Asiakaslähtöinen ja toimintakykyä edistävä hoitotyö työn kuormituksen keventäjänä

Edellisessä DIKO-hankkeen blogissa kuvattiin, miten hoitotyön kuormitustekijöihin voidaan vaikuttaa ergonomian eri osa-alueita kehittämällä. Tämä blogi kertoo siitä, miten DIKO-hankkeessa kehitettiin asiakaslähtöistä ja asiakkaan toimintakykyä edistävää hoitotyötä, työyhteisön yhteisiä käytäntöjä asiakkaan avustamisessa ja hoitotyön dokumentoinnissa. ASIAKAS KESKIÖSSÄ? Toimintakykyä edistävä hoitotyö Terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttaa pitkälti se, miten asiakas selviää jokapäiväisestä elämästään. Tätä asiakkaan toimintakykyä voidaan tarkastella…

Jatka lukemista

Etäkuntoutuksen käsitteet ja haasteet – ajatuksia EETU -hankkeen päättyessä

Käsitteiden viidakko

Kela toteutti laajan etäkuntoutuksen hankkeen vuosina 2016-2019, johon valittiin kaiken kaikkiaan 13 erilaista projektia. Tätä ennen Kela julkaisi selvityksen taustoittamaan etäkuntoutuksen tilannetta ja käsitteistöä. Selvitysraportissa kuvataan myös etäkuntoutuksen yleiset suositukset sekä tietoturvan erityissuositukset (Salminen, Hiekkala ja Stenberg 2016). Kyseisessä raportissa esitetään etäkuntoutuksen määritelmä (Salminen ym. 2016, 11), joka on nähdäksemme ensimmäinen virallinen määritelmä kuntoutusalalla.

Jatka lukemista

Hoitotyön kuormittavuutta voidaan vähentää ergonomialla ja yhdessä kehittämällä

Tämä blogikirjoitus tarkastelee työn kuormittavuutta hoitotyössä, ergonomian eri osa-alueita sekä listaa DIKO-hankkeessa kokeiltuja ja kehitettyjä ratkaisuja työn ja työympäristöjen kehittämiseen mukana olleissa yrityksissä. Blogi on osa DIKO-hankkeen blogisarjaa. Ergonomialla vaikutetaan työkykyyn ja työhyvinvointiin kehittämällä työtä ja työympäristöjä Työntekijälle sopiva toimintaympäristö helpottaa työn tekemistä, tekee työn tekemisestä sujuvampaa ja tuloksellista. Työympäristön suunnitteluun tarvitaan tietoa ihmisestä, tehtävästä…

Jatka lukemista

Työn muutos: Miten pärjään digitalisoituvassa työelämässä?

Sosiologi Émile Durkheim (1858–1917) määritteli työn jo aikanaan niin, että se ei ole vain valmistavaa tai taloudellisesti tuottavaa toimintaa vaan se luo edelleen keskeisen perustan yksilön sosiaaliselle identiteetille ja määrittää meille paikan ympäröivässä maailmassa. Miten sitten käy, kun työ muuttuu? Digitalisaation myötä on noussut esille, että meneillään oleva digitalisaatio- ja teknologiakehitys muuttaa työtä ja sen…

Jatka lukemista

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus viivästyy

Epävarmuudessa eläminen vaikuttaa alan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan ja uudistumiskykyyn Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta (jatkossa sote-uudistus) on Suomessa valmisteltu kaikkiaan yli kymmenen vuoden ajan. Valmistelussa on ollut monia käänteitä, ja lopputulos on tätä kirjoitettaessa (tammikuussa 2019) yhä epäselvä. Epävarmuudessa ja ns. välitilassa eläminen on kuluttavaa, ja odottelu on vaikuttanut laajasti sosiaali- ja terveysalan toimintaan…

