Kriisitilanteessa on luonnollista ahdistua – kokeile näitä menetelmiä olon helpottamiseksi

Tänään on opiskelijoiden mielenterveyspäivä. Vuosi sitten samana päivänä järjestettiin erilaisia tempauksia ja tapahtumia kampuksella, ja arki oli muutenkin niin mukavan tavallista. Muutoksia on siis todellakin ehtinyt tapahtua. Onneksi elämä kuitenkin jatkuu, ja voimme pitää huolta itsestämme ja toisistamme myös kotona ja verkossa! Mikäli ympärillä tapahtuneet muutokset kuitenkin aiheuttavat haittaa tai huolta, toivon, että löydät tästä kirjoituksesta jotakin ajatuksia herättävää tai kokeilemisen arvoista.

Käynnissä oleva poikkeustilanne aiheuttaa varmastikin jokaisessa meissä erilaisia tunteita. Välillä tuntuu, että eihän tässä mitään: etäopiskelu ja -työ on ihan mukavaa ja kyllä tämä joskus loppuu. Silti välillä jokaiselle meistä iskee silloin tällöin päälle myös epätoivon, stressin ja huolien vyöry. Oli sitten kyseessä perhe-elämän ja etätyöskentelyn yhteensovittamisen vaikeus, yksinäisyys tai huoli tulevasta. Mikäli tunnet näitä tunteita, onneksi olkoon! Olet mitä luultavimmin ihminen, ja kaiken lisäksi vieläpä hyvin toimiva sellainen.

Poikkeavia tai vaarallisia tilanteita kohdattaessa on aina ollut ensiarvoisen tärkeää, että sympaattinen hermostomme alkaa toimia. Verenpaineen ja sykkeen nousu, ahdistava tunne ja murehtiminen ovat selviytymisemme kannalta todella tärkeitä ominaisuuksia. Välttelisimmekö sosiaalisia kontakteja, jättäisimmekö kättelemättä tai pysyttelisimmekö vähintään kolmen metrin etäisyydellä toisistamme kaupoissa, jos eläisimme vain ja ainoastaan hetkessä emmekä koskaan ajattelisi seuraavaa lounasta pidemmälle? No, suomalaisina varmasti. Mutta pääasia on, että näille negatiivisille tunteille on syynsä, ja niiden täysi välttäminen on tuskin kellekään meistä mahdollista.

Aina tunteista ei kuitenkaan ole pelkästään hyötyä. Vessapaperin myyntikäyrän nousu kertoo ”kun muut niin minäkin” –ajattelun lisäksi siitä, että kaipaamme oloomme myös turvaa ja helpotusta. Elämme aikaa, jossa epävarmuus on poikkeuksellisen suurta. Hamstraaminen voi olla yksi tapa saada kontrollin tunnetta omaan tilanteeseen. Haemme yllättävän monesti samanlaista kontrollin tunnetta myös omia ajatuksiamme kohtaan joko erilaisissa elämän kriisitilanteissa, mutta myös monissa muissa negatiivisia tunteita aiheuttavissa hetkissä. Saatamme sanoa itsellemme, että näin ei saisi ajatella, ja yritämme välttää koko asiaa. Joskus kasvatamme huolta kierrättämällä samaa ajatusta yhä uudestaan oman sisäisen ongelmien ratkojamme läpi. Pahimmassa hetkessä saattaa tuntua, että asia täytyy juuri nyt ratkaista, eikä eteenpäin tunnu millään pääsevän. Silloin huoli on kuitenkin jo tehnyt tärkeimmän, pohjimmiltaan hyvää tarkoittavan tehtävänsä, ja se saattaa pitkittyessään enemmänkin alkaa estää meitä toimimasta haluamallamme tavalla.

Hyväksymis- ja omistautumisterapia eli HOT on kohtuullisen tuore terapiasuuntaus, jossa käytetään hyväksi kahtakin edellä mainittua havaintoa ihmisen toiminnasta. Ensinnäkin huolet, stressi ja paha olo ovat pohjimmiltaan hyödyllisiä. Toiseksi kukaan ei voi täysin välttää niitä. Mitä sitten voimme tehdä, jotta paha olo ei estäisi meitä toimimasta? HOT:in mukaan avuksi otetaan omien arvojen mukainen toiminta sekä ajatusten ja oman olon havaitseminen ja hyväksyminen. Sen ydinkysymyksenä on, kuinka päästä eteenpäin omien ajatusten silloin tällöin tuottamista esteistä, jotka estävät meitä tekemästä niitä asioita, jotka ovat meille tärkeitä.

Joskus omien tunteiden takana olevien ajatusten löytäminen on jo iso askel parempaan suuntaan. Koeta kuulostella olon taustalla olevaa ajatusta. Monesti tämän kyseisen ajatuksen taustalla on jokin sinulle tärkeä asia. Saatat esimerkiksi pelätä, että menetät työpaikkasi tai että syksyllä et voi nähdä toisessa maassa asuvaa ystävääsi. Pohdi sen jälkeen, voitko tehdä jotakin kyseisen asian hyväksi juuri nyt. Mikäli vastaus on kyllä, tee se heti! Mikäli vastaus on ei, voit onnitella itseäsi siitä, että huomasit, mikä asia sinulle on tärkeää ja aiheuttaa siksi huolta, ja siirtää asian hetkeksi sivuun. Et voi hallita kyseistä asiaa, etkä voi myöskään kammeta maailmaa toimimaan toiveittesi mukaisesti. Ajatukseen voi tarvittaessa myöhemmin kuitenkin aina palata. Voitko sen sijaan keskittyä siihen, missä olet, tai sillä hetkellä käsillä olevaan tehtävään tai askareeseen? Tämän kaltaiseen ajatusten kanssa työskentelyyn ja hetkessä pysymiseen apuna käytetään usein tietoisuustaitoharjoituksia eli mindfullnessia. Alla on lyhyt video aiheesta, jossa on myös kohtuullisen hyvin tiivistetyt ohjeet, mikäli haluat kokeilla harjoitusta jo tänään!

Lisäksi tähän loppuun haluan jakaa Dr. Russ Harrisin videon hyväksymis- ja omistautumisterapian keinoista koronan aiheuttamaan huoleen. Ohjeet voivat sopia avuksi myös mahdollisiin muihin elämän kriisitilanteisiin.

 

Lähteitä:

Hayes, S. C. 2004. Acceptance and commitment therapy, relational frame theory, and the third wave of behavioral and cognitive therapies.

Hayes, S.; Luoma, J.; Bond, F.; Masuda, A. & Lillis, J. 2006. Acceptance and commitment therapy: Model, processes and outcomes.

Joustava mieli: Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta (2009)

 

Artikkelin kirjoittaja Joonas Puhto toimii opintopsykologina Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Hänen asiakaskuntaansa kuuluvat kaikki Jamkin tutkinto-opiskelijat.

Jätä kommentti