Etäkuntoutusta kehittämässä

Keväällä 2020 voimaan astuneet rajoitukset pakottivat monet terapeuteista ottamaan etäkuntoutuksen ratkaisuita käyttöön varsin nopealla aikataululla. Kelan tekemän selvityksen perusteella suurimmalle osalle terapeuteista etäkuntoutus ei ollut ennestään tuttua, mikä onkin lisännyt etäkuntoutuksen käyttöönoton kuormitusta terapeuttien näkökulmasta. (Heiskanen & Salminen 2020.)

 Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttaman EtäKS-hankkeen alussa toteutettiin verkkokysely, jonka tarkoituksena oli kartoittaa kuntoutusalan toimijoiden valmiuksia ja tarpeita etäkuntoutuksen hyödyntämiseen.

Alkukyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 33 henkilöä, joista suurin osa (67 %) työskenteli pääasiassa Keski-Suomen alueella. Loput vastanneista olivat eri puolelta Suomea ja muutama vastaajista ei halunnut kertoa, minkä maakunnan alueella toimivat. Vastaajista suurin osa (76 %) ilmoitti olevansa toimintaterapeutteja. Mukana oli myös mm. fysioterapeutteja, psykoterapeutteja ja puheterapeutti. Vastaajat olivat työskennelleet kuntoutusalan tehtävissä keskimäärin 12,1 vuotta (0,5–42 vuotta).

Etäkuntoutuksen käsitteet ovat jo tuttuja

Etäkuntoutus käsitteenä on yleisesti käytössä, mutta siihen liittyvä tarkempi käsitteistö on moninaista (Salminen & Hiekkala 2019, 9). Kyselyyn vastanneista suurin osa koki tietävänsä vähintäänkin hyvin, mitä etäkuntoutuksella tarkoitetaan (95 % vastaajista). Myös tarkemmat etäkuntoutusta määrittävät muodot tunnettiin vähintäänkin hyvin. Vastaajista 73 % ilmoitti tuntevansa virtuaalisen etäkuntoutuksen käsitteen hyvin tai erittäin hyvin.  Vierain kysytyistä käsitteistä oli aikaan ja paikkaan sitomaton etäkuntoutus, mutta senkin sisällön koki tuntevansa vähintään hyvin 59 % vastaajista.

Etäkuntoutuksen aloittaminen mietityttää

Korona-pandemian myötä yhä enemmän palveluita on siirretty verkkoympäristöihin ja tämä näkyi myös kyselyn vastanneiden kokemuksissa. Suurin osa vastaajista (88 %) koki, että yhteiskunnallinen tilanne kannustaa heitä etäkuntoutuksen toteuttamiseen. Esimiehen ja maksajatahon odotukset etäkuntoutukseen siirtymiselle koetaan kuitenkin vielä hieman vähäisemmäksi. Vastaajista vajaa 60 % koki, että esimies ja maksajataho odottavat etäkuntoutuksen toteuttamista. Noin puolet (52 %) vastaajista arveli asiakkaiden odottavan etänä toteutettavia palveluita. Suurin osa vastaajista (82 %) oli sitä mieltä, että etäkuntoutus ei sovellu lainkaan tai soveltuu heikosti heidän asiakkaittensa kanssa hyödynnettäväksi. Lähes puolet vastaajista (44 %) koki, että heidän asiakkaillaan on haasteita osallistua tai he eivät halua osallistua etäkuntoutukseen.

Kyselyyn vastanneista hieman yli puolet oli toteuttanut kuntoutusta etänä vähintään joitakin kertoja (63 %).  He suosivat aikaan ja paikkaan sitomattomia kirjallisia- tai video-ohjeita, joita kertoi käyttävänsä osana kuntoutusta 68 % vastaajista. Sen sijaan videovälitteistä ohjausta osana etäkuntoutusta käytti jossain määrin vain 40 % vastaajista.

