Sote uudistuu – uudistuuko yrittäjien osaaminen

 

Keski-Suomessa neljällä kohdealueella vuosina 2019-2020 toteutettavan Hyvää yhdessä- hyvinvointiyrityksien valmiudet muuttuvassa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristössä –hankkeen yrityksille tehtiin hankkeen alussa osaamiskartoitus ja suunnitelma osaamisen kehittämiseksi. Osaamiskartoituksessa selvitettiin yrityskäynnein ja yrittäjien haastatteluin yrittäjän ja yrityksen osaamisia yhdeksään eri osaamisalueeseen liittyen. Taulukkoon 1. on koottu 14 yrittäjän arvioiden perusteella yhteenveto siitä, miten yrittäjät arvioivat oman tai yrityksensä osaamisen kehittämistarvetta suhteessa eri osaamisalueisiin.

 

Taulukko 1. Yrittäjien (n=14) oma arvio yrityksen osaamisalueiden kehittämistarpeista (Asteikko: 1 = ei kehitettävää; 2 = jonkin verran kehitettävää; 3 = paljon kehitettävää; 4 = erittäin paljon kehitettävää)

Osaamisalue vastauksia kpl keskiarvo (1-4)
Liiketoimintajohtaminen 11 1.8
Talousosaaminen 11 2.5
Markkinointi 11 2.0
Yhteistyö, verkostot, kumppanit 11 2.2
Työhyvinvointi 10 1.8
Itsensä kehittäminen 10 1.8
Laatu ja kilpailukyky 8 1.8
Asiakkuusosaaminen 8 2.0
Työyhteisöosaaminen 8 1.8

 

Arviot osaamisen kehittämisen tarpeista keskittyivät vaihtoehdon 2 (jonkin verran kehitettävää) molemmin puolin. Pääosa yrittäjistä ei tunnistanut mitään erittäin suuria kehittämisen tarpeita. Suurimat kehittämisen tarpeet liittyivät talousosaamiseen. Erittäin paljon kehittämisen tarvetta (ve. 4) tunnisti vain muutama yrittäjä ja muutamalla osaamisen alueella: vaihtoehto 4 esiintyi kaikissa vastauksissa vain neljä kertaa ja kaikilla kerroilla eri osaamisalueella. Vaihtoehto 2 (jonkin verran kehitettävää) kattoi lähes puolet kaikista annetuista arvioista. Yhdenkään yrittäjän oma arvio kehittämisen tarpeista ei ollut kauttaaltaan suurta kehittämistä kaipaava, mutta useat tunnistivat selkeitä yksittäisiä osaamisen puutteita toiminnassaan.

 

Liiketoimintajohtamisen ja talousosaamisen

Liiketoimintajohtamisen ja talousosaamisen osalta hankkeen yrittäjien tilanteet ovat hyvin moninaiset. Useat yrittäjät olivat tehneet liiketoimintasuunnitelman yritystoimintaa aloittaessaan, mutta sen jälkeen suunnitelmaa ei ollut juurikaan päivitetty tai muutettu. Toisaalta mukana oli useita melko uusia yrityksiä, joiden liiketoimintasuunnitelmat olivat tuoreita ja ainakin periaatteessa ajan tasalla. Tosin monen yrityksen toiminta ei ollut käynnistynyt suunnitelman mukaan, vaan palvelujen kysyntä, kilpailutilanne ja eri palvelutuotteiden hinnat vaikuttivat ja muuttivat suunnitelmia. Monen yksinyrittäjän korviin käsite liiketoimintajohtaminen tuntui ehkä hiukan suureelliselta, ja toimintaa kuvaa paremmin ajatus oman itsensä päivittäisjohtamisesta.

