Hankekuulumisia Pa-Mu-hankkeesta – palvelumuotoilua kotihoitotyöhön

Tässä blogikirjoituksessa kuvaamme syksyllä 2019 käynnistynyttä Työsuojelurahaston (TSR) rahoittamaa JAMKin, Laukaan kunnan ja Äänekosken kaupungin yhdessä toteutettavaa Pa-Mu –hanketta. Hankkeessa vahvistetaan kotihoidon henkilöstön osaamista ottamalla käyttöön yhteistoiminnallisen palvelumuotoilun menetelmiä. Tavoitteena on uudistaa kotihoidon henkilöstön osaamista ja työprosesseja. Samalla pyritään vahvistamaan kotihoitotyön mielekkyyttä ja henkilöstön työhyvinvointia sekä edistämään alan vetovoimaisuutta.

Tarkemmin hankkeesta JAMKin hankesivuilta Työn sisältöjen kehittäminen ja työssä jaksamisen edistäminen yhteistoiminnallisella palvelumuotoilulla (Pa-Mu -hanke)

Kotihoitotyön ajankohtaiset haasteet

Pohjoismaisessa vertailussa suomalainen kotihoitotyö on muuttunut kymmenessä vuodessa entistä kiireisemmäksi ja henkisesti kuormittavammaksi. Valtakunnallisesti kotihoitotyö ja henkilöstön työhyvinvoinnin tila ovat huolestuttavia sekä rekrytointi entistä haasteellisempaa.

Ikääntyneiden määrän kasvaessa tarvitaan jatkuvasti lisää osaavaa ja vanhuspalvelualan kehittämiseen sitoutunutta työvoimaa. Iäkkäiden palveluihin on vaikeuksia rekrytoida riittävästi osaavaa henkilökuntaa, sillä vanhustyöstä on muodostunut yleisesti kuva matalapalkkaisena, kiireisenä sekä fyysisesti ja psyykkisesti raskaana työnä. Henkilöstön osaamisen ja erityisesti jaksamisen on todettu heijastuvan asiakkaiden saaman hoidon sisältöihin ja laatuun. Ajankohtaista tietoa ei kuitenkaan ole kotihoitotyön palvelumuotoilusta eikä sen konkreettisesta yhteydestä kotihoitohenkilöstön työhyvinvointiin työelämän murroksen ja palvelurakenneuudistuksen keskellä. Esimerkiksi teknologisten ratkaisujen siirtyminen kotihoitosektorille ei ole edennyt toivotulla tavalla.

Keski-Suomen maakunnan kotihoidon henkilöstön osaamiskartoituksen tulosten perusteella henkilöstön osaamista tulee vahvistaa työn sisältöjä uudistamalla ja ottamalla käyttöön palvelumuotoilun menetelmiä yhteistoiminnallisesti. Henkilöstön riittävyyteen, osaamiseen ja työssä jaksamiseen sekä työntekijäkokemukseen voidaan vaikuttaa uusilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla. Kaiken kaikkiaan vanhuspalveluiden kehittämiseen tarvitaan nopeita ja innovatiivisia interventioita.

Tutkimushankkeen tavoitteet ja toimintatavat  

Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoiman tutkimushankkeen tavoitteena on vastata kotihoidon ajankohtaisiin ja viime vuosina entisestään kasvaneisiin haasteisiin. Tutkimushankkeen aikana kuvataan ja mallinnetaan palvelumuotoiluprosessi osana kuntien kotihoitotyötä ja siihen tarvittavaa osaamista sekä sitä, kuinka kehittämisprosessin aikana synnytetyt toimintamallit, palvelut ja tuotteet saadaan juurtumaan palvelurakenteisiin. Lisäksi tutkitaan kotihoitohenkilöstön osaamisen, työssä jaksamisen ja työsisältöjen muuttumista, kun henkilöstöä osallistetaan kehittämistyöhön ja perehdytetään palvelumuotoiluun pilotointien kautta. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat toteuttajakuntien (Laukaa, Äänekoski) kotihoitohenkilöstöt, kuntien edustajista koottu ydintiimi se kuntakohtaisesti valitut kehittäjätiimit, jotka työskentelevät hankkeen aikana myös kuntien yhteistapaamisissa. Asiantuntija- ja vertaismentorointia hyödynnetään hankkeen aikana sekä kuntakohtaisten, että kuntien yhteisten haasteiden esiin nostamisessa ja ratkaisemisessa.

Pa-Mu -tutkimushankkeessa palvelumuotoilu tuodaan osaksi kokonaisvaltaista ja asiakas- sekä työntekijälähtöistä ajattelu- ja toimintatapaa. Tutkimushankkeella halutaan konkreettisesti uudistaa kotihoitotyön sisältöjä ja edetä kehittämis- ja pilotointivaiheesta aidosti työprosessien ja -sisältöjen pysyviin muutoksiin. Yhdistämällä paikallisia ja alueellisia resursseja, voidaan kehittää monipuolisempia ja vaikuttavampia palveluja ja samanaikaisesti lisätä työssä jaksamista. Toimintamallien käyttöönotto tukee osaltaan kuntatyönantajan profiloitumista laadukkaiden palvelujen tarjoajana. (Kuvio 1).

KUVIO 1. Pa-Mu-hankkeen lähtökohdat (Janhunen & Pikkarainen 2019)

Palvelumuotoilun keinoin voidaan kehittää ja parantaa asiakkaan palvelupolun eri kohtiin liittyvien prosessien toimivuutta, laajentaa henkilöstön osaamista sekä ottaa työyksiköissä käyttöön uusia innovaatioita. Pa-Mu-hankkeessa pyritään rakentamaan uudenlainen kotihoidon toimintamalli, jossa tunnistetaan ja määritellään, kuinka palvelumuotoilun menetelmät ja prosessi voisivat olla osana kotihoidon kehittämistä, reunaehtoineen ja mahdollisuuksineen sekä johtamiskäytänteineen. Hankkeen avulla luodaan uudenlaista vanhuspalvelujen toimintakulttuuria, jossa ala nähdään arvokkaana työalueena, joka vaatii monipuolista osaamista.

Pa-Mu-hankkeelle perustettiin heti alkuvaiheessa ohjausryhmä, jonka jäseninä ovat hankekuntien ja JAMKin edustajat, Työsuojelurahaston edustajana Mikael Saarinen, Super Ry:n edustajana Sari Erkkilä, professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta sekä kuntatyönantajan edustajana Keuruun perusturvajohtaja Tuija Koivisto.  Ohjausryhmä toimii asiantuntijaverkostona hankkeen sisällöllisissä sekä tutkimuksellisissa asioissa seuraten hankkeen edistymistä sekä aikataulua.

Pa-Mu-hankkeen tutkimus

Pa-Mu –hankkeen aikana toteutetaan monimenetelmällinen kotihoitotyön henkilöstöä koskeva tutkimus, jossa hyödynnetään erilaisia olemassa olevia ja tutkimuksen aikana koottavia aineistoja. Keskeistä tutkimuksessa on osatoteuttajana toimivien kuntien osallistuminen aineistojen yhteistoiminnalliseen tuottamiseen, analysointiin ja tulosten hyödyntämiseen oman toimintansa kehittämisessä. Erityisesti määrällistä tutkimusaineistoa, kuten henkilöstökyselyt ja tiedolla johtamisen asiakirjat, tullaan tarkastelemaan kuntien välillä ja kuntakohtaisesti yksiköittäin ja tiimeittäin. Yksilö- ja yksikkötasolla tarkastellaan työntekijöiden itsearvioituja osaamismuutoksia ja työhyvinvointia sekä niiden mahdollisia yhteyksiä työssä jaksamiseen ja jatkamiseen. Kyselyaineistojen tuloksia hyödynnetään kehittäjätiimien fokusryhmäkeskustelujen toteutuksessa sekä palvelumuotoiluosaamisen kehittämisen ja uusien palvelutuotteiden pilotoinnin pohjana. Lisäksi pilotoitavista kotihoidon palvelutuotteista tehdään kuvaukset ja analysoidaan niiden toteuttamismahdollisuuksia hyödyntämällä mm. asiakasraateja.

