Iäkkäiden ihmisten kävelyn arviointia ”oikeassa elämässä”
Ikääntyneiden ihmisten aktiivisen elämän edistäminen edellyttää parempaa ymmärrystä siitä, miten iäkkäiden ihmisten itsenäistä liikkumista voidaan tukea.
Liikkumiskyky on yksi keskeisimmistä asioista itsenäisen elämän ylläpitämisessä vanhuudessa. Kävelyvaikeudet heikentävät mahdollisuuksia arkipäiväisten askareiden suorittamiseen ja voivat johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen ja avuntarpeen lisääntymiseen. (Hardy, Kang, Studenski & Degenholtz 2011, Rantakokko, Mänty & Rantanen 2013.) Iän lisääntyessä muutokset kävelyssä ovat yleisiä. Esimerkiksi askelpituus muuttuu, askeleet madaltuvat ja askeltaminen muuttuu hitaammaksi (Ko, Hausdorff & Ferrucci 2010). Nilkan, polven ja lonkan liikkuvuuden muutokset ovat myös yleisiä (Andersson & Madigan 2014, Ko ym. 2010). Näiden seurauksena liikkumisen biomekaniikka muuttuu, mikä saattaa johtaa yhä vaikeampien liikkumisvaikeuksien kehittymisen riskiin (Brach, Studenski, Perera, Van Swearingen & Newman 2007).
Laboratorioon vai oikeaan elämään?
Perinteisesti iäkkäiden ihmisten liikkumista ja erityisesti kävelyn biomekaniikkaa on tutkittu laboratorio-olosuhteissa, jolloin pystytään arvioimaan kävelyä erilaisten painolevyjen, antureiden ja kameralaitteistojen turvin. Vaikka kävelyssä tapahtuvat muutokset ovat helposti havaittavissa laboratorio-olosuhteissa, ihminen elää ja liikkuu hyvin harvoin standardoiduissa ympäristöissä, joissa ulkopuoliset aistiärsykkeet on minimoitu ja ympäristön tarjoamia virikkeitä, kuten valoa ja ääntä, voidaan säädellä. Siten laboratorioissa mitattu liikkuminen ei juurikaan vastaa sitä, millaista ulkona ja kotiympäristöissä tapahtuva liikkuminen oikeasti on (Brodie, Coppens, Lord, Lovell, Gschwind, Redmond, Del Rosario, Wang, Sturnieks, Persiani & Delbaere 2016).
Kävelyn biomekaniikassa tapahtuvia eroja laboratorion ja todellisen elämän välillä ei kuitenkaan ole paljoa tutkittu. Tämä johtuu osaltaan siitä, ettei sopivia laitteita ole ollut saatavilla. Brodie ym (2016) käyttivät riippuvaa mittaria, joka sisälsi kolmiaksiaalisen kiihtyvyysanturin ja barometrin. He huomasivat, että laboratorion ulkopuolella tapahtuvan kävelyn aikana askeltiheys hidastuu ja askelten keston variaatio kasvaa huomattavasti verrattuna laboratoriossa suoritettuun kävelyyn. Vieira, Lim, Brunt, Hallal, Kinsey, Errington & Gonçalves (2015) tutkivat kävelyä simuloidussa kadunylityksessä, ja osoittivat, että iäkkäillä ihmisillä on merkittäviä muutoksia kävelyn biomekaniikassa kadunylityksen aikana verrattuna tilanteeseen, jossa kävely tapahtuu tasaisella alustalla ja kontrolloidussa ympäristössä (kuten sisätiloissa). Vaikka kyseessä oli simulaatiotutkimus, se viittaa siihen, että ikääntyneiden ihmisten jokapäiväiseen elämään sisältyy useita kävelyn biomekaniikkaa muuttavia tilanteita. Tämän takia iäkkäiden ihmisten kävelyä tulisi pystyä luotettavasti arvioimaan todellisissa elinympäristöissä, ei pelkästään kontrolloidusti vastaanotoilla ja laboratorio-olosuhteissa.
GaitAge-projekti selvittää kävelyn muutoksia erilaisissa ympäristöissä
Syksyllä 2020 alkaneessa Gait features in different environments contributing to participation in outdoor activities in old Age (GaitAge)- projektissa selvitetään uuden puettavan sensoriteknologian avulla iäkkäiden ihmisten kävelyn biomekaniikassa tapahtuvia muutoksia erilaisissa ulkoympäristöissä. Tavoitteena on tunnistaa kävelyn piirteitä, esimerkiksi kävelynopeuden, askeleen pituuden, korkeuden ja keston, ja kehon painopisteen muutokset, sekä tunnistaa muun muassa kävelyn aikaisia alaraajojen toiminnan puolieroja. Projektissa keskitytään yli 70-vuotiaiden henkilöiden kävelyn muutoksiin erilaisissa ympäristöissä (tasaisella alustalla kuten urheilukentällä, mäkisessä maastossa kävellen ylä- ja alamäkeen, sekä tutussa ympäristössä lähellä osallistujan kotia) sekä selvitetään, miten mahdolliset muutokset kävelyn biomekaniikassa ovat yhteydessä iäkkäiden ihmisten elinpiirin laajuuteen ja mahdollisuuksiin osallistua kodin ulkopuolisiin aktiviteetteihin. Tämä tieto on oleellista, kun mietitään esimerkiksi kuntoutusympäristöjen valintaa.
