Seuratuki – vähän kaikille vai paljon harvoille?

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myöntää urheiluseuroille seuratoiminnan kehittämistukea eli seuratukea, jonka tarkoitus on edistää lasten ja nuorten liikkumista. Seuratuella toteutetaan valtion talousarvioesitykseen kirjattua tavoitetta aktiivisesta ja osallistavasta liikunnan kansalaistoiminnasta (Valtion talousarvioesitys 2022). Mutta jakautuuko seuratuki tasaisesti alueiden tai erilaisten seurojen kesken ja pitäisikö sen edes?  Tutustu Seuratoiminnan kehittämistuen seuranta 2012-2022 -raporttiin tämän linkin takaa! Seuratuki…

Jatka lukemista
kokoustilanne

Seuratuki-Virveli paremmin kohdennetun ja tarkemman tiedon jäljillä

Tutkitun tiedon vieminen käyttäjille on liikuntapolitiikan kestoaiheita: miten saada tietoa niiden ihmisten käsiin, jotka tarvitsevat sitä arjessa ja päätöksenteossa? Yksi mahdollisuus ovat avoimet, käyttäjäystävälliset ja visuaaliset tietokannat, joista kuka tahansa voi etsiä tietoa tarpeisiinsa, milloin vain. Opetus- ja kulttuuriministeriön jakaman seuratoiminnan kehittämistuen seuranta- ja arviointityökalu Seuratuki-Virveli on yksi Likesin kehittämistä Power BI -pohjaisista tietokannoista. Seuratuki-Virveliin…

Jatka lukemista
risukasa frisbeegolfkentällä

Kouluyhteistyö liikunnan edistämisen välineenä 

Yleisessä suomalaisessa ontologiassa urheiluseurat määriteltiin heinäkuuhun 2019 asti liikuntaseuroiksi ja siitä lähtien urheilu- ja liikuntaseuroiksi (YSO 2022). Seurojen ja koulujen yhteistyö on suomalaisessa liikuntapolitiikassa melko pitkään ymmärretty lasten liikunta-aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan edistämisen kannalta keskeiseksi. Rajapinta liikuntakasvatuksen kohteesta katsoen on toisinaan ollut sama, eli opettajat ovat usein vapaa-aikanaan kantaneet vastuuta myös paikallisesta kansalaisjärjestötoiminnasta.  Liikunnan vastuualue…

Jatka lukemista
lapsi kiipeilyseinällä

Lapsilähtöinen budjetointi liikunnan vastuualueen tiedolla johtamisen välineenä

Lapsilähtöinen budjetointi on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan kirjattua pyrkimystä edistää lapsi- ja perheystävällisyyttä Suomessa (Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma 2019). Ilmiöbudjetoinnin eli talousarvion tarkastelemisen kokoavasti jonkin tietyn aiheen kannalta voi ajatella tekevän näkyväksi, mihin rahoitus kohdistuu ja parhaimmillaan myös mitä sillä saadaan aikaan. Aiemmin on kehitetty ja otettu käyttöön ainakin sukupuolitietoista budjetointia ja kestävän kehityksen…

Jatka lukemista

Jamkin Kunta-Virveli – kuntien liikunnan edistämisen tietoalusta 

Liikunnan edistämisestä kunnissa kerätään ja kertyy useita kiinnostavia rekisteri- ja tilastoaineistoja. Esimerkkejä kuntien resursseja kuvaavista datoista ovat kuntien liikunnan alan toimintamenot, liikuntapaikkojen verkosto sekä liikuntapaikkarakentamisen ja liikunnan kehittämishankkeiden valtionavustukset. Indikaattoreita liikunnan edistämisen tilasta ovat esimerkiksi koululaisten liikkumiskäyttäytymisen, toimintakyvyn ja terveyden seurannat sekä aikuisten terveystutkimukset. Nämä ja useat muut aineistot on koottu yhteen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin…

Jatka lukemista

Liikkumalla oppiminen – keino motivoida ja sitouttaa lapsia ja nuoria oppimaan 

Liikkumalla oppiminen on toiminnallisen opetuksen muoto, jossa liikkumista hyödynnetään akateemisten oppiaineiden tunneilla oppimistavoitteiden saavuttamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että liikkumista integroidaan oppiainekohtaisiin tehtäviin esimerkiksi matematiikassa, äidinkielessä tai luonnontieteissä. Liikkumisen hyödyt oppimiselle ovat kannustaneet käyttämään fyysisesti aktiivisia menetelmiä alakoulun lisäksi myös yläkoulussa, lukiossa sekä korkea-asteen opinnoissa.   Liikkumisen integroimisen merkitys oppimiselle  Liikkumalla oppiminen (physically active learning) on…

Jatka lukemista

Vähensikö pandemia aikuisten liikkumista ja mistä sen voi tietää? 

Kun covid-19-pandemia aloitti maaliskuussa 2020 laajamittaisen tosielämän ihmiskokeen, sen vaikutuksista liikkumiskäyttäytymiseen ei luonnollisesti ollut aiempaa tietoa. Miten tutkimuksella pystytään tarttumaan ennakoimattomaan tilanteeseen, miten liikkumista tässä tilanteessa voi tutkia ja kannattaako se edes, jos sosiaaliset kontaktit on kielletty ja liikuntapaikat suljettuna?  Vuonna 2020 alkanut koronapandemia on vaikuttanut monella tavalla ihmisten arkeen. Siihen on vedottu, kun on…

Jatka lukemista

Kuntien liikuntapaikkarakentamisen sukukupuolivaikutusten arviointiin vaikuttavia muutossuuntia valtionavustamisen näkökulmasta 

Liikuntapaikkarakentamiseen ja sen valtionavustamiseen, kuten kaikkeen viranomaistoimintaan muutenkin, kuuluu tasa-arvon edistämisen velvoite. Miten toteuttaa ja arvioida sitä eri tilanteissa, kun muitakin velvoitteita on?  Tammikuussa 2022 tasa-arvovaltuutettu antoi lausunnon kysymykseen, oliko Espoon kaupunki toiminut tasa-arvolain vastaisesti, kun se ei viiteen vuoteen ollut toteuttanut ratsastusta tukevaa liikuntapaikkarakentamista. Lausunnon mukaan lakia ei ollut rikottu. Tasa-arvovaltuutettu muistutti kuitenkin kaupunkia,…

Jatka lukemista

Liikuntapaikkarakentamisen vaikutukset puntarissa – mitä valtionavustuksilla on saatu aikaan? 

Liikuntalain (390/2015) mukaan kunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä liikunnan ja urheilun harrastamiseen rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Liikuntapaikkojen investointeihin on vuosittain haettavissa valtionavustusta ja näiden avustusten myöntämistä sääntelee liikuntalaki. Strategista päätöksentekoa ohjaa vuonna 2014 valmistunut valtion liikuntaneuvoston suunta-asiakirja, jonka päivitystyö on parhaillaan käynnissä. Suunta-asiakirjan mukaan avustuksia myönnettäessä tulisi suosia laajoja käyttäjäryhmiä palvelevia, ensisijaisesti kunnan tai kunnan…

Jatka lukemista

Naisia ja miehiä laskemassa – Liikunnan tasa-arvon mittaaminen ja edistäminen 

Yksinkertaisin tapa tehdä sukupuolivaikutusten arviointia on laskea miehet ja naiset. Sukupuolikäsitysten muuttuminen ja syrjinnän moniperustaisuuden tunnistaminen ovat tehneet mittaamisesta moniulotteisempaa, muttei vähemmän tärkeää. Liikunnan ja urheilun maailmassa kyse on sekä toimijoiden omista vastuullisuusvalinnoista että resurssia jakavan ministeriön ohjauksesta.    Sukupuolivaikutusten arvioinnin vaatimus ulotetaan liikuntaan  Sukupuolten tasa-arvo on ollut liikuntapolitiikkaa ohjaavan opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena viimeistään 1990-luvun…

Jatka lukemista