Jatka lukemista

Mikro- ja pk-yritysten viestinnän haasteet

Isoissa organisaatioissa henkilöstöhallinto toteuttaa sisäistä viestintää, markkinointiosasto suunnittelee markkinoinnin toimenpiteitä ja some-vastaava hyörii eri kanavissa. Suomalaisista yrityksistä kuitenkin 93,3 prosenttia on alle 10 hengen yrityksiä. Näissä mikro- ja pk-yrityksissä tilanne on hyvin toisenlainen. Ei ole erillistä viestintävastaavaa saati -osastoa, ei ole aikaa eikä välttämättä erityistä viestinnän osaamista. Helsingin yliopiston organisaatioviestinnän emeritusprofessori Leif Åbergin mukaan työyhteisön…

Jatka lukemista

MATKA-työkalua rakentamassa osana nuorten ryhmäkuntoutuksen kehittämistä

Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) hallinnoimassa MATKA-hankkeessa kehitetään ja arvioidaan 18–29-vuotiaille työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille suunnattu matalan kynnyksen ryhmämuotoinen avokuntoutusmalli (MATKA). Kehitettävä kuntoutus perustuu tarvepohjaisuuteen ja on tarkoitettu vastaamaan nuoren arjessa eteen tuleviin haasteisiin ja kiinnittämään huomion sosiaalista osallistumista sekä työhön pääsyä estäviin tekijöihin. Osana hanketta on tavoitteena kehittää ja pilotoida sosiaalista osallistumista mahdollistavia ja…

Jatka lukemista

Työhyvinvointia digitaalisuuden ja kokeilukulttuurin keinoin: DIKO-hanke 1.3.2016 – 28.2.2019

Kirjoitus aloittaa blogisarjan, joka kertoo kolmevuotisen DIKO-hankkeen toimista työhyvinvoinnin kohentamiseksi työelämän myllerrysten sekä sote-uudistuksen taitekohdissa. Tuomme esille DIKO-hankkeen tavoitteita, toteutusta ja saavutettuja tuloksia. DIKO-hanketta käynnistellessä – työelämän muutos ja sote-palveluiden tilanne 2010-luvun puolivälissä DIKO-hanketta valmisteltaessa vuosien 2015–2016 vaihteessa työelämän kehittämistä haastoivat tutut megatrendit: väestörakenteen muutos ja ikääntyminen, globalisaatio, työelämän monikulttuuristuminen ja moninaistuminen, teknologian kehitys sekä…

Jatka lukemista

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy on mahdollista elämäntapojen muutoksella – Hyvinvointikioskista ennaltaehkäisyn toimintamallia muille

Maailman diabetespäivää vietetään vuosittain 14.11. Diabetes, joka aiemmin tunnettiin yleisesti nimellä sokeritauti, on kolmen yleisimmän kansansairauden joukossa Suomessa. Kansansairauksiksi tai -taudeiksi kutsutaan sairauksia, joilla on suuri vaikutus väestön terveydentilalle ja joita esiintyy väestössä runsaasti. Vaikka  osa  tyypin  2  diabeteksen  riskitekijöistä  on  itsestä  riippumattomia,  on  sairaus  pitkälti  ehkäistävissä  elämäntapamuutoksilla. Ennaltaehkäisyyn panostaminen on tärkeää, koska inhimillisen kärsimyksen…

Jatka lukemista

Tiedeviestintää maltalaisittain

Muutama kuukausi sitten törmäsimme mielenkiintoiseen tapahtumaan: tiedeviestinnän kesäkoulu kutsui viestinnän opiskelijoita ja henkilökuntaa Maltan yliopistolle paneutumaan syvemmin tiedeviestinnän käsitteeseen ja ilmiöihin sen ympärillä. Kesäkoulu oli osa Erasmus+ -ohjelmaa ja järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Tiedeviestintä on uusista tutkimustuloksista viestimistä yleistajuisesti sosiaalisen tai perinteisen median välityksellä. Tieteen julkistaminen eli popularisointi on yksinkertaistettuna kansantajuista viestintää tutkijoilta suurelle yleisölle tai pienemmälle kohderyhmälle, esim….

Jatka lukemista