Tutkittu tieto käytäntöön – kuntoutuskentän vuoropuhelua edistämässä

Kuntoutuksen tulisi olla näyttöön perustuvaa, tutkittua tietoa hyödyntävää toimintaa. Tiedon tarpeet kuitenkin muuttuvat nopeasti, nopeammin kuin tutkimus pystyy tarpeeseen vastaamaan. Samaan aikaan tutkittua tietoa on myös määrällisesti paljon saatavilla, mutta haasteena on tiedon hidas käytäntöön siirtyminen sekä vaikeus soveltaa tutkimuksen tuottamaa tietoa erilaisissa potilas- ja asiakastilanteissa (Ohtake, Strasser & Needham 2013; Bérubé, Poitras, Batien, Laliberté,…

Jatka lukemista

Miten tunnistaa ja ylittää työn erilaisia ristiriitaisuuksia kotikuntoutuksen kentällä?

Kotihoidon ja kotikuntoutuksen arjessa toimii näkemykseni mukaan kolme erilaista toiminnan periaatetta tai tekemisen logiikkaa – ei siis vain kahta, kuten tutkijatohtori Malene Nørskov Bødker Kööpenhaminan yliopistosta esittää artikkelissaan (Nørskov Bødker, 2019). Tämän artikkelin teemoja pohdin tässä blogikirjoituksessa ja lainaan hiukan muitakin kyseisen asiantuntijan julkaisuja. Ihmisen potentiaalisuuden logiikka sosiaali- ja terveysalalla Ensimmäisenä Nørskov Bødker (2019) nostaa…

Jatka lukemista

Uusia kuntoutuksen ratkaisuja tarvitaan kipeästi – vain pieni osa maailman väestöstä kuntoutuspalvelujen piirissä

  Kuinka saada laadukasta kuntoutusta? Tämä on kysymys, joka koskettaa tai tulee koskettamaan miljardeja ihmisiä.  Samalla se tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kehittää uusia innovaatiota. Hyödyntämällä digitalisaation mahdollisuuksia kuntoutuskentällä voidaan automatisoida useita kuntoutuksen toimintoja, hajauttaa toimintaa tai vaikka tarjota ammattilaisen tukea yli maiden rajojen ja keksiä uudenlaisia rahoituksellisia ratkaisuja. Toiminnot voivat kohdistua esimerkiksi tuen, neuvonnan ja etäkonsultaation…

Jatka lukemista