Rentoa meininkiä

Hyvinvoinnin yksi tärkeä osatekijä on riittävä lepo. Nukkuminen, oleilu, kevyt puuhastelu tai vaikka tietoinen rentoutuminen auttavat kehoa ja mieltä palautumaan kuormituksesta ja rasituksesta. Ilman sitä ihminen väsyy, stressaantuu ja terveyskin voi olla koetuksella. Mutta siinä missä kävelylenkki voi olla hankala sovittaa viikko-ohjelmaan, myös rentoutumiselle ja riittäville yöunille voi syystä jos toisestakin jäädä liian vähän aikaa.

Jyväskylän palvelualan opiston eBoss – valmennusryhmässä pohdiskeltiin unta ja lepoa koulupsykologi Minnan ohjaamassa tapaamisessa. Tärkeänä viestinä Minnalla oli, että sopivat rentoutumiskeinot ovat hyvin yksilöllistä – äänitteellä soljuva puro voi saada toisen leijailemaan kesämuistojen pariin, toisen taas kärvistelemään ärtymyksestä. Yksilöllisyys kävi ilmi myös keinoissa, joilla jokainen voi edistää omaa nukahtamista iltaisin. Yksi lukee kirjaa, toinen kuuntelee musiikkia, kolmas valmistautuu nukkumiseen kevyitä kotiaskareita tehden ja neljännelle unen tuo samojen iltarutiinien toistaminen tai vaikka talvisessa luonnossa oleskelu. Tärkeintä on, että nukahtamista varten ennättää rauhoittua ajoissa. Silloin riittävät yöunet saavat hyvän startin!

Vaikeutena rentoutumisessa voi olla sen tarpeen havaitseminen silloin, kun kiire painaa päälle. Hyvinvointirannekkeesta voi tarkkailla stressitasojaan ja pohtia vaikka päivän tilastoja katsellessa, mikä teki juuri tästä päivästä niin stressaavan. Voisiko siihen seuraavalla kerralla yrittää vaikuttaa? Yöllä ranteessa oleva ranneke kerää tietoa myös unen laadusta. Suositus on nukkua vähintään 7-8 tuntia yössä. Meillä on kuitenkin yksilöllisiä eroja, jollekin riittää lyhyempi yöuni ja toiset tarvitsevat enemmän aikaa palautumiseen. Oman unenlaadun ja nukuttujen tuntien tarkastelu voi auttaa ymmärtämään, miksi aamuisin väsyttää, vaikka sängynpohjalla on vierähtänyt tunti, jos toinenkin. Näitä asioita valmennusryhmässä olevat opiskelijat pohtivat lisää Eliademyn verkkoympäristön tehtäviä tehdessään.

Rentoa meininkiä tapaamiskerralla kaikki saivat kokemuksia parista lyhyestä ja yksinkertaisesta harjoituksesta, joiden avulla voi vaikka bussipysäkillä seistessä katkaista kiireen tuntua ja hakea rennompaa olotilaa. Jo keskittyminen omaan hengitykseen rauhoittaa ja laskee sykettä. Erilaisia keinoja kannattaa testailla ja etsiä niistä itselleen sopivinta.

Ohjaajan ja valmentajan näkökulmasta oli hyvä huomata, että pienet toiminnalliset harjoitteet sopivat tehtäväksi myös luokkatilassa. Ja helppojen harjoitteiden vienti luokkatilasta omaan arkeen on varmasti helpompaa kuin jooga-retriitin toistaminen olohuoneen lattialla! Kun valmentajien vinkit ovat riittävän maanläheisiä, rohkaisee se valmennusryhmäläisiäkin jakamaan omia ajatuksiaan ja hyväksi havaittuja rentoutumiskeinoja.

eBoss valmennuksessa yhtenä punaisena lankana on hyväksymis- ja omistautumislähestymistapa. Tavoitteena on elää, kokea ja tuntea juuri tämä nykyinen hetki. Voimme olla läsnä vain tässä hetkessä. Usein murehditaan asioista, mitä on tapahtunut aiemmin, esimerkiksi eilen, viime viikonloppuna tai viime kesänä. Toisaalta mietitään liikaa tulevaa, mitä voi tapahtua myöhemmin, esimerkiksi ensi tunnilla, huomenna tai ensi kuussa. Mieli tarjoaa meille monenlaisia ajatuksia ja niistä voi oppia tunnistamaan, että kaikki ajatukset eivät ole totta. Tietoista läsnäoloa harjoittelemalla myötätunto omia ajatuksia ja tunteita kohtaan lisääntyy. Tietoista läsnäoloa voi harjoitella ihan samalla lailla kuin pyörällä ajoa tai fyysistä kuntoa. Harjoittelua voi olla vaikka hengityksen tarkkailu tai rentoutusharjoitus. Näin rentoutuminen ja tietoinen läsnäolo yhdistyivät myös tällä tapaamiskerralla.

Teksti Merja Kurunsaari, Anita Pätynen Valokuvat: Merja Kurunsaari, kuvapankki