Seuratuki – vähän kaikille vai paljon harvoille?
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myöntää urheiluseuroille seuratoiminnan kehittämistukea eli seuratukea, jonka tarkoitus on edistää lasten ja nuorten liikkumista. Seuratuella toteutetaan valtion talousarvioesitykseen kirjattua tavoitetta aktiivisesta ja osallistavasta liikunnan kansalaistoiminnasta (Valtion talousarvioesitys 2022). Mutta jakautuuko seuratuki tasaisesti alueiden tai erilaisten seurojen kesken ja pitäisikö sen edes?
Tutustu Seuratoiminnan kehittämistuen seuranta 2012-2022 -raporttiin tämän linkin takaa!
Seuratuki kattaa lähes kaikkien lasten ja nuorten kotikunnat
Seuratukea myönnetään euromääräisesti runsaimmin suurimpien maakuntakeskusten ympärille eli niille alueille, joilla on eniten lapsia, nuoria ja urheiluseuroja (Kuva 1). Kokonaisuudessaan seuratuen maantieteellistä kattavuutta voidaan pitää valtakunnallisesti melko hyvänä: vuosina 2012–2022 seuratukea on myönnetty 222 kuntaan eli hieman alle 75 %:iin Suomen kunnista. Näissä kunnissa asuu 96 % 6–16-vuotiaista suomalaisista. Reilu neljäsosa kunnista on sellaisia, joissa toimiville seuroille ei ole joko myönnetty tai ne eivät ole hakeneet seuratukea. (Seuratuki-Virveli 2022.)
Kuva 1. Vuosina 2012–2022 myönnetyt seuratuet kunnittain sekä 6–16-vuotiasta kuntalaista kohden.
Seuratuen jakautumista kuntien välillä on mielekästä tarkastella suhteessa kohderyhmän kokoon (Kuva 1, oikealla). Peruskouluikäisten lasten ja nuorten määrään suhteutettuna tukea on myönnetty paljon esimerkiksi Jyväskylään ja Turkuun mutta myös suurten asutuskeskusten ulkopuolelle, kuten Sodankylään, Taivalkoskelle, Virroille ja Ruokolahdelle. Haussa menestyneillä seuroilla on todennäköisesti ollut halua, osaamista ja tarvittavat resurssit hyvän hankkeen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. Lasta ja nuorta kohti myönnettyyn tukeen vaikuttaa toki myös lasten lukumäärä, eli pieneen kuntaan myönnetty iso avustus korostuu tilastossa (Kuva 2). Esimerkiksi tilaston ykköselle Ristijärvelle myönnetty avustusmäärä 6–16-vuotiasta kohti on lähes nelinkertainen toisena olevaan Kemijärveen ja yli 15-kertainen Helsinkiin nähden.
Kuva 2. Vuosina 2012–2022 eniten tukea 6–16-vuotiasta kohti saaneet kunnat.
Seurojen valmius toteuttaa erilaisia hankkeita vaihtelee koon mukaan
Seuratukea on viime vuosina myönnetty eniten jäsenmäärältään tai budjetiltaan pienille ja keskisuurille seuroille. Toisaalta suurten seurojen saamat tukisummat ovat keskimäärin isompia kuin pienempien seurojen. Tukea voi saada joko työntekijän palkkaamiseen tai seuran toiminnan kehittämiseen niin sanottuna toiminnallisena tukena. Suurempien seurojen hankkeista isompi osuus on palkkaushankkeita kuin pienimpien seurojen, ja palkkaushankkeissa tuet ovat keskimäärin selvästi toiminnallisia hankkeita suurempia. (Oja 2021; Seuratuki-Virveli 2022.) Palkkaushankkeissa seurat palkkaavat päätoimisen tai osa-aikaisen työntekijän seuraan. Toiminnallisissa hankkeissa seura kehittää toimintaansa esimerkiksi strategiatyöllä, perustamalla uusia harrastajaryhmiä tai kouluttamalla valmentajia. (Seuratuki-Virveli 2022.) Tarkasteluvälillä 2016–2022 toiminnallisia hankkeita on ollut määrällisesti enemmän, mutta palkkaushankkeisiin on myönnetty enemmän rahaa (Kuva 3).
Kuva 3. Vuosina 2016–2022 toiminnallisia hankkeita on ollut vuosittain enemmän kuin palkkaushankkeita, mutta niihin on myönnetty keskimäärin pienempiä avustuksia.
Palkkaushankkeiden suhteellisen matala osuus pienimpien seurojen hankkeista ei ole yllätys. Keskimääräisen seuratuella päätoimiseksi palkatun henkilön kuukausipalkka oli viimeisimmän selvityksen mukaan 2200 euroa (Riekki & Hentunen 2017). Suomalaisten urheiluseurojen talous nojaa vahvasti jäsen- ja toimintamaksuihin (esim. Turunen, Turpeinen, Lehtonen, Inkinen, Hakonen & Laine 2019), joten laajemmalla jäsenpohjalla toimiville seuroille palkkakulut ovat pienempi taloudellinen riski kuin pienemmille seuroille.
