Fyysisesti aktiivinen leikki varhaiskasvatuksessa 

“Lapsi on terve, kun se leikkii.” “Leikki on lapsen työtä.” Lapsen leikkiin ja toimintaan yhdistetään paljon erilaisia sanontoja, lausahduksia ja luontaiseen liikkumiseen viittaavia mielikuvia. Mitä erilaisilla leikkiin liittyvillä käsitteillä tarkoitetaan ja miksi fyysisesti aktiivinen leikki on lapselle tärkeää? 

Suomalaisissa liikuntatutkimuksissa käytettyjen fyysisen aktiivisuuden käsitteiden ja määritelmien käyttö on ollut varsin kirjavaa. Oman mausteensa käsiteviidakkoon ovat tuoneet kansainvälisen termistön käyttö tutkimuskirjallisuudessa. Viime vuosien aikana on ollut havaittavissa käsitteellisiä tarkennuksia, sillä muun muassa liikuntakäsitteen tilalle on yleistynyt liikkumisen käsite. Sillä korostetaan kaikenlaisen liikkumisen olevan merkityksellistä. Fyysinen aktiivisuus -käsite (´physical activity´) on puolestaan saanut rinnalleen liikunnallisen leikin (´physically active play´), fyysisesti aktiivisen leikin (‘physical activity play’) sekä fyysisen leikin (`physical play´) käsitteet, erityisesti puhuttaessa varhaiskasvatusikäisten lasten liikkumisesta (Howells, Jerebine, Cools, D’Hondt, De Martelaer, Coppens, Sienaert, Hall, Dong, Soini, O’Keeffe, Coulter, McNally, McCaffrey, Tortella, Costa, Hernández-Martinez, Sollerhed, Urtel, Vinci, Wirth, Vidoni, & Sääkslahti 2023; Pellegrini & Smith 1998; Truelove, Vanderloo & Tucker 2017). Merkityseroistaan huolimatta jokainen käsite korostaa leikin merkitystä lasten liikkumisessa ja sen edistämisessä, mikä lasten parissa toimiville on tärkeää tuoda esiin selkeästi ja yhteneväisesti tutkijoista päättäjiin.  

Fyysisesti aktiivisella leikillä on osoitettu olevan myönteisiä vaikutuksia varhaiskasvatusikäisen lapsen kehitykselle, oppimiselle sekä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille (ks. mm. Arts, Drotos, Singh, Chinapaw, Altenburg & Gubbels 2022; Pesce, Vazou, Benzing, Álvarez-Bueno, Anzeneder, Mavilidi, Leone & Schmidt 2021). Lapset motivoituvat sekä liikkumaan että oppivat motorisia taitoja lapsille luontaisella tavalla eli leikin ja liikkumisen ilon kautta. Leikissä lapset saavat itse tuotettuja oivalluksia ympäröivästä maailmasta ja oppivat omasta kehostaan. Leikki ruokkii myös lasten mielikuvitusta, se kehittää luovuutta, ongelman ratkaisutaitoja ja sosiaalisia taitoja (Stodden, Lakes, Côté, Aadland, Brian, Draper, Ekkekakis, Fumagalli, Laukkanen, Mavilidi, Mazzoli, Neville, Niemistö, Rudd, Sääkslahti, Schmidt, Tomporowski, Tortella, Vazou & Pesce 2021). Leikissä lapsella on mahdollisuus myös kokeilla erilaisia rooleja yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa (Lehtinen & Koivula 2022, 183).  Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022, 22) todetaan: ”Leikki on varhaiskasvatusikäisten lasten oppimiselle merkityksellistä. Se on lasta motivoivaa ja iloa tuottavaa toimintaa, jossa lapset samalla oppivat monia taitoja ja omaksuvat tietoa. Varhaiskasvatuksessa tulee ymmärtää leikin itseisarvo lapselle sekä sen pedagoginen merkitys oppimisessa ja lasten kokonaisvaltaisessa kehityksessä ja hyvinvoinnissa.” 

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten (2016) mukaan alle 8-vuotialle lapsille tulisi kertyä liikkumista päivittäin vähintään kolme tuntia, josta vähintään yhden tunnin tulisi koostua reippaasta ja rasittavasta liikkumisesta (Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä 2016). Piilo-tutkimushankkeen tulosten mukaan varhaiskasvatuksen toimipaikoissa toimitaan Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman asettaman tavoitteen mukaisesti ja mahdollistetaan lapsille vähintään kaksi tuntia fyysistä aktiivisuutta varhaiskasvatuksen aikana (ks. Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma-asiakirja, 2019, 7; Sääkslahti, Mehtälä & Tammelin 2021, 194). Kuitenkin lähes 40 prosentilla lapsista liikkumissuositukset eivät täyty, sillä reipasta ja rasittavaa liikkumista kertyy varhaiskasvatusaikana ja sen ulkopuolella liian vähän (Sääkslahti ym. 2021, 194).  

Lasten motorisia taitoja kehittävän oppimisympäristön luominen vaatii ammattitaitoa – lasten liikkumisen edistäminen on kaikkien juttu! 

