lapset hyppäävät ilmaan

LIITU-tutkimuksesta tietoa koulujen liikunnallisesta toimintakulttuurista: toiminnallisella opetuksella lisää liikettä oppitunneille

Lapset ja nuoret viettävät koulussa perinteisesti paljon aikaa istuen pulpetin ääressä, joten myös paikallaanoloa kertyy runsaasti. Jokaista 60 minuuttia kohti paikallaanoloa kertyy alakoululaisilla noin 40 minuuttia ja yläkoululaisilla 46 minuuttia. (Tammelin ym. 2015.) Liikunnallinen toimintakulttuuri on paitsi liikkumisen lisäämistä, myös paikallaanoloajan vähentämistä ja istumisen tauottamista.   Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen mukaan istumisen…

Jatka lukemista
lapsi leikkii kiipeilytelineellä

LIITU-tutkimuksesta tietoa koulujen liikunnallisesta toimintakulttuurista: yläkoululaiset viettävät yhä useammin välituntinsa ulkona 

Lasten ja nuorten liikkumista on pyritty edistämään kouluun suuntautuvien toimenpiteiden kautta jo pitkään. Liikkuva koulu -ohjelma on vaikuttanut myönteisesti koulujen toimintakulttuuriin luoden edellytyksiä liikkumiselle koulupäivän aikana. Tässä on vielä kuitenkin kehitettävää erityisesti yläkouluissa, joihin Liikkuva koulu -toiminta ei ole juurtunut samalla tavalla kuin alakouluihin. Ulkovälituntien yleistyessä olisi myös hyvä tehdä ulkona olosta oppilaille kiinnostavampaa.  Liikkuminen…

Jatka lukemista
potkukelkkoja lumikasan vieressä

Juurtumista ja juromista: Liikkuva koulu tavoitteiden asettamisen ja vaikutusten seuraamisen näkökulmasta 

Liikkuvaan kouluun on alusta saakka kuulunut vaikuttavuustavoitteiden asettaminen, monipolvinen ja muuttuva tulos- ja muu ohjaaminen sekä suoritteen mittaaminen. Erityisesti Juha Sipilän hallituksen aikaisen ns. kärkihankevaiheen rahoituksen vaikutusta on arvioitu eri lähtökohdista.   Nykyisin valtakunnallisena liikkumisen edistämisohjelmana toimiva Liikkuva koulu aloitettiin vuonna 2010 pilottihankkeena. Sen yhtenä käynnistäjänä oli Matti Vanhasen II hallituksen politiikkariihen kannanotto, jonka mukaan kouluikäisten…

Jatka lukemista

Urheiluseurojen ammattimaistumisessa maltti on valttia

Ammattimaistuminen on yksi urheiluseuratoiminnan kuumimmista perunoista. Julkista keskustelua ja osin alan tutkimustakin hallitsee väkevä usko siihen, että ammattimaistuminen on oikea tapa viedä urheiluseuratoimintaa eteenpäin. Toisaalta on esitetty myös joitakin kriittisiä näkemyksiä siitä, miten pitkälle liikunnan kansalaistoiminta hyötyy ammattimaistumisesta. Miten ammattimaistumisen kynnyksellä olevat seurat itse näkevät asian?  Sopivasti, muttei liikaa  Haastattelimme loppuvuodesta 2021 pieniä suomalaisia urheiluseuroja…

Jatka lukemista

Seuratuki – vähän kaikille vai paljon harvoille?

