Käyttäjäystävällinen digi-teknologia

Digitalisaation myötä on noussut esille, että meneillään oleva teknologinen kehitys muuttaa työtä ja työn tekemisen tapoja. Muutoksen sisällöistä, vaatimuksista ja aikataulusta on kuitenkin monta eri näkökulmaa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla muutosta tapahtuu siinä missä muillakin toimialoilla.

Suurin muutos on nähtävissä sote- ja maakuntauudistuksen ympärillä, kun rakenteita ja palveluita muotoillaan uudelleen. Tavoitteena on toiminnan muutos, jonka avulla parannetaan palveluiden saatavuutta ja yhdenvertaisuutta. Digitalisaatio toimii tässä merkittävänä tekijänä ja muutosajurina.

Digipalvelut eivät itsessään säästä vaan mahdollistavat toimintatapojen uudistamisen. (M. Vahala)

Toiminnan muutosta ei kuitenkaan tapahdu ilmaiseksi, ilman ennakkoehtoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajilta edellytetään avointa ja avarakatseista asennetta. Toimintaympäristöä on tarkasteltava uudessa valossa niin teknologisen kehityksen synnyttämien mahdollisuuksien kuin siihen kytkeytyvien epävarmuustekijöidenkin suhteen.

Digitaaliteknologiat tarjoavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajille välineitä asiakkaan ja potilaan uudenlaiseen kohtaamiseen sekä toiminnan edistämiseen. Samalla ne kuitenkin haastavat käsityksiämme turvallisuudesta ja omatoimisesta varautumisesta. Fyysiset rajat ja kasvokkaiset kohtaamiset eivät enää määrittele toimintaympäristöämme samaan tapaan kuin aiemmin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajat liittyvät digitaalisen toimintaympäristön kautta osaksi globaalia, maailmanlaajuista ekosysteemiä. Verkottuneessa ekosysteemissä palvelutuotanto ja tietojen käsittely hajautuvat työssä käytettävien kommunikaatio- ja pilvipalvelualustojen myötä useille palveluntarjoajille. Ulkopuoliset palveluntarjoajat voivat toimia eri puolilla maailmaa.

Vastuu palveluketjun saumattomasta toiminnasta on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajalla. Palveluntuottaja vastaa siitä, että potilasturvallisuus ja hoidon laatu tulee taattua yhdessä henkilöiden perusoikeuksien kanssa. Asiakkaalla ja potilaalla on kaikissa hoidon vaiheissa oikeus omaan yksityisyyteen ilman, että kukaan ulkopuolinen siihen oikeudetta puuttuisi.

Henkilön yksityiselämälle on taattava yhtäläinen suoja riippumatta käsiteltävän asiakas- tai potilastiedon fyysisestä sijainnista tai tallennuspaikasta. Sähköisesti käsiteltävän asiakas- ja potilastiedon osalta on turvattava paitsi tietojen luottamuksellisuus myös tietojen saatavuus ja käytettävyys. Tietojen tulee säilyä eheinä ja muuttumattomina koko niiden elinkaaren ajan.

Tietojen suojasta huolehdittaessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajan edellytetään noudattavan riskiperusteista lähestymistapaa. Riskiarviossa on arvioitava, mitä oikeuksia ja vapauksia asiakas- tai potilastietojen käsittely voi vaarantaa ja mitä vahinkoa käsittelystä voi henkilölle aiheutua. Vahingosta johtuvat seuraukset voivat olla joko aineettomia tai aineellisia.

Riskiarvion odotetaan huomioivan sekä tahattomia, tahallisia että ympäristöön liittyviä uhkia. Uhkan olemassaolo voi selittyä kohdistetulla tai kohdistamattomalla verkkohyökkäyksellä mutta toisinaan uhkan takana voi olla niinkin arkipäiväinen asia kuin tekninen järjestelmähäiriö, inhimillinen erhe tai luonnonilmiö. Oman haasteensa tietojen käsittelylle luovat palveluiden käytettävyysvaateet.

Palveluiden tulee olla paitsi kielellisesti asiakkaan tai potilaan ymmärrettävissä olevaa myös esteettömästi käytettävissä ja saavutettavissa. Käytettävyydellä viitataan palvelun helppokäyttöisyyteen eli siihen, kuinka nopeasti ja tehokkaasti palvelun käyttö on opittavissa ja toistettavissa ilman suurempia virheitä. Saavutettavuudella kuvataan palvelun soveltuvuutta eri käyttäjäryhmille heidän mahdolliset vammansa ja toimintarajoitteensa huomioiden. [Kuva: palveluiden käytettävyys]

Käyttäjälähtöisesti DIKOssa

DIKO-hankkeessa käyttäjäystävällinen digi-teknologia kehittämistarpeineen nousi esille toimialan muutoksesta ja yrityslähtöisistä tarpeista. Käyttäjäystävällisellä vastattiin termiin käyttäjälähtöinen teknologian hyödyntäminen. Oleellisena osana hankkeessa oli myös teknologiaratkaisujen saavutettavuus. Digi-teknologia puolestaan rajasi tarkasteltavan teknologian digitaalisiin laite- ja ohjelmistoratkaisuihin sekä niiden hyödynnettävyyteen sosiaali- ja terveydenhuollon kontekstissa.

Tässä yhteydessä käyttäjäystävällinen digi-teknologia kattoi seuraavat osa-alueet:

• digi- ja mobiililaitteiden hankinnan tuki, käyttöönotto, perehdytys ja hyödyntäminen
• ohjelmistojen käyttö
• tietosuoja ja -turva
• tulevaisuuden trendit: digitalisaatio, robotiikka, laajennettu todellisuus (VR, AR, MR)
• käyttäjälähtöiset tarpeet.

Lähteet

Vahala, M. 2017. Digitalisaatio sote-uudistuksessa. 19.4.2017. https://alueuudistus.fi/documents/1477425/2096487/Digitalisaatio+ja+sote-uudistus.pdf/e6f03071-7e04-412e-b321-ef22174c0fc5/Digitalisaatio+ja+sote-uudistus.pdf.pdf.

Lisätietoa

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/72897

Teksti (DIKO-projektitiimi)

Artikkelikuva (Toni Pekkola)