Päivittäisen liikunnan järjestäminen on osa varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmaa ja varhaiskasvatushenkilöstön tehtävää (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022). Varhaiskasvatuksen ammattilainen, jolla on ymmärrystä lapsen kehityksestä, voi hyödyntää tätä tietoa innostavien, lapsilähtöisten oppimisympäristöjen suunnittelussa ja liikkumiseen tukemisessa (Soini, Watt & Sääkslahti 2021; Svanbäck-Laaksonen 2023). 

Varhaiskasvatusaika on usein tarkasti jäsenneltyä ja lasten omaehtoiselle, vapaalle leikille jätetään runsaasti aikaa erityisesti ulkona. Lasten ulkoleikit ovat tärkein fyysisen aktiivisuuden muoto. Ulkona lapsilla on vapautta käyttää tilaa, leikkiä ja liikkua itselleen mieluisalla tavalla. Ulkoleikit ovat paitsi fyysisesti aktiivisia myös luonnollinen mahdollisuus vuorovaikutukseen muiden lasten kanssa. Vaikka lapsen omaehtoinen ulkoleikki voidaan usein myös yhdistää lapsen korkeampaan fyysiseen aktiivisuuteen (Soini 2015), tulisi varhaiskasvatuksessa järjestää päivittäin myös ohjattuja leikinomaisia liikuntatuokioita (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022). Lasten kehitystason huomioivan ohjatun liikuntatuokion aikana lapset voivat harjoitella ja koetella turvallisessa ympäristössä rajojaan, saada myönteisiä pätevyyden kokemuksia ja oppia sosiaalisessa tilanteessa vaadittavia taitoja ja tapoja. Motoristen taitojen oppiminen luo pohjaa myös fyysisesti aktiiviselle elämäntavalle (Stodden, Goodway, Langendorfer, Roberton, Rudisill, Garcia & Garcia 2008). 

Tuoreessa kansainvälisessä vertailututkimuksessa analysoitiin ja kommentoitiin kriittisesti 12 eri maan varhaiskasvatuksen toimintalinjoja ja käytäntöjä liittyen siihen, kuinka varhaiskasvatusikäisiä lapsia voidaan innostaa ja motivoida olemaan fyysisesti aktiivisia leikin avulla (Howells ym. 2023). Eri maiden opetussuunnitelmavertailuissa löydettiin kolme näkökulmaa, minkä kautta lasten fyysistä aktiivisuutta voidaan varhaiskasvatuksessa tukea. Näitä olivat pedagogiset käytänteet, aktiiviset opetusmenetelmät sekä motorisen kehityksen tukeminen. Valitettavasti analyysi osoitti, että käytännön toteutukseen ne eivät kuitenkaan varhaiskasvatuksen henkilöstöä riittävästi ohjanneet.      

Mehtälän ja tutkimusryhmän niin ikään juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin vuoden kestäneen liikkumisintervention vaikutusta lasten liikkumiseen varhaiskasvatuksen sosiokulttuurisessa ympäristössä (Mehtälä, Sääkslahti, Soini, Poskiparta & Kokko 2023). Tutkimus osoitti, että lasten liikkumista voidaan lisätä varhaiskasvatuksessa luomalla lisää mahdollisuuksia fyysisesti aktiiviselle leikille. Interventio suunniteltiin tutkijoiden ja varhaiskasvatushenkilöstön yhteistyönä kunkin tutkimukseen osallistuneen päiväkodin tarpeiden ja mahdollisuuksien pohjalta. Myös huoltajien ajatukset huomioitiin intervention suunnittelussa. Varhaiskasvatukseen yksikkökohtaisesti räätälöidyn, monia eri tekijöitä huomioivan intervention myötä sekä poikien että tyttöjen, erityisesti sisätiloissa, iltapäivällä ja lasten omaehtoisesti tapahtuvan toiminnan fyysinen kuormittavuus kasvoi vertailuryhmän lapsiin verrattuna. Nämä tulokset viittaavat siihen, että intervention myötä liikkumiseen liittyvät varhaiskasvatuskäytännöt olivat muuttuneet aikaisempaa sallivammiksi ja kannustavammiksi. Tutkimus osoitti myös, että jo pienillä varhaiskasvatusympäristössä tehdyillä muutoksilla voidaan lisätä lasten liikkumista silloin, kun muutokset tehdään kunnioittaen jo olemassa olevaa toimintaympäristöä. 

Lasten riittävän päivittäisen liikkumisen varmistaminen sujuu meiltä aikuisilta kuin leikki niin halutessamme!  

