Ketterät kokeilut

Kokeilut ovat kehittämistä, jossa ideoita testataan käytännössä kevyesti ja ketterästi. Nopean kokeilun avulla saadaan helposti selville, miten kehittämistoimenpide, uusi tuote- tai palveluidea käytännössä toimivat. Kokeilu on siis oppimisen ja kehittämisen väline. Sen avulla huomataan, mikä toimii ja mitä täytyy vielä kehittää. Nopeiden kokeilujen luonteeseen kuuluukin epäonnistuminen, mutta kokeilu voi johtaa myös pysyvään toimintamalliin.

DIKO-hankkeessa tehtiin kolmenlaisia kokeiluja: 1) digitaalisten työvälineiden ja ratkaisujen kokeilut, 2) yrityksen toiminnan kehittämiseen liittyvät kokeilut ja 3) hankkeessa tapahtuvan kehittämisen ja koulutuksen kokeilut. Kaikkiaan hankkeessa tehtiin noin kaksikymmentä kokeilua.

Digitaalisten työvälineiden ja ratkaisujen kokeilut

Kirjaamisen kehittäminen

Tavoitteena oli kirjaamisen rakenteisuuden kehittäminen sekä arvioiva kirjaaminen.

Sisältö: Kirjaamiskoulutuksessa käytiin läpi hoitotyön prosessimalli teoriassa ja sen jälkeen harjoiteltiin kirjaamista asukastapauksen avulla. Työntekijöiden itsenäisesti laatimat hoitotyön suunnitelmat käytiin läpi ja mietittiin niiden toimivuutta ja informatiivisuutta. Arvioiva kirjaaminen ja kirjaamisen rakenteisuus olivat myös aiheena.

Mini Pecha Kucha -esitykset ja niiden arviointi

Tavoitteena oli yritysten viestinnän, markkinoinnin ja yrityskuvan kehittäminen.

Sisältö: Yrityksen edustajat esittäytyivät hankkeen aloitusseminaarissa Pecha Kucha  -metodia hyödyntäen.  Yrityksen esittely ja tarina kerrottiin kuvien avulla, jotka oli ajastettu näkymään 20 sekunnin ajan. Yritykset saivat palautetta viestinnän asiantuntijalta esityksestään, valitsemistaan kuvista ja niiden sopivuudesta yrityskuvaan. On tärkeää miettiä, mitä haluaa yrityksestä muistettavan ja millaisen sanoman haluaa muille kuvien avulla välittää.

WhatsApp-sovelluksen käyttöönotto yrityksen sisäisenä viestintävälineenä

Tavoitteena oli kehittää yritysten sisäistä viestintää.

Sisältö: Yritysten henkilöstöä ohjeistettiin sovelluksen käytössä ja käytiin läpi sote-alan tietosuojavaatimukset viestinnässä.

VR kuntoutuksessa ja erityisliikuntapäivässä

Tavoitteena oli esitellä VR-teknologiaa ja sovellusmahdollisuuksia asiakastyöhön ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä herätellä uusia ideoita palveluliiketoimintaan.

Sisältö: Henkilöstön VR-kokeilupäivät ja asiakkaille suunnatut VR-kokeilupäivät yrityksissä.

GoPro-kameran käyttö ergonomiakoulutuksessa

Tavoitteena oli visualisoida ergonomiaa 360-videoinnin avulla ja tuottaa materiaalia työergonomian tarkasteluun.

Sisältö: Videoinnit autenttisissa ympäristöissä, jotta ergonomiahaasteet saadaan nostettua esille. Videoinnit tehtiin myös simulaatiotilanteissa ergonomian ja turvallisen työympäristön näkökulmasta.

Yritysten toiminnan, palveluiden ja tuotteiden kehittäminen

Nettisivujen vertaisarviointi

Tavoitteena oli yritysten viestinnän ja nettisivujen kehittäminen.

Sisältö: Yritykset arvioivat toistensa nettisivuja ja antoivat palautetta sisällöstä, visuaalisesta ilmeestä ja sivujen käytettävyydestä.

Kirjaamisen vertaisarviointi

Tavoitteena oli kehittää oman työyksikön kirjaamista.

