Työn, työtapojen ja -menetelmien kehittäminen

DIKO-hankkeessa tehtävän kehittämistyön perustana oli osallistava suunnittelu, joka perustui työntekijöiden kokemuksien, tarpeiden ja tuntemuksien hyödyntämiseen kehittämistyössä. Työn, työtapojen ja työmenetelmien kehittäminen nousivat tärkeäksi osaksi kehittämistyötä, joka jaoteltiin ergonomian eri osa-alueisiin seuraavasti:

Fyysinen ergonomia

  • työasentojen ja työskentelyn havainnointi videoimalla 
  • asiakkaan ergonominen avustaminen ja apuvälineiden käyttöönottokoulutus
  • ergonomia-työpajat työpaikoilla
  • Potilassiirrot ja ergonominen avustaminen -korttikoulutus.

Kognitiivinen ergonomia

  • toiminnanohjauksen kehittäminen
  • kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen
  • digitaalisten viestintävälineiden käyttöönotto ja olemassa olevien välineiden käytön tehostaminen. 

Organisatorinen ergonomia 

  • sisäisen viestinnän kehittäminen 
  • tiimityön kehittäminen 
  • tehtävänkuvien selkeyttäminen. 

Hoitotyön kehittäminen

Osallistava työn kehittäminen toteutui sekä henkilöstöä että asiakkaita osallistaen. Tiimin ja työyhteisön rakenteet sekä työyhteisön sisäisen ja ulkoisen viestinnän osa-alueet on kuvattu erillisissä teema-alueissa. Seuraavaksi kuvataan tarkemmin asiakkaan toimintakykyä edistävän hoitotyön ja työtapojen kehittämistä DIKO-hankkeessa. 

Hoitotyön, työvälineiden ja toimintaympäristön kehittäminen takaa työn turvallisen tekemisen, laadukkaan asiakaspavelun ja turvallisen hoidon. Kehittäminen edellyttää osaamista ja tietoa turvallisista työtavoista, hoitotyön riskien hallinnasta sekä valmiutta uudistaa työtä ja työtapoja. Osaamistarpeen tunnistaminen ja halu oppia uutta on tae kehittämiselle. Kehittämistyöhön tarvitaan esimiehen ja henkilöstön yhteistä sitoutumista, aikaa ja sopimuksia siitä mitä tehdään. 

Minulla on lupa, tiedän mitä teen ja osaan tehdä.  

Esimiehen ja henkilöstön yhteinen sitoutuminen tarvitaan. Myös asiakkaan oma aktiivisuus ja toimintakyvyn tason huomioiminen keventävät hoitotyötä ja lisäksi aktivoi asiakasta. Myös asiakkaan aktiivinen osallistuminen ja motivoituminen tarvitaan.  

Työn havainnointi ja videointi

Työn kehittäminen lähti liikkeelle hoitajien työn havainnoinnin ja videoinnin keinoin asiakkaan kotona. Jo käyntien aikana keskusteluissa asiakkaan ja hoitajan kanssa tuli esille vaihtoehtoisia tapoja avustaa, aktivoida asiakasta tai käyttää apuvälineitä siirtymistilanteissa. Jopa asiakas innostui uudesta tavasta nousta seisomaan ja kommentoi:

Enpä ole tullut ajatelleeksi.. tämähän sujuu helpommin näin.

Videolta katsottuna oma työtapa sai uusia näkökulmia. Varsinainen kehitystyö käynnistyi koulutuspäivissä ja koulutuspäivien jälkeen toteutetuissa työpajoissa työpaikalla.

Koulutuspäivät

Koulutuspäivien sisältö rakentui hoitotyön asettamista vaatimuksista hoitajan työ- ja toimintakyvylle sekä keinoista keventää työn kuormitusta teoriassa ja käytännössä harjoitellen.  Käytännön harjoitukset aloitettiin perusliikkumisen tutkimisesta ja edettiin työpaikoilta tulleiden asiakasesimerkkien pohjalta harjoitteluun.

Koulutuspäivien aikana läpikäytyjä periaatteita

  • perusliikkumisen periaatteet, liike-energian, painovoiman ja kitkan hyödyntäminen          
  • asiakkaan toimintakyvyn edistäminen
  • asiakkaan toimintakyvyn mukainen avustamisen tapa ja apuvälineet
  • toimintaympäristö on sekä asiakkaalle että hoitajalle turvallinen, ”hoitajalle ergonominen asiakkaalle esteetön”
  • avustaminen toteutuu yhteisten sovittujen periaatteiden mukaisesti
  • hoitajan oman fyysisen kunnon ylläpitäminen ja parantaminen.

(Tamminen-Peter&Wikström 2013; Hellsten 2014; Tanttu 2016).

Työpajat ja harjoittelu yrityksissä 

Koulutuspäiviä ennen ja jälkeen toteutettiin yrityksen koosta ja henkilökunnasta johtuen erilaisia harjoittelu- tai työpajapäiviä yrityksissä.  

1) Yrityksen henkilöstön työn videoinnin jälkeen toteutettiin työpaja, jossa yhdessä koko henkilöstön ja esimiehen kanssa analysoitiin videolla näkyvää työtä ja työtapoja. Analysoinnin perusteella sovittiin hoitotyön ergonomisen kehittämisen tavat ja aikataulu. 

2) Työpaikalla harjoittelu toteutui koulutuspäivien välissä. Henkilöstö suunnitteli päivän sisällön ja  valitsi asiakkaat, joiden avustamista harjoiteltiin erilaisissa päivittäisissä toiminnoissa.   