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myöntää urheiluseuroille seuratoiminnan kehittämistukea eli seuratukea, jonka tarkoitus on edistää lasten ja nuorten liikkumista. Seuratuella toteutetaan valtion talousarvioesitykseen kirjattua tavoitetta aktiivisesta ja osallistavasta liikunnan kansalaistoiminnasta (Valtion talousarvioesitys 2022). Mutta jakautuuko seuratuki tasaisesti alueiden tai erilaisten seurojen kesken ja pitäisikö sen edes?  Tutustu Seuratoiminnan kehittämistuen seuranta 2012-2022 -raporttiin tämän linkin takaa! Seuratuki…

Jatka lukemista
kokoustilanne

Seuratuki-Virveli paremmin kohdennetun ja tarkemman tiedon jäljillä

Tutkitun tiedon vieminen käyttäjille on liikuntapolitiikan kestoaiheita: miten saada tietoa niiden ihmisten käsiin, jotka tarvitsevat sitä arjessa ja päätöksenteossa? Yksi mahdollisuus ovat avoimet, käyttäjäystävälliset ja visuaaliset tietokannat, joista kuka tahansa voi etsiä tietoa tarpeisiinsa, milloin vain. Opetus- ja kulttuuriministeriön jakaman seuratoiminnan kehittämistuen seuranta- ja arviointityökalu Seuratuki-Virveli on yksi Likesin kehittämistä Power BI -pohjaisista tietokannoista. Seuratuki-Virveliin…

Jatka lukemista
risukasa frisbeegolfkentällä

Kouluyhteistyö liikunnan edistämisen välineenä 

Yleisessä suomalaisessa ontologiassa urheiluseurat määriteltiin heinäkuuhun 2019 asti liikuntaseuroiksi ja siitä lähtien urheilu- ja liikuntaseuroiksi (YSO 2022). Seurojen ja koulujen yhteistyö on suomalaisessa liikuntapolitiikassa melko pitkään ymmärretty lasten liikunta-aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan edistämisen kannalta keskeiseksi. Rajapinta liikuntakasvatuksen kohteesta katsoen on toisinaan ollut sama, eli opettajat ovat usein vapaa-aikanaan kantaneet vastuuta myös paikallisesta kansalaisjärjestötoiminnasta.  Liikunnan vastuualue…

Jatka lukemista
lapsi kiipeilyseinällä

Lapsilähtöinen budjetointi liikunnan vastuualueen tiedolla johtamisen välineenä

Lapsilähtöinen budjetointi on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan kirjattua pyrkimystä edistää lapsi- ja perheystävällisyyttä Suomessa (Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma 2019). Ilmiöbudjetoinnin eli talousarvion tarkastelemisen kokoavasti jonkin tietyn aiheen kannalta voi ajatella tekevän näkyväksi, mihin rahoitus kohdistuu ja parhaimmillaan myös mitä sillä saadaan aikaan. Aiemmin on kehitetty ja otettu käyttöön ainakin sukupuolitietoista budjetointia ja kestävän kehityksen…

Jatka lukemista

Jamkin Kunta-Virveli – kuntien liikunnan edistämisen tietoalusta 

Liikunnan edistämisestä kunnissa kerätään ja kertyy useita kiinnostavia rekisteri- ja tilastoaineistoja. Esimerkkejä kuntien resursseja kuvaavista datoista ovat kuntien liikunnan alan toimintamenot, liikuntapaikkojen verkosto sekä liikuntapaikkarakentamisen ja liikunnan kehittämishankkeiden valtionavustukset. Indikaattoreita liikunnan edistämisen tilasta ovat esimerkiksi koululaisten liikkumiskäyttäytymisen, toimintakyvyn ja terveyden seurannat sekä aikuisten terveystutkimukset. Nämä ja useat muut aineistot on koottu yhteen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin…

Jatka lukemista

Tänä syksynä oppilaitoksissa tarvitaan mielitekoja

Elämän äänet ja kohtaamiset täyttävät elo-syyskuussa oppilaitokset ja kampukset. Etäopiskelu ja online-tapaamiset ovat haastaneet mielen hyvinvointia jo parin vuoden ajan. Nuorten mielenterveyteen, yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen liittyvät huolet ovat edelleen lisääntyneet pandemian ja Ukrainan sodan aikana. Uusi syksy on mahdollisuus lähteä rakentamaan purkautunutta yhteisöllisyyttä sekä mielen hyvinvointia ja opiskelukykyä tukevia toimintoja. Liikkuminen on yksi vaikuttava keino…

Jatka lukemista