Digisti työelämässä TiimiVerkon malliin

Digitaalisten palveluiden avulla pystytään vastaamaan tunnistettuihin haasteisiin, kuten saavutettavuuteen ja tavoitettavuuteen, mutta myös täysin uudenlaisiin tilanteisiin, joita maailmanlaajuinen poikkeustila tuo tullessaan. Tiimiverkko-hankkeessa kehitettiin digitaalisia palveluita yhteistyötahojen ja osatoteuttajan ammattilaisten, sekä asiakkaiden käyttöön.  Kehittämistyö toteutui useiden eri vaiheiden kautta ja kaikissa vaiheissa niin ammattilaisille, kuin asiakkaille tarjottiin monenlaista tukea. Erityisen paljon kiitosta sai eri teemaiset, omista tarpeista…

Jatka lukemista

Musiikki ja hyvinvointi: Lääkkeetöntä hoitoa vai taidetta?

Musiikilla on ollut pitkään tärkeä rooli hoidossa ja hoivassa. Antiikin Kreikassa rakennettiin useita Asklepios-jumalan nimeä kantavia parantumisen temppeleitä. Temppelialueen läheisyydessä oli myös rakennuksia vapaa-ajan viettoon kuten kulttuurin harrastamiseen. Musiikin kuunteleminen ja kokeminen nähtiin merkittävänä osana tervehtymistä ja parantumista sekä tukemassa potilaan eheytymistä. (Sanctuary of Asklepios 2015.) Nykyaikaisen lääketieteen ja terveystieteen viitekehyksissä on tutkittu musiikin hyvinvointivaikutuksia…

Jatka lukemista

Tutkittu tieto käytäntöön – kuntoutuskentän vuoropuhelua edistämässä

Kuntoutuksen tulisi olla näyttöön perustuvaa, tutkittua tietoa hyödyntävää toimintaa. Tiedon tarpeet kuitenkin muuttuvat nopeasti, nopeammin kuin tutkimus pystyy tarpeeseen vastaamaan. Samaan aikaan tutkittua tietoa on myös määrällisesti paljon saatavilla, mutta haasteena on tiedon hidas käytäntöön siirtyminen sekä vaikeus soveltaa tutkimuksen tuottamaa tietoa erilaisissa potilas- ja asiakastilanteissa (Ohtake, Strasser & Needham 2013; Bérubé, Poitras, Batien, Laliberté,…

Jatka lukemista

Miten tunnistaa ja ylittää työn erilaisia ristiriitaisuuksia kotikuntoutuksen kentällä?

Kotihoidon ja kotikuntoutuksen arjessa toimii näkemykseni mukaan kolme erilaista toiminnan periaatetta tai tekemisen logiikkaa – ei siis vain kahta, kuten tutkijatohtori Malene Nørskov Bødker Kööpenhaminan yliopistosta esittää artikkelissaan (Nørskov Bødker, 2019). Tämän artikkelin teemoja pohdin tässä blogikirjoituksessa ja lainaan hiukan muitakin kyseisen asiantuntijan julkaisuja. Ihmisen potentiaalisuuden logiikka sosiaali- ja terveysalalla Ensimmäisenä Nørskov Bødker (2019) nostaa…

Jatka lukemista
Kotihoidon puhetavat (decorative pic)

Kotihoidon puhetavat – kehittämistyön este vai mahdollisuus? 

Kotihoitoon kohdistuu toistuvasti kritiikkiä, mutta myös ylimitoitettuja odotuksia (Kröger ym. 2018, 2019a, 2019b). Niihin vastatessaan henkilöstö kuvaa työtään erilaisilla puhetavoilla, jotka pitävät yllä vanhoja toimintatapoja ja osaltaan estävät kehittämistyötä. Palvelumuotoilun (mm. Koivisto ym. 2019) avulla voidaan tunnistaa asiakas- ja työntekijätarpeita sekä kotihoitotyön käytänteitä. Näin kehittämistyöhön saadaan avoimuutta ja yhteisyyttä rakentavia elementtejä.

Jatka lukemista