3) Aamupäivät, joiden tavoitteena oli harjaantua arvioimaan asiakkaan toimintakykyä, valitsemaan tilanteeseen sopiva avustamisen tapa ja apuväline toteutettiin työpaikalla neljänä eri aamuna. Yrityksen henkilöstö jaettiin pienryhmiin. He työskentelivät omalla työpaikalla, mutta itselle vieraalla osastolla ja tuntemattomien asiakkaiden kanssa yhteistyössä asiakaan omahoitajan kanssa. He saivat tiedon asiakkaan terveydentilasta, mutta omatoimisuuden taso ja toimintakyky ja avustamisen tapa piti selvittää.  Selvitystyön jälkeen päätettiin asiakkaalle sopiva avustamisen tapa ja sitä harjoiteltiin. Asiakkaan omahoitaja havainnoi avustamistilannetta. Harjoittelun jälkeen käytiin yhdessä läpi avustamistilanteet. Avustamassa ollut työpari itsearvioi omaa toimintaansa sekä vertaiset antoivat palautetta. Uusi avustamisen tapa jäi käyttöön.  

4) Työpaikalla harjoittelun tavoitteena oli harjaantua asiakkaan avustamisessa ja työympäristön muokkaamisessa. Henkilöstö oli arvioinut ennakkoon kaikkien palveluasumisen yksikön asiakkaiden toimintakyvyn A-E-arviointiasteikon mukaisesti ja suunnitelleet asiakkaiden avustamisen tapoja. He olivat muokanneet koulutuksessa käytettyä lomaketta yritykselle soveltuvaan muotoon lisäten siihen asiakkaan käyttämät liikkumisen apuvälineet ja tarvittavat siirron apuvälineet. Päivän aikana käytiin läpi henkilöstön valitsemia avustustilanteita, asuinympäristöä ja sen muokkaamisen mahdollisuuksia.  

Turvallisesti töissä -tapahtuma

Tapahtumaan osallistui hoitotyön apuvälineitä markkinoivia yrityksiä. Tapahtuman tavoitteena oli yritysten verkostoituminen, työturvallisuudesta ja hoitotyön uusien apuvälineiden käytöstä tiedottaminen sekä välineiden kokeilu. 

Potilassiirrot ja ergonominen avustaminen -korttikoulutus

Työterveyslaitoksen rekisteröimä kolmen opintopisteen laajuinen osin verkossa ja osin käytännön harjoitteluna toteutettava korttikoulutus (https://www.ttl.fi/koulutus/potilassiirtojen-ergonomiakortti/) toteutettiin keväällä 2018. Yritykset olivat valinneet henkilökunnastaan koulutukseen osallistuvan hoitajan, joka toimii jatkossa ergonomiavastaavana. Fysioterapeutit, jotka osallistuivat koulutukseen, hankkivat osaamista hoitotyön henkilöstön kouluttamiseen omassa työssään. Koulutuksen suorittaneet saivat koulutuksesta todistuksen, joka on voimassa 5 vuotta.

Joissakin yrityksissä toteutui koulutuksen jälkeen työpaja, jossa kirkastettiin ergonomiavastaavan tehtäviä työpaikalla.

Asiakkaan toimintakyvyn tukeminen

Asiakkaan toimintakyvyn arviointi on osa hoitotyötä. Tieto asiakkaan kyvystä liikkua ja osallistua siirtymiseen auttaa avustustilanteen suunnittelua ja vähentää hoitajan fyysistä kuormitusta. Asiakas on aktiivinen toimija tilanteessa, ja hänen omatoimisuutensa lisääntyy.

Asiakkaan toimintakykyä kuvaava kirjaaminen

Määrämuotoinen, rakenteinen tieto tarkoittaa tiedon kirjaamista ja tallentamista potilas- ja asiakastietojärjestelmiin yhteisten, etukäteen sovittujen rakenteiden avulla. Asiakkaan toimintakyvyn kartoitusta tehdään erilaisten toimintakykyä määrittävien mittarien ja testausten sekä havainnoinnin ja haastattelun avulla. Nämä tiedot kirjataan asiakkaan tietojärjestelmään.  

Asiakkaan toimintakyvyn arviointi on merkityksellistä myös hoito- ja palvelusuunnitelman laadinnassa. Hoitotyötä asiakkaalle suunniteltaessa laaditaan tarpeiden pohjalta yksilölliset tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi on suunniteltava hoitotyön menetelmiä, joiden avulla voidaan saavuttaa tavoitteita tai ainakin edetä niiden suunnassa. 

Laadittu hoito- ja palvelusuunnitelma on kaikkien hoitajien luettavissa. Hoidon toteutuksen kirjaamisessa on keskeistä tehdä myös arviointia kirjallisesti asetettujen tavoitteiden pohjalta. Toimintakykyä edistävässä hoitotyössä tulee hoitajilla olla yhteiset tavoitteet ja yhteiset tavat asiakkaan avustamisessa. Arvioivan kirjaamisen kautta kaikki työntekijät tulevat tietoisiksi myös asiakkaan toimintakyvyn muutoksista ja mahdollisista toimintatapojen muutoksista. 

Tuloksia

  • Siirron apuvälineitä on hankittu ja niiden käyttö on lisääntynyt.
  • Erityisesti potilasnostimen käyttö on lisääntynyt.
  • Asiakkaat ovat aktivoituneet hankkimaan kotiin apuvälineitä, esim. sähköisesti säädettäviä sänkyjä kotiin.
  • Työn suunnittelu on lisääntynyt.

Nyt mietin, mitä teen, miten avustan, mitä apuvälineitä käytän.

Tyytyväinen asiakas (Toni Pekkola)

Teksti (DIKO-projektitiimi)
Artikkelikuva: Liikkeellelähdön avustaminen (Toni Pekkola)