Kehittämisteemat

Yritysten tarpeiden tunnistaminen  

Hankkeen valmistelu käynnistyi kotihoitoa tuottavien kuntien ja yritysten olemassa olevien tarpeiden perusteella ja päättyneen ESR-rahoitteisen TURO-hankkeen kehittämistyön  tulosten ja jatkokehittämisen tarpeiden pohjalta.

Hankkeen tarvetta ja toimenpiteitä tarkennettiin potentiaalisten toimijoiden haastattelujen ja työpajojen avulla. Elokuussa 2015 pidettiin mahdollisten kumppaneiden, kuntien ja kotihoidon ja kotihoitoa tuottavien yritysten henkilöstön sekä esimiesten kanssa työpaja. Työpajan tuloksena esille nousi yhteneviä erittäin laajoja kotihoidon ja palveluasumisen työn kehittämistarpeita liittyen mm. työhyvinvoinnin kehittämiseen, uusien ja jo olemassa olevien digitaalisten menetelmien parempaan käyttöönottoon ja hyödyntämiseen. Kehittämistarpeet liittyivät

  • henkilöstön työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämiseen
  • yhteisten toimintamallien ja yhteistyön kehittämiseen
  • sisäiseen viestintään ja tiedonhakuun
  • yritystoiminnan tehostamiseen, viestintään ja markkinointiin
  • ammattialan vetovoimaisuuden ja tulevaisuuden osaamisen kehittämiseen.

Lisähaastetta kehittämiseen toi keväällä 2016 yhtä aikaa hankkeen valmisteluvaiheen kanssa käynnistynyt valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu. Valmistelussa ollut palveluiden kokonaisintegraatio ja asiakkaan valinnanvapauden kasvu henkilökohtaisen budjetin ja asiakassetelin myötä asettivat sotealan kehittämistyölle haasteita. (Henrikson, Groop, Honka Brommel & Peth 2016.)  Asiakkaan valinnanvapauden myötä asiakaslähtöisyys ja hoitotyön laatu nousivat voimakkaasti esille. Tämä muutos haastoi työyhteisöjä ja yrityksiä kehittämään toimintaansa.

Hankkeen suunnitteluvaiheessa todettiin, että toimintaympäristössä tulossa oleva muutos ja tieto sen vaiheista on yksi tärkeä osa hankkeen toimintaa. Keskeiseksi hanketyön tehtäväksi asetettiin mikro- ja pk-yritysten tukeminen kohti uutta sotea. 

Hankkeen päätavoitteeksi muotoutui Keski-Suomen alueella toimivien sosiaali- ja terveysalan mikro- ja pk-yritysten henkilöstön työhyvinvoinnin sekä työn tuottavuuden kehittäminen digitaalisuutta ja kokeilukulttuuria hyödyntäen.  Kehittämistyö jakautui neljään eri teemaan.

Kehittämistyö yrityksissä toteutui neljän seuraavan teeman mukaisesti.

Hankkeen aloitustapaamiset

Varsinainen hanke käynnistyi yrityskohtaisilla tapaamisilla. Tuolloin tarkennettiin hakuvaiheessa tehtyä hankesuunnitelmaa ja yrityksen kehittämistarpeita esimiesten ja johtoryhmän kanssa keskustellen ja aiempien kehittämistoimenpiteiden ja kyselyjen tuloksia kartoittaen. Alkuhaastatteluiden ja olemassa olevan tiedon perusteella laadittiin henkilöstölle ja esimiehille suunnattu kysely, jonka avulla kartoitettiin yrityskohtaisesti lähtötilanne ja laadittiin alustava aikataulu kehittämistyölle. 

Alkukysely

Hankkeen alkuvaiheessa yrityksen henkilöstö ja esimiehet vastasivat sähköiseen kyselyyn, jonka tavoitteena oli selkiyttää kunkin yrityksen johtamisen käytäntöjä, henkilöstön työhyvinvointia ja työyhteisön kehittämisen tarpeita. 

Aloitustyöpajat

Jokaisessa yrityksessä pidettiin koko henkilöstön yhteinen aloitustyöpaja, joka toteutettiin osallistavan kehittämisen keinoin. Työpajat toteutettiin työyhteisön koosta riippuen hieman erilaisin osallistavin menetelmin. Menetelmänä oli esimerkiksi Learning cafe. 

Yrityskäynnit

Aloituspalaverien, sähköisen kyselyn ja työpajojen tulosten koonnin jälkeen tarkennettiin yrityksille yhteisesti suunniteltua kehittämistyötä. Jokaisessa yrityksessä pidettiin palaveri, jossa koottujen tulosten ja tarpeiden pohjalta suunniteltiin tulevien koulutus- ja valmennuspäivien sisältöjä. 

Teemojen sisällöt

Edellä olevien toimenpiteiden myötä tarkentui hankkeessa tehtävän kehittämistyön yhteinen suunta ja teemat, joiden mukaan etenimme. Yritysten yhteiset ja yrityskohtaiset toimenpiteet sovittiin. Tarkennuksia sisältöihin ja aikatauluihin sovittiin tehtävän hankkeen edetessä.

 

Hankkeessa tapahtuva kehittämistoiminta pohjautui osallistavaan kehittämiseen, keskusteluihin, työpajoihin, valmennuksiin ja erilaisiin yhdessä sovittuihin ketteriin kokeiluihin. Tavoitteena oli työ- ja toimintatapojen uudistaminen ja kehittäminen. 

 

Teksti (DIKO-projektitiimi)

Artikkelikuva ja teemakuvat (Auli Dahlström)