Kirjoittajat 

Anette Mehtälä, tutkimuskoordinaattori, Likes, Jamk 

https://orcid.org/0000-0002-9299-473X

Anne Soini, tutkijatohtori, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Jyväskylän yliopisto,

https://orcid.org/0000-0001-9168-9437 

Arja Sääkslahti, apulaisprofessori, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, 

https://orcid.org/0000-0003-4354-0990

Lähteet 

Arts, J., Drotos, E., Singh, A. S., Chinapaw, M. J. M., Altenburg, T. M. & Gubbels, J. S. 2022. Correlates of physical activity in 0- to 5-year-olds: A systematic umbrella review and consultation of international researchers. Sports Medicine, 53(1):215-240. Viitattu 3.3.2023. https://doi.org/10.1007/s40279-022-01761-5   

Howells, K., Jerebine, A., Cools, W., D’Hondt, E., De Martelaer, K., Coppens, E., Sienaert, H., Hall, N., Dong, J., Soini, A., O’Keeffe, C., Coulter, M., McNally, S., McCaffrey, P., Tortella, P., Costa, A., M., Hernández-Martinez, A., Sollerhed, A-C., Urtel, M., Vinci, D., Wirth, C., Vidoni, C. & Sääkslahti, A. 2023. Physical play – How do we inspire and motivate young children to be physically active through play? An international analysis of twelve countries’ national early years curriculum policies and practices for physical activity and physical play. Journal of Early Childhood Education Research, 12(1), 253–276. Viitattu 3.3.2023. https://journal.fi/jecer/article/view/116879 

Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma-asiakirja. 2019. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 357. 

Lehtinen, E., & Koivula, M. 2022. Leikki yhdistää lapsia ja aikuisia. Teoksessa Koivula, M., Siippainen, A. & Eerola-Pennanen, P. (toim.). Valloittava varhaiskasvatus: oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia.  (3. korjattu ja laajennettu painos, s. 181–195). Vastapaino. 

Mehtälä, A., Sääkslahti, A., Soini, A., Poskiparta, M. & Kokko, S. 2023. The effectiveness of the HIPPA intervention in the sociocultural environment of ECEC physical activity. Journal of Early Childhood Education Research, 12(1), 169–204. Viitattu 3.3.2023. https://journal.fi/jecer/article/view/116848 

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä: Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:21. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.  

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Määräykset ja ohjeet 2022:2a. Helsinki: Opetushallitus. 

Pellegrini, A. D., & Smith, P. K. 1998. Physical activity play: The nature and function of a neglected aspect of play. Child Development, 69(3), 577–598. Viitattu 3.3.2023. https://doi.org/10.2307/1132187 

Pesce, C., Vazou, S., Benzinga, V., Àlvarez-Bueno, C., Anzeneder, S., Mavilidi, M. F., Leone, L., & Schmidt, M. 2021. Effects of chronic physical activity on cognition across the lifespan: a systematic meta-review of randomized controlled trials and realist synthesis of contextualized mechanisms. International Review of Sport and Exercise Psychology. Viitattu 3.3.2023. https://doi.org/10.1080/1750984X.2021.1929404   

Soini, A. 2015. Always on the move? Measured physical activity of 3-year-old children. Studies in Sport, Physical Education and Health 216. Jyväskylän yliopisto. 

Soini, A., Watt, A. & Sääkslahti, A. 2021. Finnish pre-service teachers’ perceptions of perceived competence in early childhood physical education.International Journal of Environmental Research and Public Health, 18, 6454. Viitattu 3.3.2023. https://doi.org/10.3390/ijerph18126454  

Stodden, D. F., Goodway, J. D., Langendorfer, S. J., Roberton, M. A., Rudisill, M. E., Garcia, C. &   Garcia, L. E. 2008. A developmental perspective on the role of motor skill competence in physical activity: An emergent relationship, Quest, 60:2, 290-306. Viitattu 3.3.2023. https://doi.org/10.1080/00336297.2008.10483582  

Stodden, D. F., Lakes, K. D., Côté, J., Aadland, E., Brian, A. S., Draper, C. E., Ekkekakis, P., Fumagalli, G. F., Laukkanen, A., Mavilidi, M., Mazzoli, E., Neville, R. D., Niemistö, D., Rudd, J., Sääkslahti, A., Schmidt, M., Tomporowski, P. D., Tortella, P., Vazou, S. & Pesce, C. 2021. Exploration: an overarching focus for holistic development. Brazilian Journal of Motor Behavior. Viitattu 3.3.2023. https://doi.org/10.20338/bjmb.v15i5.254 

Svanbäck-Laaksonen, M. 2023. Teachers’ pedagogical work with children’s fundamental motor skills in early childhood education centres. Journal of Early Childhood Education Research, 12(1): 102–125. Viitattu 3.3.2023. https://journal.fi/jecer/article/view/116514 

Sääkslahti, A., Mehtälä, A. & Tammelin, T. (toim.) 2021. Piilo – Pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seuranta. Kehittämisvaiheen 2019–2021 tulosraportti. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 398. Viitattu 3.3.2023. https://static.jamk.fi/likes/Piilo_tulosraportti.pdf 

Truelove, S., Vanderloo, L. M., & Tucker, P. 2017. Defining and measuring active play among young children: A systematic review. Journal of Physical Activity & Health, 14(2):155–166. Viitattu 3.3.2023. https://doi.org/10.1123/jpah.2016-0195