratkaisuista koko maailman kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi.

Ei tarvitse sanoa, että Keski-Suomi on vuonna 2030 ollut jo useita vuosia, ei ainoastaan hiilineutraali vaan hiilinegatiivinen. Eikä alueella käytetä enää fossiilisia energialähteitä.

Myös maatiloilla on otettu uusiutuva energia käyttöön, aurinkoenergian lisäksi biokaasuntuotannolla on ollut keskeinen rooli. Biotalousinstituutin BIND-hankkeessa syntynyt konttikokoluokan biokaasulaitos on ollut huikea menestys ja liikuteltavuutensa vuoksi ratkaissut maatilojen energiatarpeen. Biokaasutuksessa käytettävien puhtaiden biomassojen ansiosta myös mädätteistä on syntynyt alueella vahvaa kierrätyslannoitteisiin ja uusiin kasvualustoihin perustuvaa yritystoimintaa. Tämä on ollut ratkaiseva tekijä alueen ravinteiden kierrätyksessä. Myös vesistöt ovat pysyneet puhtaina, kun ravinnevalumia ei enää maataloudessa synny.

Biokaasun jakelupisteitä Keski-Suomeen on noussut kuin sieniä sateella.

Keski-Suomi ei pysähdy – oppia ikä kaikki

Keväällä 2020 alkanut pandemia pysähdytti ja pelästytti ihmiset, mutta näin vuosikymmenen päästä katsottuna korona on osoittautunut myös jonkinlaiseksi uudistumisen moottoriksi.

Keski-Suomi puhtaine luontoineen ja vesistöineen on houkutellut vapaa-ajan asukkaita jo aiemmin, mutta vuoden -20 jälkeen vetovoima on vain lisääntynyt. Alueelle on siirtynyt uutta yritystoimintaa, myös etätyöläisiä ja merkittävää erikoisosaamista on alueelle etabloitunut.

Kestävä matkailu ja Green Care ovat entistä vahvempia toimialoja, ja ne ovat tuoneet runsaasti uutta mikroyrittäjyyttä maaseudulle. Summassaaren kestävään matkailuun profiloitunut Matkailukeidas kukoistaa, vaikka kesällä -20 tilanne näytti lohduttomalle. Summassaari on linkittynyt Tarvaalan Biotalouskampuksen toimintaan, ja alueen ruokayrittävät tarjoavat matkailijoille gastronomista parastaan.

Tarvaalassa on panostettu voimakkaasti elinikäiseen oppimiseen ja yritysyhteistyön rakentamiseen, jolla on ollut merkittävä rooli työn ja tekijöiden kohtaamisessa.

Toimivat verkkoyhteydet

Yhtenä syynä alueen vetovoimaan ovat vahvat ja toimivat verkkoyhteydet. Alkusysäys tälle työlle on ollut vuoden -20 lopulla Saarijärvellä ja Tarvaalassa alkanut 5G pilotointi ja maaseudun digitalisaatioon perustavan oppimis- ja kehittämisympäristön pitkäjänteinen rakentaminen. Nythän me puhumme jo Uuden biokiertotaloussukupolven 9G-kehittämisympäristöstä.

Alkuperäiseen 5G hankkeeseen tulivat myös yritykset innolla mukaan. Esimerkiksi Valtra on tuon pilotin jälkeen kehittänyt täysin uuden traktori- ja maatilakoneiden tuotannon. Valtra valmistaa kierrätetyistä metalleista sekä musta kierrätysmateriaaleista täysin autonomisia ja uusiutuvalla energialla liikkuvia traktoreita ja koneita.

Kaikki edellä mainittu näkyy Paavon tilalla vuonna 2030

Eläimiä Paavon tilalla on edelleen, mutta esimerkiksi lehmät ovat vahvoja brändi- ja luksustuotteita. Lehmien ruuansulatus on kehittynyt niin, ettei metaanipäästöjä enää tule. Ruuakseen ne saavat hiilineutraalia nurmea ja kotimaista soijaa.

Valtaosa ihmisten ja elintarviketeollisuuden käyttämästä ”maidosta” ja ”lihasta” tuotetaan, niin kuin Lauri Reuter on ennustanut, bioreaktoreissa.

Myös monenlaisia vaihtoehtoisia proteiineja tuotetaan. Maatiloilla on Spirulina-levän kasvatusta, hyönteisiä, toukkia ja monenlaisia uusia sienilajikkeita. Pellosta haetaan lisäarvoa hiiliviljelyllä sekä monipuolisilla lajikkeilla kuten morsingo, hamppu ja kumina. Myös erittäin korkean lisäarvon lääkeaineita, kuten tiukasti valvottu kannabistuotanto on sallittua.