Talousosaamiseen liittyvät pulmat olivat moninaiset. Palvelujen hinnoittelu ei useinkaan perustu tarkkoihin laskelmiin toiminnan kannattavuudesta. Hinnoittelussa vahvana tekijänä on ns. mutu-tuntuma eli yrittäjän ajatus siitä, mitä asiakkaat hänen palveluistaan alue ja kilpailutilanne huomioiden ovat valmiita maksamaan. Myös hintojen säännöllinen tarkistaminen toiminnan kustannusten nousun mukaisesti on monelle yrittäjälle vaikea ajatus. Monet yrittäjät käyttävät ulkopuolista kirjanpitäjää, mutta eivät hyödynnä kirjanpitäjän palveluita kovinkaan laajasti.

 

Markkinointi, verkostot ja yhteistyö

Markkinointi, verkostot ja yhteistyö on myös hyvin vaihtelevasti hoidettu osa-alue hankkeen yrittäjien keskuudessa. Moni pidempään yrittäjänä toiminut ja alueen hyvin tunteva on monipuolisesti verkostoitunut ja tuntee sekä asiakkaansa että kilpailijansa tai yhteistyökumppaninsa hyvin. Tuoreet yrittäjät ovat alkutaipaleella usein myös verkostoitumisen suhteen. Markkinoinnissa luotetaan paljon suusta-suuhun –menetelmään, tyytyväinen asiakas tuo pienellä paikkakunnalla mukanaan uusia asiakkaita. Kaikilla yrittäjillä ei ole kotisivuja tai toimintaa Facebookissa, tai niiden päivitys saattaa olla sattumanvaraista, hoidetaan jos jää aikaa ja on jaksamista. Toki mukana on myös yrityksiä, joilla on näyttävät kotisivut ja sosiaalista mediaa käytetään muutenkin yrityksen eduksi. Nuoret yrittäjät tuntuvat pärjäävän tällä osa-alueella iäkkäämpiä paremmin.

 

Itsensä kehittäminen ja työhyvinvointi

Osaamisen, itsensä kehittämisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta monet hankkeen yrittäjät ovat moniosaajia ja monialayrittäjiä. Valtaosalla yrittäjistä on enemmän kuin yksi ammatillinen peruskoulutus ja monenlaisia lyhyempiä kursseja ja hankittuja erityisosaamisia. Monen yrittäjän palveluvalikoimassa on useita erityyppisiä palveluja laajasta hyvinvointipalvelujen kirjosta. Osa myy myös muuta kuin palveluja eli erilaisia tuotteita ydinpalveluun ympäriltä tai sitten kaukana yrityksen ydintoiminnasta. Monialayrittäjyys voi olla pakon eli kysynnän sanelemaa tai tietoinen strategia vaikkapa yritystoiminnan riskien pienentämiseksi tai oman jaksamisen tukemiseksi. Jotkut tekevät myös palkkatyötä yrityksen ulkopuolella, usein pakon sanelemana.

Suomen Yrittäjien valtakunnallisen Yksinyrittäjäkyselyn (2019) mukaan vain joka viides ilmoittaa viettävänsä lomaa vuosittain neljä viikkoa tai enemmän. Sairaana työskenteleminen on varsin yleistä, sillä vain 26 prosenttia vastaajista ei ole harjoittanut yritystoimintaa sairaana viimeisen 12 kuukauden aikana. Jaksamisessa yksinyrittäjät jakautuvat lähes kahtia. 47 prosenttia vastasi, että jaksamisen haasteita ei ole ollut missään vaiheessa. Hieman yli puolet puolestaan vastasi kokeneensa jaksamisen haasteita ja 30 % kertoi kokeneensa haasteita jaksamisessa, mutta ei ole hakenut tilanteeseen apua. Yksinyrittäminen perustuu henkilökohtaiseen työpanokseen ja osaamiseen, jolloin tehtäviä on vaikea siirtää jonkun muun hoidettaviksi.

Kokonaisuutena Keski-Suomen laitamilla toimivan hyvinvointialan pien- tai yksinyrittäjän toimintaa kuvaa enemmän ajatus elämäntavasta kuin businessin tekemisestä ja varallisuuden tavoittelusta. Oma vapaus ja mahdollisuus valita asiakkaitaan ja työkohteitaan sekä vaikuttaa oman työpäivän pituuteen tai muodostumiseen koetaan tärkeäksi asiaksi. Yrittäjyys on selkeä valinta siinä mielessä, että useimmille yrittäjälle olisi tarjolla myös palkkatöitä. Yksinyrittäjän riskit tiedostetaan, mutta realistisia keinoja riskien minimoimiseksi ei juurikaan nähdä olevan. Yksinyrittäjän pakko hallita kaikki ja tehdä kaikkea kyllä stressaa, mutta toisaalta asiat ja kokonaisuus ovat näin itsensä hallittavissa, mikä tuo vapautta.