Henkilöstön tiivis osallistuminen hankkeeseen varmistaa osaltaan sen, että tulokset siirtyvät laajemmin kuntien ja henkilöstön toimintamalliksi ja –tavaksi. Tutkimuksella halutaan myös selvittää, onko uusien toimintakäytänteillä ja käyttöönotolla vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin, kuten koettuun ylikuormitukseen ja kiireen tunteeseen, koettuihin rasitusoireisiin, työhön sitoutumattomuuteen, työssä pysyvyyteen ja sairauspoissaolojen määrään.

Hankkeen tulokset kaikkien käyttöön

Hankkeessa kehitettävien toimintamalleja voidaan laajentaa koko Keski-Suomen alueella esimerkiksi kuntien välisenä mentorointina kunkin kunnan omien kehittämistarpeiden pohjalta. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että palvelumuotoiluprosessi otetaan käyttöön jopa valtakunnallisesti osaksi uudistuvia vanhuspalveluja. Kaikissa maakunnissa kasvavaan asiakasmäärään tulee vastata laadukkailla ja monipuolisilla palveluilla sekä samanaikaisesti tukea henkilöstön hyvinvointia ja osaamista. Näin voidaan vastata myös kasvavaan osaajapulaan ja rekrytoinnin haasteisiin vanhuspalveluiden osalta.

Lähteet:

Cassidy T. B., Richards L. G., & Eakman A. M. 2017. Feasibility of a Lifestyle Redesign®–Inspired Intervention for Well Older Adults. American Journal of Occupational Therapy, 71(4), 7104190050p1-7104190050p6.

Dijkman B., Reehuis L. & Roodbol P. 2017. Competences for working with older people: The development and verification of the European core competence framework for health and social care professionals working with older people Educational Gerontology 2017, vol. 43, no. 10, 483–497.

Kehusmaa S., Erhola K., Luoma M-L. 2017. Kotihoidon henkilöstön kuntoutusosaamista on vahvistettava. Tutkimuksesta tiiviisti 20, elokuu 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Kröger T., Van Aerschot L. & Puthenparambil J.M. 2018. Hoivatyö muutoksessa. Suomalainen vanhustyö pohjoismaisessa vertailussa. Jyväskylän yliopiston YFI julkaisuja – YFI Publications 6.

Paljärvi S. 2012. Muuttuva kotihoito. 15 vuoden seurantatutkimus Kuopion kotihoidon organisoinnista, sisällöstä ja laadusta. Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 39. Publications of the University of Eastern Finland. Kopijyvä Oy, Joensuu.

Paltamaa J, Pikkarainen A & Janhunen E. 2018. Keski-Suomen kotikuntoutuskokeilun tulokset ja suositukset – Kukoistava kotihoito -hankkeen osaraportti. STM julkaisusarja. Raportteja ja muistioita. 52/2018.

Tiikkainen P & Juntunen K. 2018. Kotihoidon työtekijöiden itsearvioitu osaaminen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja –sarja. Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print.

Vehko T., Josefsson K., Lehtoaro S. & Sinervo T. 2018. Vanhuspalveluiden henkilöstö ja työn tuloksellisuus rakennemuutoksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 16/2018. PunaMusta Oy, Helsinki 2018.

Pa-Mu -hanketta voit seurata JAMKin TiKI -talk -blogissa ja JAMKin Facebook -sivujen kautta.

 

Kirjoittajat

Eija Janhunen, projektipäällikkö, JAMK Hyvinvointiyksikkö

Aila Pikkarainen, asiantuntija, JAMK Hyvinvointiyksikkö

Suvi Salminen, asiantuntija, JAMK Hyvinvointiyksikkö

Jätä kommentti