eBoss hyvinvointivalmennuksen vaikutuksia etsimässä

eBoss hyvinvointivalmennusta nuorille hankkeen päätavoitteena on ollut edistää toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten terveellisiä elämäntapoja sekä tukea heidän elämänhallintaansa ja arkielämän taitojaan sekä sosiaalista osallistumista, jotta heidän opiskelu- ja toimintakykynsä vahvistuisivat. Hyvinvointivalmennuksen digitaaliset ratkaisut on suunniteltu tukemaan osaltaan koulutuksellista tasa-arvoa vastaamalla nuorten elämän ja arjen erilaisiin haasteisiin. Pitkän aikavälin vaikutuksena on ollut tavoitteena parantaa nuorten työllistymismahdollisuuksia ja työkykyä vahvistamalla heidän valmiuksiaan vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa ja toimijuuteensa.

Ensimmäisen vaiheen aineistoa ja sen tarkastelua

Ensimmäisessä vaiheessa eBoss -valmennusryhmiin on osallistunut 65 nuorta ja nuorta aikuista (15-29 v) kahdesta oppilaitoksesta. Heille on tarjottu tukea joko kontaktissa toteutuneissa tai etämenetelmin tukea tarjoavissa ryhmävalmennuksissa. Ryhmätoiminnan lisäksi nuoret saivat käyttöönsä erilaisia hyvinvointia tukevia applikaatioita sekä aktiivisuusrannekkeen. Hankkeen interventioiden vaikutuksia nuorten elämään on pyritty mittaamaan usealla itsearviointimenetelmällä.
Nuoret arvioivat omaa suoriutumistaan ja tyytyväisyyttään suoriutumiseensa (OSA) sekä itsensä hyväksymistä ja liittymisen tunnettaan (AFQ). Itsearvioinnin ja yksilöllisen haastattelun jälkeen he asettivat itselleen yhden tärkeän tavoitteen (GAS) valmennusprosessin ajalle. Valmennuksen päätyttyä tehtiin uudelleen arviointi ja lisäksi nuoret arvioivat kokemaansa hyötyä sekä oman tavoitteensa saavuttamista.

Tavoitteiden saavuttamista

Oman tavoitteen (GAS) saavuttamista valmennuksen aikana tarkasteltiin raakapisteinä laskien valmennusryhmäkohtainen ja koko aineiston keskiarvo (M) ja keskihajonta (SD). Hyödyn kokemusta arvioitiin itsearvioituna kokonaishyötynä. Hyödyn kokemusta oli pisteytetty asteikolla 1-5 (1= ei lainkaan hyötyä, 5= paljon hyötyä). Hyödyn kokemusta tarkasteltiin laskien ryhmäkohtainen (digi, kontakti) ja koko aineiston keskiarvo (M) ja keskihajonta (SD). Valmennusryhmien välistä eroa analysoitiin SPSS ohjelmalla riippumattomien otosten t-testillä sekä yhdysvaikutuksia varianssianalyysilla (ANOVA).
Nuoret saavuttivat itselleen asettamat tavoitteet (GAS) ryhmätasolla tarkasteltuna (M= – 0.05, SD 0.97). Valmennusryhmien (digi ja kontakti tai sukupuoli) välillä ei löytynyt tilastollista eroa tavoitteen saavuttamisessa. Nuoret kokivat hyötyneensä eBoss -valmennuksesta (M=3.81, SD 0.98) ja aktiivisuusrannekkeiden käytöstä (M=3.66, SD 1.07). Applikaatioiden koettu hyöty jäi hieman vähäisemmäksi (M=2.77, SD 1.35). Valmennuksen koettu hyöty korreloi merkitsevästi tavoitteiden (GAS) saavuttamisen kanssa (r=0.462). Arvioitaessa yhdysvaikutuksia (ANOVA) sukupuolella ja valmennusryhmällä oli vaikutusta ainoastaan applikaatioiden käytön hyödylliseksi kokemiseen. Pojat kontaktiryhmässä kokivat applikaatiot enemmän hyödyllisiksi kuin muut osallistujat.