Seuratukihakemuksia arvioidaan myös niiden toteuttamiskelpoisuuden ja vakiinnuttamisen kautta. Suuremmilla seuroilla on vakaampi taloudellinen pohja palkkaushankkeiden toteuttamiseen ja työsuhteen vakiinnuttamiseen tukijakson jälkeen, kun taas keskimäärin taloudellisesti pienempiin toiminnallisiin hankkeisiin on realistisemmat taloudelliset edellytyksen pienemmilläkin seuroilla. Palkkausten on todettu vakiintuvan selvästi todennäköisemmin seuroihin, joissa on riittävän suuri jäsenpohja ja talousvolyymi (Turunen, Turpeinen, Inkinen & Lehtonen 2020). Toiminnallisten hankkeiden vakiintumisesta ei toistaiseksi ole yhtä tarkkaa tietoa.
Palkkaushankkeiden keskittyminen muille kuin pienimmille seuroille voi herättää huolta polarisaatiosta seurojen välillä. Ammattimaistumiselle ja palkkatyön lisäämiselle seuroissa on liikuntapoliittinen ja seuratoiminnan muutokseen liittyvä tahtotila. Tilastojen valossa realistiset mahdollisuudet työpaikkojen vakinaistamiseen ovat suuremmilla seuroilla. Mikäli ammattimaistumista halutaan lisätä myös pienemmissä seuroissa, tarvitaan lisää ymmärrystä pienten seurojen toiminnasta ja tarpeista sekä vahvempia tukitoimia pienempien seurojen hyväksi.
Seuratuki on maantieteellisesti kattava, mutta jakautuu epätasaisesti seurojen välillä
Likes on tehnyt seuratuen seurantaa ja arviointia vuodesta 2005. Vuosien varrella on tehty havaintoja siitä, että seuratukea hakevat vuosi toisensa jälkeen ne seurat, joilla on hankkeiden hakemis- ja hallinnointiosaamista. Vuosina 2012–2022 seuratukea on saanut yhteensä 1700 seuraa. Näistä seuroista 314 seuraa eli alle viidennes on saanut yli puolet vuosien varrella jaossa olleista seuratuista ja menestyneimmät 178 eli noin kymmenen prosenttia jopa kolmasosan kokonaispotista. (Seuratuki-Virveli 2022). Seuratoiminnan kehittämistuki tähtää nimensä mukaisesti seurojen toiminnan kehittämiseen. Jos samat, kehittymishaluiset ja -kykyiset seurat saavat kehitystukea selvästi useammin kuin muut, seurojen toiminnan laatuun voi syntyä enemmänkin eroja. Seuratukihakemuksia ei ole viime aikoina enää kirjoitettu käsin, ja tukea vastaanottavilla seuroilla on jo valmiiksi pankkitili avattuna. Laaja seuratuki on kasvattanut niiden seurojen määrää, joissa on riittävää hallinnollista osaamista myös seuratukea merkittävämpien hankekokonaisuuksien hallinnoimiseen. Jatkossa etenkin näiden superhakijoiden tarkempi analyysi olisi hyödyllistä. Hankehallintoon harjaantumattomille pienille seuroille valtionavustuslain vaatimusten mukainen tuki ei ole tarkoituksenmukaisin, vaan seurat hyötyvät enemmän esimerkiksi koulutusten muodossa saatavasta tuesta.
JÄTE – Liikunnan järjestötiedon kehittäminen – on 1.6.2022-31.5.2023 toteutettava kehittämisprojekti. Hankkeen tavoitteena on kehittää liikunnan järjestötoimintaan liittyvää tietopohjaa systematisoimalla tilastotiedon keruuta sekä toteuttamalla aihepiiriin liittyvä syventävä selvitys. Hankkeen rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö. Lue lisää: https://www.jamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-projektit/jate-liikunnan-jarjestotiedon-kehittaminen
Kirjoittajat
Kaisa Jokiranta, asiantuntija, Likes, Jamk
Samuli Oja, tutkija, Likes, Jamk
Tuomas Kukko, tilastoasiantuntija, Likes, Jamk
Marianne Turunen, tutkija, Likes, Jamk
Matti Hakamäki, erikoissuunnittelija, Likes, Jamk
Kati Lehtonen, johtava tutkija, Likes, Jamk
Kuva:
Matti Hakamäki
Lähteet:
Oja, S. 2021. Seuratukihankkeiden hakemusarviointi 2021. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 399. Likes. Viitattu 8.9.2022. https://www.likes.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/2021/10/Seuratuen-hakemusarviointi-2021.pdf
Riekki, M. & Hentunen, J. 2017. Työntekijän palkkaaminen seuratuen avulla. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 322. LIKES-tutkimuskeskus. Viitattu 8.9.2022. https://www.likes.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/2020/03/2584-Palkkauskyselyn_raportti_2017.pdf
Seuratuki-Virveli. 2022. Seuratoiminnan kehittämistuen seuranta 2012–2022. Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.9.2022. likes.fi/tutkimus/seuratuki/
Turunen, M., Turpeinen, S., Lehtonen, K., Inkinen, V., Hakonen, H. & Laine, K. 2019. Palkkatyösuhteiden vakiintuminen suomalaisissa urheiluseuroissa. LIKES-tutkimuskeskus.
Turunen, M., Turpeinen, S., Inkinen, V. ja Lehtonen, K. 2020. Palkkatyö urheiluseurassa: Urheiluseurat työnantajina 2013–2020. LIKES-tutkimuskeskus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 385. Viitattu 8.9.2022. https://www.likes.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/2020/06/palkkaty%C3%B6-urheiluseuroissa_turunen-ym.pdf
Valtion talousarvioesitys. 2022. Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023. Viitattu 19.9.2022.