Projektissa kerätään uutta aineistoa keväästä 2022 alkaen, tavoitteena saavuttaa 100 yli 70-vuotiasta henkilöä. Osallistujien rekrytointi alkaa, kun ulkona liikkuminen mahdollistuu lumien sulamisen jälkeen. Aineistoa kerätään kotihaastatteluilla sekä kävelymittauksilla erilaisissa ulkoympäristöissä. GaitAge-projektia rahoittaa Suomen Akatemia ja se toteutetaan vuosina 2020-2024 yhteistyössä Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen kanssa.
Kirjoittajatiedot:
Merja Rantakokko, TtT, Dosentti (gerontologia), Johtava tutkija
Kuntoutusinstituutti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
” Gait features in different environments contributing to participation in outdoor activities in old Age (GaitAge) on 1.9.2020-31.8.2024 toteutettava Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke. Tutkimushankkeen tavoitteena on 1) validoida uusi ”GaitPod” sensori iäkkäiden ihmisten kävelyn biomekaniikan mittaamiseen luonnollisessa ympäristössä; 2) tutkia muutoksia kävelyn biomekaniikassa erilaisissa liikkumisympäristöissä; sekä 3) selvittää, miten nämä muutokset ovat yhteydessä elinpiirissä liikkumiseen, joka kuvaa yksilön mahdollisuuksia osallistua kodin ulkopuolisiin aktiviteetteihin. Tutkimus toteutetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun kuntoutusinstituutissa, yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Neuromuscular research centerin ja Tampereen yliopiston kanssa. Tutkimus tuottaa uutta tieteellistä tietoa yksilö-ympäristö vuorovaikutuksesta ja sen merkityksestä iäkkäiden ihmisten liikkumismahdollisuuksiin.”
Lähteet
Anderson, D.E. & Madigan, M.L. 2014. Healthy older adults have insufficient hip range of motion and plantar flexor strength to walk like healthy young adults. Journal of Biomechanics, 47, 5, 1104-1109. doi: 10.1016/j.jbiomech.2013.12.024.
Brach, J.S., Studenski, S.A., Perera, S., Van Swearingen, J.M. & Newman, A.B. 2007. Gait variability and the risk of incident mobility disability in community-dwelling older adults. Journals of Gerontology, Series A: Biological Sciences and Medical Sciences, 2007, 62, 983-988. doi: 10.1093/gerona/62.9.983
Brodie, M.A., Coppens, M.J., Lord, S.R., Lovell, N.G., Gschwind, Y.J., Redmond, S.J., Del Rosario, M.B., Wang, K., Sturnieks, D.L., Persiani, M. & Delbaere, K. 2016. Wearable pendant device monitoring using new wavelet-based methods shows daily life and laboratory gaits are different. Medical & Biological Engineering & Computing, 54, 4, 663-674. doi: 10.1007/s11517-015-1357-9.
Hardy, S.E., Kang, Y., Studenski, S.A. & Degenholtz, H.B. 2011. Ability to walk 1/4 mile predicts subsequent disability, mortality, and health care costs. Journal of General Internal Medicine, 26, 2, 130-5. doi: 10.1007/s11606-010-1543-2.
Ko, S.U., Hausdorff, J.M. & Ferrucci, L. 2010. Age-associated differences in the gait pattern changes of older adults during fast-speed and fatigue conditions: Results from the Baltimore longitudinal study of ageing. Age and Ageing, 39, 6, 688-694. doi: 10.1093/ageing/afq113.
Rantakokko, M., Mänty, M. & Rantanen, T. 2013. Mobility decline in old age. Exercise and Sport Sciences Reviews, 41, 1, 19-25. doi: 10.1097/JES.0b013e3182556f1e.
Vieira, E.R., Lim, H.H., Brunt, D., Hallal, C.Z., Kinsey, L. Errington, L. &, Goncalves M. 2015. Temporo-spatial gait parameters during street crossing conditions: A comparison between younger and older adults. Gait & Posture, 41, 2, 510-515. doi:
10.1016/j.gaitpost.2014.12.001.