Mikä meidän Hackathonissamme kiinnostaa?
Tammikuussa pääsimme uutisoimaan BioBoosters -hankkeen käynnistymisestä. Hankkeen tuella BioPaavon Hackathonit lanseerataan Itämeren alueen maissa. Ensimmäisenä Hackathon-malliamme pääsevät testaamaan BioBoosters-hankkeen partnerit Baltian maista, Ruotsista, Saksasta ja Puolasta yhdessä yritysten kanssa. Juuri nyt on käynnissä Hackathon-koulutus partnereille ja muotoilemme yhteistyömalleja Hackathonien kansainväliseen toteutukseen. Myöhemmin tarjoamme koulutusta Hackathon-mallistamme myös muille kiinnostuneille organisaatioille.
Mikä Hackathonissamme sitten kiinnostaa? Jo hankkeemme aloituswebinaari toi yhteen 88 osallistujaa kuulemaan hankkeen suunnitelmista, ja tietysti BioPaavon Hackathon-mallista. Partnerimme ovat myös osallistuneet sitoutuneesti tarjoamaamme koulutuskokonaisuuteen. Yhteistyö on käynnistynyt vauhdilla ja motivaatio on korkealla. Tiimimme on jo innokas pääsemään toimeen sekä pilotoimaan yhdessä ja yritysten kanssa. Suurimmat odotukset kohdistuvat juuri yritysyhteistyöhön sekä kansainväliseen verkostoitumiseen. Nämä tarpeet nousivat selvästi ylitse muiden partneriryhmämme sisäisessä käynnistystyöpajassa.
Yrityslähtöisyys ja todennettu konsepti ovat BioPaavon Hackathon-palvelun vahvuuksia
BioPaavon Hackathonista on löytynyt ratkaisu jo 13 yrityksen tarpeeseen – ja nämä tarinat kiinnostavat kaikkia. Miten yrityksiä saatiin innostettua mukaan? Miten yhteistyö jatkui Hackathonin jälkeen? Mikä oli ratkaisun kestävyysvaikutus? Näihin kysymyksiin törmäämme jatkuvasti. Tarinoita on yhtä monta kuin Hackathoniakin. Tie Hackathonista kaupalliseen toteutukseen voi joskus olla nopea, mutta usein matkaan menee vuosi tai useampi. Pitkä aikajänne haastaa Hackathon-vaikuttavuusviestintää, mutta tämä on toki yleinen haaste innovaatiopalveluiden toteuttajilla.
Kiinnostuksen kohteet itse Hackathon-mallin suhteen vaihtelevat taustaorganisaatioiden ja maiden välillä, mutta yleisesti nähtävissä on selkeä tarve yritysten kestävyyttä ja vihreää siirtymää tukevalle avoimelle innovaatioprosessille. Partnereihimme lukeutuu innovaatiotoimijoita alue- ja sektorikehitysorganisaatioista, korkeakouluista, järjestöistä sekä yritysklustereista. Tarpeet Hackathon-palvelun toteutukseen ovat näin ollen moninaisia.
Toimiiko Hackathon yritysten kestävyyshaasteisiin?
Näitä motiiveja ja kiinnostuksen kohteita kuulimme aloituswebinaarissamme, jossa ääneen pääsivät partnerialueiden edustajamme ympäri Itämerta. Ensimmäisenä puheenvuoron piti Kielcen pormestari Puolasta, Bogdan Wenta. Hän korosti yhteistyön merkitystä näinä haastavina aikoina, ja rohkeaa uusien ratkaisujen etsimistä bio- ja kiertotalouden liiketoimintamalleista. Bodgan Wenta ja muut yhteistyötahomme Puolasta ovat hyvin kiinnostuneita siitä, miten IT-kentältä tuttu Hackathon toimii bio- ja kiertotalouden innovaatiotarpeisiin.
Hackathon-kokemustakin löytyy, kuten kuulimme useissa aloituswebinaarin puheenvuoroissa. Esimerkiksi Baltian partnerimme, Estonian University of Life Sciences ja Sunrise Valley Science and Business Park, sekä Saksan partnerimme Witeno ovat kokeneita Hackathon-järjestäjiä. Estonian University of Life Sciences on järjestänyt yhteistyötahojen kanssa ruokasektorin Hackathon tapahtumaa Garage48 Food. Viimeisin Hackathon toteutettiin juuri tammikuun lopussa. Sunrise Valleyn Hackathon kokemus on vahva erityisesti IT-sektorilta. Witenolla taas on kokemusta terveydenhuoltoalan Hackathonista (Healthcare Hackathon Greifswald). Vertaisoppiminen mahdollistaa myös muiden Hackathon konseptien vahvistamisen ja esimerkiksi yrityslähtöisyyden kehittämisen.
Haastevetoinen innovaatio-osaaminen vastaa Itämeren strategisiin tavoitteisiin
Itämerikiertueen huipensi Suomen Itämeri-instituutin Esa Kokkonen, joka toimii EU:n Itämeristrategian ’Yhdessä innovoiden’ politiikka-alan pääkoordinaattorina. Kokkonen täsmensi yhteistyön tärkeyttä ja Itämeri-instituutin tukea projektin etenemisessä. Hankkeemme edistää haastevetoisen ja yhteisluovan innovaatiotoiminnan edistämistä Itämeren alueella, ja teemme yhteistyötä Suomen Itämeri-instituutin kanssa muun muassa viestinnässä sekä tulosten jakamiseen, toimintamallin levittämiseen ja verkoston kasvattamiseen liittyen.
Vuosina 2023–2025 toteutettavan hankkeen budjetti on kokonaisuudessaan noin 2,8 miljoonaa euroa. Interreg Itämeriohjelman osarahoittama BioBoosters-hanke tuo yhteen yhdeksän biotalouden innovaatiokeskittymää seitsemästä maasta ympäri Itämerta etsimään ratkaisuja biotalouden veturiyritysten kestävyyshaasteisiin Hackathon-palvelun avulla.
Projektipäällikkö Anna Aalto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti
Projektiasiantuntija Eija Iso-Ahola, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti