Ruoantuotannon muutoksen tuulet

BioPaavon toinen kansainvälinen BioTalks-webinaari käsitteli agroekologiaa. Asiantuntijapuhujina toimivat agronomi Aapeli Piesala sekä älymaatalouden vanhempi tutkija Gilbert Ludwig. Puheenvuoroissa tuli selväksi, että maatalouden vanhat toimintamallit eivät enää toimi taloudellisesti, sosiaalisesti tai ekologisesti. Yhtenä ratkaisuna nähtiin agroekologia, mutta myös kokonaisvaltainen ajatusmaailman muutos.

Agroekologia: mistä on kyse?

Lyhyesti sanottuna agroekologia on sitä, että meille kaikille riittää puhdasta ja terveellistä ruokaa, uhraamatta luontoa ja sen asukkeja. Kyseessä on kokonaisvaltainen ruoantuotannon näkökulma, joka huomioi ruoantuotannon tasaisen ja kestävän jakautumisen sekä tuottamisen.

Agroekologia tarjoaa vastauksen kiperään kysymykseen: miten pystymme ruokkimaan 10 miljardia suuta vuoteen 2050 mennessä lisäämättä maankäyttöä tai muuta painetta ympäristöä kohtaan? Agroekologia pienentää ruoantuotannon hiilijalanjälkeä lisäten samalla maatilojen taloudellista resilienssiä.

Ajatusmaailman muutos

Uusilla teknologioilla ja digitaalisilla ratkaisuilla on tärkeä rooli ruoantuotannon volyymien kestävässä lisäämisessä. Uusien teknologioiden ja muiden innovaatioiden aitoa käyttöönottoa ja hyödyntämistä voidaankin taata käyttäjälähtöisellä suunnittelulla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että innovaatioiden loppukäyttäjät otetaan mukaan suunnitteluun ja testaamiseen.

Käyttäjälähtöisyyden lisäksi tulevaisuuden ruoantuotanto vaatii menestyäkseen yhä laajempaa ekosysteemimäistä toimintaa. Kliseinen sanonta on totta: yhdessä olemme enemmän. Hyödyntämällä monialaista osaamista sekä arvoketjujen eri osien asiantuntijuutta voimme luoda yhä kestävämpiä ja vakaampia tuotantojärjestelmiä. Tietotulvaan ja jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristöön on mahdotonta vastata yksin. Tekemällä tiivistä yhteistyötä arvoketjun eri toimijoiden kanssa yksittäisetkin toimijat pystyvät ennakoimaan tulevaa ja sopeutumaan väistämättömiin muutoksiin.

Verkostojen hyödyntämisessa ei tule unohtaa kansainvälistä ulottuvuutta, joka tarjoaa parhaimmillaan uusia näkökulmia innovaatioihin ja oman osaamisen kehittämiseen. Lähestymistapaa testattiin jälleen kerran alkukeväästä BioPaavon KemiraHackathonissa, jossa oli kilpailemassa tiimejä niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Voittajatiimiksi selviytyi virolainen asiantuntijatiimi, joka tarjosi Kemiralle satellittidataan perustuvan ratkaisun biomassojen seurantaan.

BioPaavon rooli biotalouden kiihdyttäjänä, pölyttäjänä ja verkottajana korostuu muutoksen fasilitoijana. Tällainen muutos vaatii tahon, joka tuntee paikallisen ja kansainvälisen ekosysteemin avaintoimijat sekä heidän osaamisensa. Jonkun joka tunnistaa keiden pitäisi istua saman pöydän ääressä. Jonkun joka tunnistaa uudet markkinaraot ja nousevat puheenaiheet, sekä jonkun joka osaa tarjota konkreettisia syötteitä uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. BioPaavo on ongelmien ratkaisija, oli kyse sitten ruoantuotannosta tai muusta kestävyyshaasteesta!

Projektipäällikkö Riikka Kumpulainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti