Mistä bio- ja kiertotalouden osaajia yrityksiin? Pyöreän pöydän keskusteluissa etsittiin vastauksia

Biotalouden yrityskiihdyttämö BioPaavossa järjestettiin tammi- ja helmikuun 2022 aikana etäyhteydellä kaksi pyöreän pöydän keskustelutilaisuutta, joissa yhdessä yritysten, viranomaisten, oppilaitosten sekä kuntien edustajien kanssa kartoitettiin bio- ja kiertotalouden osaajen tarvetta ja saatavuutta Keski-Suomessa. Tilaisuuksien alussa Jamk Biotalousinstituutin johtava asiantuntija Annimari Lehtomäki nosti esiin yritysten haasteet löytää moniosaavaa työvoimaa näiden tarpeisiin, ja että samat haasteet koskettavat lähes kaikki toimialoja – jopa 75 prosenttia yrityksistä, ja rajoittavat pahimmillaan yritysten kasvua sekä liiketoimintaa.

Samaan aikaan kun osaavasta työvoimasta on pulaa, työttömien työnhakijoiden määrä on kasvussa ja kansainvälisten osaajien on vaikeaa työllistyä Suomessa. Bio- ja kiertotalous ovat nopeasti kehittyviä aloja, joilla osaajapula ja työvoiman saatavuus ovat mm. digitalisaation ja teknologioiden nopean kehittymisen myötä kärjistyviä haasteita alan yrityksille. Millaisia keinoja yritykset ja oppilaitokset voisivat siis yhdessä ottaa käyttöön osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi?

Jamk Biotalousinstituutin johtaja Minna Lappalainen nosti esiin globaalin kilpailun osaavasta työvoimasta. Koulutussisältöjen lisäksi muu yhteistyö esimerkiksi yritysten ja oppilaitosten välillä on arvokasta. Toiminta, jossa esimerkiksi oppilaitoksen sisällä haetaan opiskelijoita töihin yritysten toimeksiantoihin ja yritykset pääsevät valitsemaan tarpeisiinsa parhaiten vastaavat opiskelijat, palvelee niin yrityksiä kuin opiskelijoita; yritykset saavat opiskelijoita mukaan toimintaan ja opiskelijoille kertyy opintopisteitä ja / tai palkkaa, sekä tietysti arvokasta työkokemusta tehdystä työstä. Yksi hieno esimerkki tällaisesta toiminnasta on Valtran ja Jamkin välinen yhteistyö, missä Jamkin opiskelijat mm. toimivat Valtran asiakaskoeajojen ja tehdasvierailujen oppaina ja emäntinä / isäntinä.

Molemmissa tilaisuuksissa kuultiin yritysten alustuksia toiminnastaan, osaajien tarpeesta ja saatavuuden haasteista sekä mahdollisista ratkaisuista. Biotalous-teemaiset alustukset tarjosivat Valtran markkinointijohtaja Mikko Lehikoinen, Ariterm Service Oy:n toimitusjohtaja Jari Kanervo sekä Metsäkuljetus Kajuutti Oy:n toimitusjohtaja Seppo Kajuutti. Kiertotalous-teemasta puolestaan olivat alustamassa Juha Salmela Spinnova Oy:stä, Hannele Makkonen Betolar Oy:stä sekä Ari-Pekka Heikkilä Lassila & Tikanoja Teollisuuspalvelut Oy:stä. Alustusten jälkeen keskustelua jatkettiin pienryhmissä.

Monialaista osaamista tarvitaan

Yhdeksi isoksi kysymykseksi nousi monialainen osaaminen. Bio- ja kiertotalous on jatkuvasti kehittyvä ala ja esimerkiksi lisääntyneen digitalisaation ja siihen kytkeytyvien teemojen myötä osaamista ja asiantuntijuutta tarvitaan laaja-alaisesti. Mistä löytyvät yrityksiin uudet maailmanluokan osaajat, jotka osaavat yhdistää mm. kestävän kehityksen vaatimukset, ylivoimaisen asiakaskokemuksen näkemyksen, digitalisaation ja kansainvälisyyden? Osaamista tulisi kerätä eri alojen rajapinnoista ja muualtakin kuin vain yhdeltä koulutusalalta. Uusien osaajien rinnalla myös nykyisten työntekijöiden oppimista tulisi tukea.

