Projektityö on osa opettajuutta 

Helsingin yliopistossa opettajan pedagogisia opintoja tekevä Vivi Vaissi teki ensimmäisen opettajaharjoittelunsa Humanistisessa ammattikorkeakoulussa syksyllä 2021. Ennen harjoitteluaan hän ei tarkasti tiennyt, että korkeakouluissa opettajuus pitää sisällään myös aluekehittämis- ja projektityötä.   Monipuolista kokemuksen kartuttamista  ”Tavoitteenani oli saada kokemusta luentojen suunnittelusta ja pitämisestä alusta loppuun. Lisäksi toivoin pääseväni kokeilemaan uusia opetusmenetelmiä ja haastamaan itseäni kouluttajana, ohjaajana ja…

Jatka lukemista

Iäkkäiden ihmisten kävelyn arviointia ”oikeassa elämässä”

Ikääntyneiden ihmisten aktiivisen elämän edistäminen edellyttää parempaa ymmärrystä siitä, miten iäkkäiden ihmisten itsenäistä liikkumista voidaan tukea. Liikkumiskyky on yksi keskeisimmistä asioista itsenäisen elämän ylläpitämisessä vanhuudessa. Kävelyvaikeudet heikentävät mahdollisuuksia arkipäiväisten askareiden suorittamiseen ja voivat johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen ja avuntarpeen lisääntymiseen. (Hardy, Kang, Studenski & Degenholtz 2011, Rantakokko, Mänty & Rantanen 2013.) Iän lisääntyessä muutokset kävelyssä ovat yleisiä….

Jatka lukemista

Tuettu osuuskunta – lisää mahdollisuuksia ja osallisuutta työelämään

Tuetussa osuuskunnassa tuki tarkoittaa kehitysvammaiselle tai muulla tavoin osatyökykyiselle työntekijälle sosiaalipalveluna annettavaa ohjausta ja tukea, jolla turvataan tulojen hankkiminen omalla työllä niin, että työ on taloudellisesti kannattavaa ja itse työn suorittaminen onnistuu turvallisesti ja laadukkaasti. Tuesta hyötyvät myös osuuskunnan kautta palveluja ostavat organisaatiot. Osuuskuntien kautta kehitysvammaiset henkilöt voivat myydä valmistamiaan tuotteita ja palveluita. Tuettu osuuskunta…

Jatka lukemista
palautekeskustelu

Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen työpaikalla

Leena toimii kiinteistöhuoltotehtävissä eri taloyhtiöissä. Työ on itsenäistä, ja vaatii   itseohjautuvuutta. Taloyhtiöistä on tullut valituksia hoitamattomista tehtävistä, joista oli aiheutunut taloudellisia menetyksiä. Esihenkilö on kertonut Leenalle valituksista, mutta Leena kuittaa ne nipottaviksi asiakkaiksi ja työajan riittämättömyydeksi.   Vaikeita, työkykyyn ja työntekoon vaikuttavia asioita ilmenee työpaikalla usein. Ne voivat liittyä työntekijän päihteiden käyttöön, mielenterveyteen, osatyökykyisyyteen, epäasialliseen käyttäytymiseen,…

Jatka lukemista

Reseptillä hyvinvointia taiteesta ja kulttuurista?

Euroopan kulttuuripääkaupunki Turku teki päätöksen, että terveyskeskuslääkärit jakavat vastaanotoillaan kulttuurireseptejä kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumiin. Tarkoitus oli, että lääkäri selvittää potilaan kanssa keskustellen, millainen kulttuuritapahtuma sopii kullekin. (Toikkanen 2010)  Laajat kansainväliset tutkimukset kuten Wilson, Bryant, Reynolds ja Lawson (2015) sekä Crone, O’Connell, Tyson, Clark-Stone, Orpher ja James (2013), osoittavat, että taiteilijoiden toteuttama taidetoiminta yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan kanssa mahdollistaa taiteisiin osallistumisen monille, joita taidepalvelut eivät muuten saavuta ja jotka ovat kokeneet ulkopuolisuutta tai…

Jatka lukemista

Musiikki ja hyvinvointi: Lääkkeetöntä hoitoa vai taidetta?

