Tutkittu tieto käytäntöön – kuntoutuskentän vuoropuhelua edistämässä

Kuntoutuksen tulisi olla näyttöön perustuvaa, tutkittua tietoa hyödyntävää toimintaa. Tiedon tarpeet kuitenkin muuttuvat nopeasti, nopeammin kuin tutkimus pystyy tarpeeseen vastaamaan. Samaan aikaan tutkittua tietoa on myös määrällisesti paljon saatavilla, mutta haasteena on tiedon hidas käytäntöön siirtyminen sekä vaikeus soveltaa tutkimuksen tuottamaa tietoa erilaisissa potilas- ja asiakastilanteissa (Ohtake, Strasser & Needham 2013; Bérubé, Poitras, Batien, Laliberté,…

Jatka lukemista

Miten tunnistaa ja ylittää työn erilaisia ristiriitaisuuksia kotikuntoutuksen kentällä?

Kotihoidon ja kotikuntoutuksen arjessa toimii näkemykseni mukaan kolme erilaista toiminnan periaatetta tai tekemisen logiikkaa – ei siis vain kahta, kuten tutkijatohtori Malene Nørskov Bødker Kööpenhaminan yliopistosta esittää artikkelissaan (Nørskov Bødker, 2019). Tämän artikkelin teemoja pohdin tässä blogikirjoituksessa ja lainaan hiukan muitakin kyseisen asiantuntijan julkaisuja. Ihmisen potentiaalisuuden logiikka sosiaali- ja terveysalalla Ensimmäisenä Nørskov Bødker (2019) nostaa…

Jatka lukemista
Kotihoidon puhetavat (decorative pic)

Kotihoidon puhetavat – kehittämistyön este vai mahdollisuus? 

Kotihoitoon kohdistuu toistuvasti kritiikkiä, mutta myös ylimitoitettuja odotuksia (Kröger ym. 2018, 2019a, 2019b). Niihin vastatessaan henkilöstö kuvaa työtään erilaisilla puhetavoilla, jotka pitävät yllä vanhoja toimintatapoja ja osaltaan estävät kehittämistyötä. Palvelumuotoilun (mm. Koivisto ym. 2019) avulla voidaan tunnistaa asiakas- ja työntekijätarpeita sekä kotihoitotyön käytänteitä. Näin kehittämistyöhön saadaan avoimuutta ja yhteisyyttä rakentavia elementtejä.

Jatka lukemista