Eläimiä tiloilla on siis edelleen. Aidosta lehmänmaidosta on tullut luksustuote, josta ollaan maailmalla valmiita maksamaan mitä vain. Onneksi lypsylehmien alasajo lopetettiin heti 2000-luvun toisen vuosikymmenen alussa, jolloin niitä oli vain noin 270 000 tuhatta, nyt tuo luku on liki kaksinkertaistunut. Suomalaisella tuottajalla on syytä hymyyn. Maailmalla tilanne tuotantoeläinten suhteen on ilmastonmuutoksen seurauksena huomattavasti heikompi. Tämä siksi, että rehua ei enää kannata eläimille tuottaa, koska vettä riittää hädin tuskin ihmisten juotavaksi.

Maatiloilla on panostettu vahvasti myös jakamis- ja alustatalouteen. Koneita ja työvoimaa kierrätetään tiloilta ja yritykseltä toiselle. Myös yhteishankinnat ovat tätä päivää.

Tuotteet myydään joko suoraan tilalta, tai kansainvälisille nettikaupoille, kuten Amazon ja Alibaba. Agritech ja foodtech ovat kehittyneet harppauksin ja niinpä maatiloilla nähdään entistä enemmän monikansallisten teknologiajättien laitteita ja myös monikansallista osaamista hyödynnetään entistä paremmin. Tämän kehityksen on mahdollistanut Tikkakosken lentokentän laajennus. Tikkakoskesta on kasvanut merkittävä risteyskenttä lentorahdille sekä bisnes- ja vapaa-ajan matkustajille.

Maalle paluun ovat tehneet myös maailmalla kouluttautuneet huippuosaajat, jotka haluavat työskennellä ja kasvattaa perheensä turvallisessa ja puhtaassa maaseutuelinympäristössä.

Eikä Paavojenkaan tarvitse enää kärvistellä ilman emäntää. Vaissin Juho näytti jo vuonna 2019 esimerkkiä, että morsiamen voi hakea tilalle muualta. Samalla hän näytti mallia, kuinka maaseutu pidetään elinvoimaisena. Niinpä BioPaavo on laajentanut toimintaansa perinteisestä biotalouden liiketoiminnan kehittämisestä myös suhdetoimintaan, jolla etsitään Paavoille puolisoita.

Myös Saarijärven lähikunnissa tapahtuu

Äänekosken biojalostuslaitos tuottaa puupohjaista tekstiiliä pääosan tuotannostaan. Spinnova on siirtynyt kotimaiseen kuituun ja on asettunut Äänekoskelle. Myös BioPaavon projektipäällikön unelma: Ruokaa tehtaan varjosta on toteutunut. Tehtaan sivuvirtoja ei enää hyödynnä ainoastaan Valio, vaan monenlaisia ruoka-alan yrityksiä, kuten sieni-, kala-, vihannes-, ilmaperuna- ja niin edelleen, on syntynyt teollisuusalueelle. Myös lääke- ja kosmetiikkateollisuus näkyy vahvasti.

Karstulan puurakentaminen on kansainvälistä huippubisnestä ja Konnevesi on brändännyt kirkkaat vetensä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston antiviraali-tutkimuksen kanssa. Konnevedellä pakataan kansainväliseen vientiin antiviraalia vettä Gradiassa kehitettyihin antibakteerisiin ja biopohjaisiin pakkauksiin. Tuolla vedellä uskotaan olevan vahva vaikutus siihen, että pandemiat ovat tyrehtyneet lähes kokonaan.

Tilanne vuonna 2030 on se, että maapallolla pitää tuottaa ruokaa liki 8 miljardille ihmiselle. Ilmastonmuutos on edennyt ja ruuantuotanto on käynyt perinteisillä menetelmillä, ja laajenevissa osissa maapalloa haastavaksi. Keski-Suomi on osoittanut korkealla koulutuksella, osaamisen ristipölyttämisellä ja innovatiivisuudellaan edelläkävijäksi erityisesti agribisneksessä ja kestävässä biokiertotaloudessa. Sitä osaamista on ollut helppo skaalata maailmalle.

Jatketaan tätä työtä ja ollaan siitä ylpeitä myös tulevina vuosikymmeninä.

Merja Rehn, projektipäällikkö, JAMK Biotalousinstituutti

Jätä kommentti