Ihmiset palaverissa ulkona.

Työkyvyn varhaisen tuen työkalut kehittyvät aktiivisen käytön myötä

Työvoimapula on yksi keskeinen haaste suomalaisessa työelämässä, erityisesti sosiaali- ja terveys-, ravintola- sekä rakennusaloilla. Ulkopuolisia, mullistavia ratkaisuja pulan ratkaisemiseen ei ole lähiaikoina nähtävänä (Ammattibarometri: Työvoimapulasta kärsivien ammattien määrä on noussut koronaa edeltäneelle tasolle).   Tämän vuoksi yhä tärkeämmäksi nousee työnantajien vastuu huolehtia työntekijöiden työkyvystä sekä työuran alussa, keskellä että lopussa. Keskeisenä kokonaisratkaisumallina on työhön kytkeytyvä…

Jatka lukemista

Tanssia ja sirkusta uusissa palveluympäristöissä

Tanssi erilaisissa ympäristöissä -käsite syntyi Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2009 asettamassa Tanssi ja hyvinvointi -työryhmässä. Sen käyttöä vahvisti Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat ry:n vuonna 2017 tekemä Tanssi ja sirkus erilaisissa ympäristöissä (2017) -ohjeistus ja palkkasuositus. Tämä kuvaa sitä, että tanssia ja sirkusta tehdään ja kohdataan monenlaisissa yhteyksissä perinteisen taidekontekstin ulkopuolella. Erilaiset ympäristöt  Erilaisissa ympäristöissä toimiminen voi…

Jatka lukemista

Musiikki osaksi arjen hoitotyötä 

Korona-pandemia rajoitti merkittävästi mahdollisuuksia tuoda taidetta erilaisille hoitoa ja kuntoutusta tarvitseville asiakasryhmille, jotka eivät terveydentilansa, toimintakykynsä tai asuinpaikkansa vuoksi päässeet kulttuurin äärelle. Kulttuurin ja taiteen yhdenvertainen saatavuus sekä edistäminen osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä on kuitenkin kirjattu lakiin kuntien kulttuuritoiminnasta (L 166/2019).   Koronapandemia erilaisine rajoituksineen lamautti suomalaista taide- ja kulttuurielämää nopeasti ja monin eri tavoin….

Jatka lukemista

Iäkkäiden ihmisten kävelyn arviointia ”oikeassa elämässä”

Ikääntyneiden ihmisten aktiivisen elämän edistäminen edellyttää parempaa ymmärrystä siitä, miten iäkkäiden ihmisten itsenäistä liikkumista voidaan tukea. Liikkumiskyky on yksi keskeisimmistä asioista itsenäisen elämän ylläpitämisessä vanhuudessa. Kävelyvaikeudet heikentävät mahdollisuuksia arkipäiväisten askareiden suorittamiseen ja voivat johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen ja avuntarpeen lisääntymiseen. (Hardy, Kang, Studenski & Degenholtz 2011, Rantakokko, Mänty & Rantanen 2013.) Iän lisääntyessä muutokset kävelyssä ovat yleisiä….

Jatka lukemista
palautekeskustelu

Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen työpaikalla

Leena toimii kiinteistöhuoltotehtävissä eri taloyhtiöissä. Työ on itsenäistä, ja vaatii   itseohjautuvuutta. Taloyhtiöistä on tullut valituksia hoitamattomista tehtävistä, joista oli aiheutunut taloudellisia menetyksiä. Esihenkilö on kertonut Leenalle valituksista, mutta Leena kuittaa ne nipottaviksi asiakkaiksi ja työajan riittämättömyydeksi.   Vaikeita, työkykyyn ja työntekoon vaikuttavia asioita ilmenee työpaikalla usein. Ne voivat liittyä työntekijän päihteiden käyttöön, mielenterveyteen, osatyökykyisyyteen, epäasialliseen käyttäytymiseen,…

Jatka lukemista

Hymyilevä itsestä huolehtiminen

Itsesäätelyä ja sosiaalista liittymistä  Stephen Porgesin kehittämä polyvagaaliteoria (Porges 2011) korostaa sosiaalisuuden merkitystä ihmisen selviytymistä ja hyvinvointia ylläpitävänä toimintana sekä keskeisenä osana psyykkistä terveyttä. (Leikola ym. 2016, 57, 60; Porges 2009). Porgesin mukaan autonomiseen hermostoon kuuluva ventraalivagushermo muodostaa fysiologisen perustan kiintymys- ja vuorovaikutussuhteille, joten sillä on oleellinen rooli sosiaalista liittymistä ja tunteiden säätelyä ohjaavassa käyttäytymisessä. (Leikola ym. 2016, 57, 60; Porges 2004; Porges 2011).   Teoria selittää, miten ilmeet, eleet, kosketus ja äänenpainot ovat ventraalisen vagushermon välityksellä suoraan yhteydessä…

Jatka lukemista
Uimataidon oppimisesta kuntouintiin ja kuntoutukseen

Uimataidon oppimisesta kuntouintiin ja kuntoutukseen

JAMK ja Likes ovat tehneet aiesopimuksen toimintojen yhdistämisestä 1.1.2022 mennessä. Selvitykset yhteisistä toiminnoista ovat käynnissä, mutta yhteisiä mielenkiinnon kohteita löytyy jo lukuisia, liittyen laajasti hyvinvointiin ja aktiiviseen elämäntapaan. Yhteistyön paikkoja löytyy myös yllättävistä kokonaisuuksista, uimataidon oppimisesta aina vesiliikuntaan, kuntouintiin ja kuntoutukseen saakka.   Uimataito on kansalaistaito  Likes on tutkinut suomalaisten uimataitoa 1990-luvun lopulta alkaen. Pääpaino on ollut kuudesluokkalaisten uimataidon ja koulujen uimaopetuksen tilan kartoittamisessa. Raporteissa on…

Jatka lukemista

Etäkuntoutusta kehittämässä

Keväällä 2020 voimaan astuneet rajoitukset pakottivat monet terapeuteista ottamaan etäkuntoutuksen ratkaisuita käyttöön varsin nopealla aikataululla. Kelan tekemän selvityksen perusteella suurimmalle osalle terapeuteista etäkuntoutus ei ollut ennestään tuttua, mikä onkin lisännyt etäkuntoutuksen käyttöönoton kuormitusta terapeuttien näkökulmasta. (Heiskanen & Salminen 2020.)  Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttaman EtäKS-hankkeen alussa toteutettiin verkkokysely, jonka tarkoituksena oli kartoittaa kuntoutusalan toimijoiden valmiuksia ja tarpeita…

Jatka lukemista

Työhön kytkeytyvällä kuntoutuksella pidennetään työuria

Työkyvyn edistäminen ja työurien jatkaminen on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite. Kuntoutusosaamisen kehittäminen yhteistyössä työpaikkojen kanssa on keino tukea työssä pysymistä ja pidempiä työuria. Työntekijän yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen ja sujuva yhteistoiminta työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen toimijoiden kesken edistävät työkykyä ja kuntoutumista. Toiminnan tueksi työpaikoilla tarvitaan tietoa ja yhteisiä käytäntöjä. Työkyvyn tukeminen on yhteistyötä Työkyvyn tukeminen parhaalla mahdollisella tavalla edellyttää moniammatillista osaamista, jonka tulisi toteutua työpaikkojen toimijoiden,…

Jatka lukemista

Tutkittu tieto käytäntöön – kuntoutuskentän vuoropuhelua edistämässä

Kuntoutuksen tulisi olla näyttöön perustuvaa, tutkittua tietoa hyödyntävää toimintaa. Tiedon tarpeet kuitenkin muuttuvat nopeasti, nopeammin kuin tutkimus pystyy tarpeeseen vastaamaan. Samaan aikaan tutkittua tietoa on myös määrällisesti paljon saatavilla, mutta haasteena on tiedon hidas käytäntöön siirtyminen sekä vaikeus soveltaa tutkimuksen tuottamaa tietoa erilaisissa potilas- ja asiakastilanteissa (Ohtake, Strasser & Needham 2013; Bérubé, Poitras, Batien, Laliberté,…

Jatka lukemista