Näin kesälomien jälkeen, kun keho ja mieli ovat saaneet aikaa palautumiselle. Loma ja siihen sisältyneet itselle merkitykselliset aktiviteetit, kesän tuoreet herkut ja kesätapahtumat ovat mahdollistaneet kokemuksen työstä palautumisesta, kun työasiat ovat jääneet taustalle. Kuinka tästä tunteesta saisi nauttia mahdollisimman pitkään, töiden taas alkaessa? Palautuminen on kokonaisvaltainen prosessi, jonka aikana stressi ja kuormitus vähenee. Palautuminen…
Jatka lukemista
Lapset ja nuoret viettävät koulussa perinteisesti paljon aikaa istuen pulpetin ääressä, joten myös paikallaanoloa kertyy runsaasti. Jokaista 60 minuuttia kohti paikallaanoloa kertyy alakoululaisilla noin 40 minuuttia ja yläkoululaisilla 46 minuuttia. (Tammelin ym. 2015.) Liikunnallinen toimintakulttuuri on paitsi liikkumisen lisäämistä, myös paikallaanoloajan vähentämistä ja istumisen tauottamista. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen mukaan istumisen…
Jatka lukemista
Lasten ja nuorten liikkumista on pyritty edistämään kouluun suuntautuvien toimenpiteiden kautta jo pitkään. Liikkuva koulu -ohjelma on vaikuttanut myönteisesti koulujen toimintakulttuuriin luoden edellytyksiä liikkumiselle koulupäivän aikana. Tässä on vielä kuitenkin kehitettävää erityisesti yläkouluissa, joihin Liikkuva koulu -toiminta ei ole juurtunut samalla tavalla kuin alakouluihin. Ulkovälituntien yleistyessä olisi myös hyvä tehdä ulkona olosta oppilaille kiinnostavampaa. Liikkuminen…
Jatka lukemista
“Lapsi on terve, kun se leikkii.” “Leikki on lapsen työtä.” Lapsen leikkiin ja toimintaan yhdistetään paljon erilaisia sanontoja, lausahduksia ja luontaiseen liikkumiseen viittaavia mielikuvia. Mitä erilaisilla leikkiin liittyvillä käsitteillä tarkoitetaan ja miksi fyysisesti aktiivinen leikki on lapselle tärkeää? Suomalaisissa liikuntatutkimuksissa käytettyjen fyysisen aktiivisuuden käsitteiden ja määritelmien käyttö on ollut varsin kirjavaa. Oman mausteensa käsiteviidakkoon ovat…
Jatka lukemista
Tanssi erilaisissa ympäristöissä -käsite syntyi Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2009 asettamassa Tanssi ja hyvinvointi -työryhmässä. Sen käyttöä vahvisti Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat ry:n vuonna 2017 tekemä Tanssi ja sirkus erilaisissa ympäristöissä (2017) -ohjeistus ja palkkasuositus. Tämä kuvaa sitä, että tanssia ja sirkusta tehdään ja kohdataan monenlaisissa yhteyksissä perinteisen taidekontekstin ulkopuolella. Erilaiset ympäristöt Erilaisissa ympäristöissä toimiminen voi…
Jatka lukemista
Ammattimaistuminen on yksi urheiluseuratoiminnan kuumimmista perunoista. Julkista keskustelua ja osin alan tutkimustakin hallitsee väkevä usko siihen, että ammattimaistuminen on oikea tapa viedä urheiluseuratoimintaa eteenpäin. Toisaalta on esitetty myös joitakin kriittisiä näkemyksiä siitä, miten pitkälle liikunnan kansalaistoiminta hyötyy ammattimaistumisesta. Miten ammattimaistumisen kynnyksellä olevat seurat itse näkevät asian? Sopivasti, muttei liikaa Haastattelimme loppuvuodesta 2021 pieniä suomalaisia urheiluseuroja…
Jatka lukemista
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myöntää urheiluseuroille seuratoiminnan kehittämistukea eli seuratukea, jonka tarkoitus on edistää lasten ja nuorten liikkumista. Seuratuella toteutetaan valtion talousarvioesitykseen kirjattua tavoitetta aktiivisesta ja osallistavasta liikunnan kansalaistoiminnasta (Valtion talousarvioesitys 2022). Mutta jakautuuko seuratuki tasaisesti alueiden tai erilaisten seurojen kesken ja pitäisikö sen edes? Tutustu Seuratoiminnan kehittämistuen seuranta 2012-2022 -raporttiin tämän linkin takaa! Seuratuki…
Jatka lukemista
Tutkitun tiedon vieminen käyttäjille on liikuntapolitiikan kestoaiheita: miten saada tietoa niiden ihmisten käsiin, jotka tarvitsevat sitä arjessa ja päätöksenteossa? Yksi mahdollisuus ovat avoimet, käyttäjäystävälliset ja visuaaliset tietokannat, joista kuka tahansa voi etsiä tietoa tarpeisiinsa, milloin vain. Opetus- ja kulttuuriministeriön jakaman seuratoiminnan kehittämistuen seuranta- ja arviointityökalu Seuratuki-Virveli on yksi Likesin kehittämistä Power BI -pohjaisista tietokannoista. Seuratuki-Virveliin…
Jatka lukemista
Yleisessä suomalaisessa ontologiassa urheiluseurat määriteltiin heinäkuuhun 2019 asti liikuntaseuroiksi ja siitä lähtien urheilu- ja liikuntaseuroiksi (YSO 2022). Seurojen ja koulujen yhteistyö on suomalaisessa liikuntapolitiikassa melko pitkään ymmärretty lasten liikunta-aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan edistämisen kannalta keskeiseksi. Rajapinta liikuntakasvatuksen kohteesta katsoen on toisinaan ollut sama, eli opettajat ovat usein vapaa-aikanaan kantaneet vastuuta myös paikallisesta kansalaisjärjestötoiminnasta. Liikunnan vastuualue…
Jatka lukemista
Lapsilähtöinen budjetointi on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan kirjattua pyrkimystä edistää lapsi- ja perheystävällisyyttä Suomessa (Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma 2019). Ilmiöbudjetoinnin eli talousarvion tarkastelemisen kokoavasti jonkin tietyn aiheen kannalta voi ajatella tekevän näkyväksi, mihin rahoitus kohdistuu ja parhaimmillaan myös mitä sillä saadaan aikaan. Aiemmin on kehitetty ja otettu käyttöön ainakin sukupuolitietoista budjetointia ja kestävän kehityksen…
Jatka lukemista