Itsearviointitulosten tarkastelua

OSA:n suoriutumisen ja tärkeyden muuttujien ja AQF -kyselyn raakapisteet analysoitiin Rasch- analyysin avulla Facets ohjelmalla muodostaen jokaiselle tutkittavalle alkuarvioinnista ja loppuarvioinnista välimatka-asteikollisen muuttujan (logit). Ryhmäkohtaisia välimatka-asteikollisia muuttujia vertailtiin SPSS ohjelmalla riippumattomien otosten t-testillä.
Nuoret kokivat arjessa suoriutumisensa sekä tyytyväisyytensä omaan suoriutumiseensa suhteellisen hyvänä (OSA). Myös hyväksynnän ja liittymisen tunteen (AQF) kokemus oli suurimmalla osalla riittävän hyvää. Molemmilla menetelmillä arvioituna ryhmätasolla ei tapahtunut tilastollisesti merkitsevää muutosta valmennuksen aikana. Valmennusryhmien (kontakti/digi) välillä ei myöskään löytynyt tilastollista eroa.
Kyseiset arviointimenetelmät on kehitetty enemmän ongelmien kartoitukseen ja itsetietoisuuden lisäämiseen ja näyttäisi siltä, että etenkin tietoisuus omasta toiminnasta oli lisääntynyt valmennusprosessin aikana. Aineistossa oli muutamia vastaajia, jotka olivat pisteyttäneet oman toimintansa ensimmäisellä arviointikerralla (alkuhaastattelun yhteydessä) lähes täysillä pisteillä ja toisella kerralla (loppuhaastattelun yhteydessä intensiivisen valmennuksen päätyttyä) tarkastelleet toimintaansa jo realistisemmin. Itsearviointi vaatii harjaantumista ja reflektiotaitoja. Mahdollisesti tietoisuuden lisääntyminen valmennusprosessin aikana aiheutti, ettei muutosta ryhmätasolla tarkasteltuna ollut havaittavissa kahden eri arviointikerran välillä. Hyväksymis- ja omistautumislähestymistapa (HOT) oli valmennuksen yhtenä perustana, jonka tavoitteena on myös oman toiminnan tietoisuuden lisääminen.
Käytetyillä itsearviointimenetelmillä arvioituna valmennusryhmästä erottui myös nuoria, jotka arvioivat oman suoriutumisensa ja liittymisen kokemuksen heikoksi. Molemmat menetelmät erottelivat nuoret kolmelle eri suoritustasolle (sepatation index). Tätä ei osattu huomioida valmennustoimintaa suunniteltaessa, mutta tulevaisuudessa voisi ajatella tarjottavan erilaisia tarkemmin suunnattuja hyvinvointivalmennusten ryhmäinterventioita osallistujien yksilöllisten tarpeiden pohjalta suunnitellen.

Nuorten haasteita arjessa

eBossin ensimmäisen vaiheen valmennusten aineiston analyysissa tarkasteltiin lisäksi laadullisesti aineistosta muodostettua arjen suoriutumista ja tyytyväisyyttä kuvaavan OSA arvioinnin muuttujien haasteellisuusjatkumoita vertaillen niitä menetelmästä raportoituun yleisiin haasteellisuusjatkumoihin. Laadullinen tarkastelu kohdentui erityisiin raportoidusta hierarkiasta poikkeaviin muuttujiin. Näin nostettiin esille muuttujia, jotka ovat erityisen haasteellisia tälle eBoss hankkeen kohderyhmälle.
OSA arvioinnissa enemmän vaativiksi oman suoriutumisen muuttujiksi nousivat: ”pidän huolta itsestäni” ja ”pystyn yleensä suoriutumaan eteen tulevista ongelmista”. Erityisen tärkeiksi tyytyväisyyttä kuvaaviksi asioiksi elämässään nuoret kokivat muuttujat: ”Osaan ilmaista asiani puhumalla”, ”Osaan rentoutua ja nauttia elämästä”, ”Huolehdin paikasta, jossa asun” ja ”Osallistun toimintaan, joka on minulle mieluista”.
OSA arviointi toimii parhaimmillaan osaltaan muutoksen herättelijänä. Nuori tulee tietoisemmaksi omasta suoriutumisestaan ja tyytyväisyyttä tuovista tekijöistä omassa arjessaan. Selkeästi näyttäisi siltä, että omasta itsestä huolehtimista ja ongelmanratkaisua arjessa tulee näiden nuorten erityisesti harjoitella. He tarvitsevat tukea ja omien voimavarojen löytämistä. Näihin asioihin eBoss hyvinvointivalmennuksessa on osaltaan pyritty vaikuttamaan elämäntapoja edistäviä ja minäpystyvyyttä vahvistavia menetelmiä, kuten omistautumis- ja hyväksymisajattelutapaa ja erilaisia sovelluksia hyödyntäen. Lisäksi nuoret kokevat oman asuinympäristönsä ja siitä huolehtimisen sekä itsensä ilmaiseminen ja merkitykselliseen toimintaan osallistuminen tärkeiksi tekijöiksi.

Teksti: Tiina Lautamo, Merja Kurunsaari Valokuvat: Merja Kurunsaari, Riitta Rantamaa