Musiikilla on ollut pitkään tärkeä rooli hoidossa ja hoivassa. Antiikin Kreikassa rakennettiin useita Asklepios-jumalan nimeä kantavia parantumisen temppeleitä. Temppelialueen läheisyydessä oli myös rakennuksia vapaa-ajan viettoon kuten kulttuurin harrastamiseen. Musiikin kuunteleminen ja kokeminen nähtiin merkittävänä osana tervehtymistä ja parantumista sekä tukemassa potilaan eheytymistä. (Sanctuary of Asklepios 2015.) Nykyaikaisen lääketieteen ja terveystieteen viitekehyksissä on tutkittu musiikin hyvinvointivaikutuksia…

Jatka lukemista

Tutkittu tieto käytäntöön – kuntoutuskentän vuoropuhelua edistämässä

Kuntoutuksen tulisi olla näyttöön perustuvaa, tutkittua tietoa hyödyntävää toimintaa. Tiedon tarpeet kuitenkin muuttuvat nopeasti, nopeammin kuin tutkimus pystyy tarpeeseen vastaamaan. Samaan aikaan tutkittua tietoa on myös määrällisesti paljon saatavilla, mutta haasteena on tiedon hidas käytäntöön siirtyminen sekä vaikeus soveltaa tutkimuksen tuottamaa tietoa erilaisissa potilas- ja asiakastilanteissa (Ohtake, Strasser & Needham 2013; Bérubé, Poitras, Batien, Laliberté,…

Jatka lukemista

Miten tunnistaa ja ylittää työn erilaisia ristiriitaisuuksia kotikuntoutuksen kentällä?

Kotihoidon ja kotikuntoutuksen arjessa toimii näkemykseni mukaan kolme erilaista toiminnan periaatetta tai tekemisen logiikkaa – ei siis vain kahta, kuten tutkijatohtori Malene Nørskov Bødker Kööpenhaminan yliopistosta esittää artikkelissaan (Nørskov Bødker, 2019). Tämän artikkelin teemoja pohdin tässä blogikirjoituksessa ja lainaan hiukan muitakin kyseisen asiantuntijan julkaisuja. Ihmisen potentiaalisuuden logiikka sosiaali- ja terveysalalla Ensimmäisenä Nørskov Bødker (2019) nostaa…

Jatka lukemista

Robotiikka terveydenhuollon tukena

Robotiikkaa on ollut teollisuuden käytössä jo vuosikymmeniä. Hyvinvointialan ja terveydenhuollon robotiikka on kuitenkin aivan oma alansa verrattuna perinteiseen teollisuusrobotiikkaan, sillä jo tulokulma aiheeseen on aivan toinen. Kun teollisuusrobotiikassa on kyse materiaalisen tuotannon tehostamisesta, hyvinvointialan ja terveydenhuollon robotiikassa pyritään teknologian keinoin, suoraan tai välillisesti edistämään inhimillistä hyvää. Rohkaisevia näyttöjä robotiikan tuomista hyödyistä on sote-puolella jo saatu….

Jatka lukemista

Eteenpäin kohti ihmiskeskeistä SOTE-järjestelmää!

Suomalaisen sosiaali- ja terveysjärjestelmän – eli tuttavallisemmin SOTEn – uudistaminen on osoittautunut perin haasteelliseksi tehtäväksi. Suomen edellinen hallitus yritti kaksikin kertaa luoda uuden mallin näiden palvelujen järjestämiseksi ja rahoittamiseksi, mutta perustuslailliset ongelmat estivät asian etenemisen. Maan nykyinen hallitus yrittää tätä vasta ensimmäistä kertaa, joten jäämme odottamaan, saadaanko nyt jotakin aikaiseksi. Kansallisesta sekoilusta huolimatta laajan maamme…

Jatka lukemista