 

Laatu, kasvu ja kilpailukyky

Toimintansa laatuun yrittäjät ovat melko tyytyväisiä. Laatu tai kokemus laadukkaasta palvelutuotannosta ei pienyrittäjällä perustu yleensä mihinkään laatujärjestelmään, vaan ammattiylpeyteen ja tietoisuuteen omasta ammattitaidosta, huolellisesta työstä ja asiakkaan toiveiden ja tarpeiden huomioimisesta yrittäjän toiminnan ja ajankäytön suunnittelussa. Yrittäjyyden koetaan antavan tähän mahdollisuuksia toisella tapaa kuin palkkatyö julkisella sektorilla.

Kehittymiseen liittyy myös mahdollisuus kasvuun ja suurimpina kasvua rajoittavina tekijöinä valtakunnallisesti nousevat esille oman työajan riittämättömyys, ulkopuolisen työntekijän työllistämisen kalleus ja riskialttius sekä se peruslähtökohta, että yrityksen toiminta on voimakkaasti henkilöitynyt yrittäjään itseensä. (Yksinyrittäjäkysely 2019.) Hyvää yhdessä –hankkeen yrittäjien kokemukset ovat saman suuntaisia kuin valtakunnallisissa kyselyissä esille tulleet.

 

Sote uudistuu – uudistuuko osaaminen

Sote-uudistuksen tueksi alan osaamistarvetta arvioinut OKM totesi, että substanssiosaamisen lisäksi sote-alalla tarvitaan monenlaista erityisosaamista ja joustavia koulutusmahdollisuuksia osaamisen hankkimiseksi. Tarvitaan myös geneeristä osaamista mm. asiakastyöhön liittyen ja yrittäjyydenkin kannalta tärkeää johtamisosaamista. Myös digitaitojen hankkiminen on keskeinen osaamishaaste. (Osaamisrakenne 2035.) Sote-alan osaamistarpeet tulevat muuttumaan toimintaympäristön muutoksen myötä, joten laaja-alainen osaamisen kehittäminen on alan toimijoille ja yrittäjille tärkeä menestystekijä. (Missä mennään sote-toimiala.)

Osaamisvaatimusten muutoksen nähdään tarkoittavan myös yksilöllisen ammatti-identiteetin laajentamista ja siirtymistä kohti osaamisidentiteetti -ajattelua, missä osaamisen kehittäminen, urapolut ja yrittäjyys nähdään viimeisimmän ammatin lisäksi laajempana, eri ammattialoja sisältävänä osaamisklusterina. (Osaamisrakenne 2035.) Sote-pienyrittäjän perusosaamisvaatimus voidaan ja on syytä ajatella vielä tätäkin laajempana kokonaisuutena liittyen mm. yrittäjyyteen, paikallistuntemukseen ja verkostoitumiseen.

 

Kirjoittaja:

Kari Jaatinen

lehtori, JAMK Hyvinvointiyksikkö

 

Lähteet

Missä mennään sote-toimiala? Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialaraportti. TEM julkaisuja 2020:1. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161994

Osaamisrakenne 2035. Alakohtaiset tulevaisuuden osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämishaasteet – Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia. Leveälahti, S., Nieminen, J., Nyyssölä, K., Suominen, V., Kotipelto, S. (toim.) OPH. Raportit ja selvitykset 2019:14. Viitattu 5.6.2020. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/osaamisrakenne-2035

Yksinyrittäjäkysely 2019. Suomen Yrittäjät. Viitattu 5.6.2020. https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/yksinyrittajakysely_2019_0.pdf

Jätä kommentti