Muitakin haasteita nostettiin esiin, kuten maaseudulla tarvittavien osaajien saatavuus ja pysyvyys. Tähän yhtenä ratkaisuna voisi toimia jatkuvasti lisääntyvän etätyön mahdollistaminen työtehtävistä riippuen. Myös kansainväliset työmarkkinat voivat olla tärkeänä osatekijänä ratkaisemaan osaajien saatavuutta.

Oppimisen ja työelämän tarpeet kohtaamaan entistä paremmin

Keskusteluissa korostui yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön merkitys. Jo olemassa olevien väylien, kuten opinnäytetöiden, työharjoitteluiden sekä oppisopimuskoulutuksen lisäksi työstetään parhaillaan esimerkiksi malleja, jossa huomattava osa opintosisällöistä voitaisiin teemoittaa jonkin tietyn yrityksen tarpeisiin. Näin opiskelija ja yritys linkittyisivät luontevasti jo opintojen aikana. Jamkin agrologikoulutuksen sisällöstä jopa neljännes voidaan toteuttaa yhteistyöyrityksen aihealueilla, jolloin sekä yritys että opiskelija pääsevät tutkintokoulutuksen puitteissa varsin laaja-alaisesti tutustumaan turvallisesti toisiinsa. Tämä edellyttää luonnollisesti agrologikoulutuksen soveltuvuutta yrityksen aihealueisiin sekä yrityksen valmiutta sitoutua opiskelijatoimeksiantoihin koskien niin projekti- kuin harjoitustöitä, erikoistumisharjoittelua sekä opinnäytetyötä. Jamk Biotalousinstituutin johtaja Minna Lappalainen kannustikin yhteistyöstä kiinnostuneita yrityksiä ottamaan rohkeasti yhteyttä sopivan toimintamallin ja yhteistyön laajuuden arvioimiseksi.

Myös muunlaiset toimintamallit, joissa oppimisen ja työelämän odotukset saataisiin kohtaamaan, olisivat tervetulleita. Esimerkiksi osa- tai täydennyskoulutukset voisivat olla tehokas tapa vastata osaamistarpeeseen yrityslähtöisesti. Tavoitteena olisi, että oppiminen olisi työelämälähtöisempää niin, että yritysten ja oppilaitosten olisi helpompi kohdata. Myös vaihtoehtoja yrityksen tukemiseen opiskelijan ohjaamisessa mietittiin. Koulutuksessa tulisi lisätä myös englanninkielistä tarjontaa, mikä puolestaan houkuttelisi kansainvälisiä osaajia Suomeen ja sitä kautta työllistymään Suomessa toimiviin yrityksiin.

Etenkin nuorten työelämätaitojen tukeminen nähtiin tärkeänä. Opiskelijoiden vahvuuksia, merkityksellisyyden kokemusta ja itsetuntemusta tulisi tukea rakentumaan vahvaksi ja ohjata opiskelijaa aktiivisesti työelämään opintojen ohella. Kaiken osaamisen ja asiantuntijuuden lisäksi yritykset korostivat, että tärkeää on avoin, ahkera ja kiinnostunut asenne. Myös bio- ja kiertotalousalalle toimialana tulisi saada yhä enemmän näkyvyyttä ja kiinnostusta alaa kohtaan nuorten keskuudessa. Kuten aiemmin todettiin, bio- ja kiertotalousala on jatkuvasti kehittyvä, ja tulevaisuudessa yhä enemmän monialaista osaamista tarvitseva ala. Työmarkkinatarpeen ja opintojen olisi tärkeää kohdata ja siihen on olemassa useita vaihtoehtoja, joissa kaikissa yritysten ja oppilaitosten yhteistyö on tärkeää.

Keskustelutilaisuudet olivat osa POLKU 2.0 -hanketta. Hankkeen päärahoittaja on Euroopan Unionin sosiaalirahasto, ja rahoittavana viranomaisena toimii Keski-Suomen Ely-keskus. POLKU 2.0 -hankkeen toteuttajina toimivat Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia sekä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE. Hankkeen tarkoituksena on tarjota uusia toimintatapoja globaaliin kestävyyskriisiin ja siihen liittyvien muutosten, kuten ilmaston lämpenemisen ja resurssien ylikulutuksen haasteisiin vastaamiseksi. Näihin muutoksiin pyritään vastaamaan mm. tehokkaalla kestävyysopintotarjonnalla ja kestävyysosaamisella, jotka vastaisivat työelämän tarpeisiin.

Elina Puranen, agrologiopiskelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Riikka Kumpulainen, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti