BioPaavon johdolla ratkomaan Itämeren yrityskentän biokiertotaloussiirtymää

BioPaavon Hackathon mobilisoi jatkossa seitsemän maan verkostot etsimään ratkaisuja biotalouden veturiyritysten kestävyyshaasteisiin. Kansainvälinen yhteistyö avaa innovatiivisille biokiertotalouden ratkaisuja kehittäville pk-yrityksille ja startupeille uusia markkinoita ja liiketoimintamahdollisuuksia Itämeren piiristä. Kansainvälinen sparrausprosessi ja kontaktit mahdollisiin asiakkaisiin tarjoavat ratkaisijatiimeille laajempaa näkymää markkinamahdollisuuksiin Itämeren alueella. Esimerkiksi Keski-Suomen pk-yritykset voivat jatkossa hakea mukaan kilpailemaan Ruotsin, Saksan, Baltian maiden ja Puolan Hackathoneissa. Osaamistahan Keski-Suomesta löytyy, minkä todistaa myös keskisuomalaisten yritysten upea voittoputki syksyn BioPaavon Hackathoneissa. Rohkeasti siis mukaan vaan!

Jamkin vetovastuulle merkittävä 2,8 miljoonan euron kansainvälinen kehityshanke

Mikä tämän mahdollistaa? Tammikuussa 2023 polkaisemme Jamkin johdolla käyntiin Interreg Itämeriohjelman osarahoittaman BioBoosters-hankkeen. Se tuo yhteen yhdeksän biotalouden innovaatiokeskittymää ympäri Itämerta. Hankkeen partnerit ovat muun muassa klustereita, tiede- ja yrityspuistoja, sektorijärjestöjä sekä korkeakoulujen innovaatioalustoja, jotka toimivat alueillaan kohtaamispaikkoina ja biotalouden liiketoiminnan edistäjinä. Partnerit ovat vahvasti verkostoituneita niin yritysmaailmassa kuin tutkimus- ja kehityskentällä.

BioBoosters-hankkeessa järjestetään 18 Hackathonia verkostoyhteistyössä. Jokainen partneri toteuttaa hankkeen aikana kaksi Hackathon-prosessia muiden partnereiden tuella. Tapahtumiin haetaan mentoreita, ratkaisijatiimejä ja toimeksiantoja aktiivisesti Suomen lisäksi Ruotsista, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Saksasta. Ratkottavat haasteet liittyvät erityisesti biotalousyritysten kiertotaloussiirtymään eli kiertotalouden liiketoimintamallien soveltamiseen ja käyttöönottoon biotalouden yrityksissä. Pilotoinnin tavoitteena on pysyvän kansainvälisen yhteistyömallin ja palvelukonseptin rakentaminen. Hankkeen budjetti on kokonaisuudessaan noin 2,8 miljoonaa euroa.

Hackathon-kutsut kantautuvat ratkaisijoille 7 maan ja 9 alueen verkostoissa

Kansainvälinen yhteistyö tuo lisäarvoa BioPaavon Hackathon-palveluun ennen kaikkea laajan verkoston tarjoaman hyödyn kautta. Laaja verkosto ja erilaiset alueelliset vahvuusalat tehostavat Hackathon-prosessin vaikuttavuutta. Hackathon-kutsujen markkinointi kansainvälisesti, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, on kyllä aiemminkin johtanut muutamien kansainvälisten tiimien saavuttamiseen. Sen sijaan vahvaa kohdennettua markkinointia ei ole voitu toteuttaa samaan tapaan kuin Suomessa, jossa esimerkiksi Kasvu Open -yhteistyö ja kotimaiset verkostot ovat olleet avainasemassa monen osallistujatiimin löytämisessä.

Jatkossa Hackathon-kutsut kiirivät kohdennetusti potentiaalisimmille ratkaisijoille myös muissa Itämeren maissa oman alueensa tai sektorinsa toimijat hyvin tuntevien verkostokumppaneiden kautta. Mukana olevat alueet ovat valtaosin maaseutualueita ja niiden biotalouden yrityssektorit kattavat monipuolisesti metsäbiotaloutta ja ruokatuotannon arvoketjuja. Alueet edustavat erilaisia ja toisiaan täydentäviä biotalouden ja kiertotalouden vahvuusaloja. Biotalousosaamisen lisäksi alueiden muut vahvuudet, esimerkiksi digitalisaation erikoisosaaminen, tulevat yhteistyökumppaneiden kautta hyödynnettäviksi Hackathon-prosessissa.

Verkostossa vahvuuksia uusiutuvasta liikenne-energiasta terveystalouteen

Ruotsista mukaan saadaan vahvaa metsäbiotalouden ja uusiutuvan liikenne-energian osaamista ja innovaatioverkostoa. Partnerimme Paper Province on maailman johtava metsäbiotalouden klusteri, joka edustaa 120 jäsenyritystä. Kansainvälisesti verkostoitunut Paper Province toimii alueensa metsäbiotalouden innovaatioekosysteemin veturina, kansainvälistäjänä ja innovaatiotoiminnan edistäjänä. Toinen partnerimme Ruotsista on Biofuel Region, joka toimii puolestaan uusiutuvan ja vähähiilisen liikenne-energian edistäjänä. Biofuel Region tuo yhteen julkisen sektorin, yrityskentän ja tutkimus- ja kehityspuolen toimijoita erityisesti Pohjois-Ruotsin alueilta. 

Ruokaketjun innovaatioverkostoa vahvistavat erityisesti partnerit Baltian maista ja Puolasta – Vidzemen aluehallinto Latviasta, Pärnun seudun kehitysyhtiö, Tartossa toimiva Viron maatalousyliopisto (Estonian University of Life Sciences) sekä Świętokrzyskien alueen yritys- ja kehittäjäverkostoja edustava puolalainen järjestö Pro Civis. Viron kumppaneiden verkostoista löytyy merkittävää ruokaketjun innovaatio-osaamista, erilaisia tutkimus- ja testausympäristöjä sekä innovaatioalustoja. Vidzemen alue on biotalouden osaamis- ja innovaatiokeskittymä, jonka fokuksena ovat erityisesti tiedolla johdettu maatalous ja ruokaketjun innovaatiot. Vidzeme johtaa myös Latvian kansallista ruokabiotalouden yritysklusteria.

Uutta biotalousosaamista ja sektoreiden välistä yhteistyötä verkostossa edustavat tiede- ja yrityspuistopartnerit, saksalainen Witeno ja Sunrise Valley Liettuan Vilnasta. Witeno toimii Greifswaldissa Itämeren rannalla lääketieteellisen yliopiston yhteydessä. Witenon yritysverkoston fokuksiin kuuluu erityisesti terveystalous, joka linkittyy biotalouteen esimerkiksi terveysvaikutteisen ravinnon ja ruoantuotannon kautta. Liettualainen Sunrise Valley pyörittää hautomo- ja kiihdyttämötoimintaa poikkeuksellisessa tutkimus- ja innovaatiokeskittymässä, jossa toimii muun muassa yli 5000 tutkijaa ja 20 000 yliopisto-opiskelijaa. Sunrise Valley tuo verkostoon merkittävää IT- ja cleantech-alojen startup- ja yritysverkostoa.

Kansainvälinen Hackathon on kohtaamispaikka, joka synnyttää moninaista yhteistyötä

Moninaisesta joukosta ja laajasta verkostosta voi odottaa nousevan entistä enemmän myös odottamattomia ratkaisuja. Laatikon ulkopuolelta tulevat ideat tuovat Hackathonien toimeksiantajille merkittävää lisäarvoa. Näitä ratkaisuja ei osaa etsiä, eikä ennakoida, mutta ne voivat lopulta tehdä sen suurimman muutoksen yrityksen kiertotaloussiirtymässä.

Yhteinen Hackathon-prosessi tukee myös alueiden välisen yhteistyön syntyä. Verkostoyhteistyönä toteutettava Hackathon toimii alueiden välisenä kohtaamispaikkana, joka voi edistää yrityslähtöistä innovaatioyhteistyötä bio- ja kiertotalouden kentällä. Yhteistyö ratkaisijatiimien sparraamisessa voi johtaa myös uusiin avauksiin yhteistyöstä ideoiden testaamisessa. BioBoosters-hankkeen yhtenä menestysmittarina voidaankin pitää toiminnan kautta alkunsa saaneita alueiden välisiä yhteistyöhankkeita.

Projektipäällikkö Anna Aalto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti