Hymyilevä itsestä huolehtiminen

Itsesäätelyä ja sosiaalista liittymistä  Stephen Porgesin kehittämä polyvagaaliteoria (Porges 2011) korostaa sosiaalisuuden merkitystä ihmisen selviytymistä ja hyvinvointia ylläpitävänä toimintana sekä keskeisenä osana psyykkistä terveyttä. (Leikola ym. 2016, 57, 60; Porges 2009). Porgesin mukaan autonomiseen hermostoon kuuluva ventraalivagushermo muodostaa fysiologisen perustan kiintymys- ja vuorovaikutussuhteille, joten sillä on oleellinen rooli sosiaalista liittymistä ja tunteiden säätelyä ohjaavassa käyttäytymisessä. (Leikola ym. 2016, 57, 60; Porges 2004; Porges 2011).   Teoria selittää, miten ilmeet, eleet, kosketus ja äänenpainot ovat ventraalisen vagushermon välityksellä suoraan yhteydessä…

Jatka lukemista
Uimataidon oppimisesta kuntouintiin ja kuntoutukseen

Uimataidon oppimisesta kuntouintiin ja kuntoutukseen

JAMK ja Likes ovat tehneet aiesopimuksen toimintojen yhdistämisestä 1.1.2022 mennessä. Selvitykset yhteisistä toiminnoista ovat käynnissä, mutta yhteisiä mielenkiinnon kohteita löytyy jo lukuisia, liittyen laajasti hyvinvointiin ja aktiiviseen elämäntapaan. Yhteistyön paikkoja löytyy myös yllättävistä kokonaisuuksista, uimataidon oppimisesta aina vesiliikuntaan, kuntouintiin ja kuntoutukseen saakka.   Uimataito on kansalaistaito  Likes on tutkinut suomalaisten uimataitoa 1990-luvun lopulta alkaen. Pääpaino on ollut kuudesluokkalaisten uimataidon ja koulujen uimaopetuksen tilan kartoittamisessa. Raporteissa on…

Jatka lukemista

Etäkuntoutusta kehittämässä

Keväällä 2020 voimaan astuneet rajoitukset pakottivat monet terapeuteista ottamaan etäkuntoutuksen ratkaisuita käyttöön varsin nopealla aikataululla. Kelan tekemän selvityksen perusteella suurimmalle osalle terapeuteista etäkuntoutus ei ollut ennestään tuttua, mikä onkin lisännyt etäkuntoutuksen käyttöönoton kuormitusta terapeuttien näkökulmasta. (Heiskanen & Salminen 2020.)  Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttaman EtäKS-hankkeen alussa toteutettiin verkkokysely, jonka tarkoituksena oli kartoittaa kuntoutusalan toimijoiden valmiuksia ja tarpeita…

Jatka lukemista

Työhön kytkeytyvällä kuntoutuksella pidennetään työuria

Työkyvyn edistäminen ja työurien jatkaminen on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite. Kuntoutusosaamisen kehittäminen yhteistyössä työpaikkojen kanssa on keino tukea työssä pysymistä ja pidempiä työuria. Työntekijän yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen ja sujuva yhteistoiminta työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen toimijoiden kesken edistävät työkykyä ja kuntoutumista. Toiminnan tueksi työpaikoilla tarvitaan tietoa ja yhteisiä käytäntöjä. Työkyvyn tukeminen on yhteistyötä Työkyvyn tukeminen parhaalla mahdollisella tavalla edellyttää moniammatillista osaamista, jonka tulisi toteutua työpaikkojen toimijoiden,…

Jatka lukemista

Tutkittu tieto käytäntöön – kuntoutuskentän vuoropuhelua edistämässä

Kuntoutuksen tulisi olla näyttöön perustuvaa, tutkittua tietoa hyödyntävää toimintaa. Tiedon tarpeet kuitenkin muuttuvat nopeasti, nopeammin kuin tutkimus pystyy tarpeeseen vastaamaan. Samaan aikaan tutkittua tietoa on myös määrällisesti paljon saatavilla, mutta haasteena on tiedon hidas käytäntöön siirtyminen sekä vaikeus soveltaa tutkimuksen tuottamaa tietoa erilaisissa potilas- ja asiakastilanteissa (Ohtake, Strasser & Needham 2013; Bérubé, Poitras, Batien, Laliberté,…

Jatka lukemista

Miten tunnistaa ja ylittää työn erilaisia ristiriitaisuuksia kotikuntoutuksen kentällä?

Kotihoidon ja kotikuntoutuksen arjessa toimii näkemykseni mukaan kolme erilaista toiminnan periaatetta tai tekemisen logiikkaa – ei siis vain kahta, kuten tutkijatohtori Malene Nørskov Bødker Kööpenhaminan yliopistosta esittää artikkelissaan (Nørskov Bødker, 2019). Tämän artikkelin teemoja pohdin tässä blogikirjoituksessa ja lainaan hiukan muitakin kyseisen asiantuntijan julkaisuja. Ihmisen potentiaalisuuden logiikka sosiaali- ja terveysalalla Ensimmäisenä Nørskov Bødker (2019) nostaa…

Jatka lukemista