Etäkuntoutukseen liittyvä osaamisen kehittäminen koetaan tarpeelliseksi

Hieman alle puolet vastaajista (44 %) koki hallitsevansa etäkuntoutukseen tarvittavat välineet ja laitteet riittävän hyvin.  Kuitenkin etäkuntoutuksen soveltuvuus tuotettaviin kuntoutuspalveluihin nousi esille. 42 % vastaajista oli epävarmoja, soveltuuko etäkuntoutus heidän tuottamiinsa kuntoutuspalveluihin. Kyselyn perusteella 67 % koki, että heillä on vähintään jonkinlaiset edellytyksen ohjata kuntoutujaa etäsovelluksen käytössä ja mahdollisissa ongelmatilanteissa, mutta kolmannes (33 %) koki ettei heillä ole riittävää osaamista tukea kuntoutujaa teknisissä haasteissa.

Eniten tietoa kaivattiin etäkuntoutuksen mahdollisuuksista (89 %), etäkuntoutukseen soveltuvista laitteista ja välineistä (74 %), sovelluksista ja alustoista (71 %) sekä tietoturvasta (75 %). Vaikka suurin osa (89 %) vastaajista koki epäselvyyttä siitä, mitä omasta työstä voi toteuttaa etänä, oli monella heistä (76 %) olemassa olevia ideoita ja ajatuksia siitä mitä etänä voisi tehdä.  Kelan tekemässä selvityksessä etäkuntoutuksen käyttöönotto on koettu haastavaksi ja työllistäväksi prosessiksi (Heiskanen & Salminen 2020). Myös tähän kyselyyn vastanneista 89 % koki, että etäkuntoutus vie vähintäänkin jossain määrin enemmän aikaa kuin lähikuntoutus.

EtäKS-hanke vastaa kyselyssä nousseisiin tarpeisiin

Joulukuussa 2020 käynnistyneessä EtäKS-hankkeessa vastataan kyselyssä esille nousseisiin tarpeisiin. Hankkeessa järjestetään kevään 2021 aikana kuukausittain yhteinen työpaja osallistujille ja lisäksi tarjotaan organisaatiokohtaista valmennusta ja sparrausta. Toteutuksesta vastaa JAMK:n Kuntoutusinstituutin ja ICT-instituutin asiantuntijat. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään osallistujien tarpeen mukaisesti muita ammattilaisia, kuten esimerkiksi tietoteknistä osaamista. Mukaan hankkeen valmennusprosessiin mahtuu vielä eli jos tarvitset tukea, apua tai vinkkejä etäkuntoutuksen hyödyntämiseen omassa työssäsi, niin käy lukemassa lisätietoja hankkeen verkkosivuilta ja laita viestiä hankkeen projektipäällikölle.

Kirjoittajat:

Kaisa Lällä, lehtori,

EtäKS-hankkeen projektipäällikkö

JAMK, Kuntoutusinstituutti

 

 

 

Mari Kantanen, lehtori,

EtäKS-hankkeen projektityöntekijä

JAMK, Kuntoutusinstituutti

 

 

Etäkuntoutusta Keski-Suomeen (EtäKS)

EtäKS-hanke on (1.12.2020-30.6.2021) Keski-Suomen liiton rahoittama ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttama hanke, jolla tuetaan Keski-Suomessa toimivia kuntoutusalan ammattilaisia etänä toteuttavien kuntoutuspalveluiden käynnistämiseen ja muotoiluun.

Lisätietoja hankkeesta

 

Lähteet:

Heiskanen, T. & Salminen, A-L. (2020). Koronakriisi vaikutti yksilöterapioiden toteutukseen. Kelan tutkimusblogi 24.6.2020. Viitattu 16.2.2021. https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5389

Salminen, A-L. & Hiekkala, S. (2019). Etäkuntoutuksen kehittäminen Kelassa. Teoksessa: Salminen, A-L. & Hiekkala, S. Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia. Kelan tutkimus. Helsinki. 9-11.

 

Jätä kommentti