Sisältö: Työntekijät toivat koulutukseen omia kirjaamistapauksiaan, joihin toisen yksikön työntekijät perehtyivät ja antoivat palautetta ja kehittämisideoita.

Ajosimulaattorilla ajo ja kännykän käyttö

Tavoitteena oli havainnollistaa ja parantaa kotihoidon työntekijöiden työturvallisuutta.

Sisältö: Turvallisesti töissä -teemapäivänä hoitajilla oli mahdollisuus kokeilla, miten kännykän käyttö ajon aikana vaikuttaa keskittymiskykyyn, ajonopeuteen ja työturvallisuuteen.

Toimintakyvyn arviointilomakkeen käyttöönotto

Tavoitteena oli asiakkaan toimintakyvyn ja sen haasteiden tunnistaminen. Avustamisen tapojen suhteuttaminen toimintakykyyn ja parhaan mahdollisen apuvälineen valitseminen tietoon perustuen.

Sisältö: Henkilöstö arvioi kaikkien palveluasumisyksikön asiakkaiden toimintakyvyn arviointiasteikon mukaisesti ja suunnitteli asiakkaiden avustamisen tavat. Lisäksi henkilöstö laati yrityksen käyttöön lomakkeen, johon merkitään asiakkaan käyttämät liikkumisen apuvälineet ja tarvittavat siirron apuvälineet.

Potilassiirtojen apuvälineiden koekäyttö ja käyttöönotto

Tavoitteena oli potilaan sopivan siirtymistavan ja siirtoa helpottavan apuvälineen hankinta.

Sisältö: Henkilöstö harjoitteli vuoteesta pyörätuoliin siirtymisiä erilaisten potilassiirron apuvälineiden avulla aidossa asiakastilanteessa. Asiakkaalle etsittiin toimiva ratkaisu.

Potilassiirtojen vaihtoehtoisten apuvälineiden hyödyntäminen kotihoidossa

Tavoitteena oli asiakaskäyntien hoitotilanteen turvallisuuden kehittäminen ja asiakkaan motivoiminen siirron apuvälineiden käyttöön.

Sisältö: Asiakaskäynnillä oli mukana erilaisia siirron pienapuvälineitä, joita koekäytettiin ja pohdittiin, mikä niistä helpottaisi sekä asiakkaan siirtymistä että hoitajan työtä ja olisi tilanteeseen muutenkin sopiva.

Hoitotyön ergonominen harjoittelu asiakkaan luona ja vertaisarviointi

Tavoitteena oli asiakkaan toimintakyvyn arviointiosaamisen vahvistaminen.

Sisältö: Työpari työskenteli omassa organisaatiossa itselle vieraalla osastolla. Asiakkaan toimintakyky oli työparille tuntematon. He saivat omahoitajalta tiedon asiakkaan terveydentilasta, mutta omatoimisuuden taso ja toimintakyky ja avustamisen tapa piti työparin selvittää.  Selvitystyön jälkeen päätettiin asiakkaalle sopiva avustamisen tapa ja sitä harjoiteltiin.  Asiakkaan omahoitaja havainnoi avustamistilannetta. Harjoittelun jälkeen käytiin yhdessä läpi avustamistilanteet. Avustamassa ollut työpari arvioi omaa toimintaansa, ja vertaiset antoivat palautetta.

Omakohtainen kokemus avustettavana olemisesta

Tavoitteena oli, että hoitaja saa tietoa ja kokemusta siitä, miltä avustettavana olo tuntuu.

Sisältö: Hoitotyön ergonomiakoulutuksessa harjoiteltiin erilaisia avustamisen keinoja, erilaisia siirron apuvälineitä ja ohjauksen keinoja käyttäen. Hoitaja sai kokemuksen siitä, miltä tuntuu avustaminen ilman ohjeita tai tarkasti ohjeistettuna. Miten siirtonopeus, avustajan otteiden ja apuvälineen paikka vaikuttaa siirtymiseen.

Viestintä asukkaiden, henkilökunnan ja omaisten kesken

Tavoitteena oli viestinnän kehittäminen suhteessa työtovereihin, asiakkaisiin ja asiakkaiden omaisiin.

Sisältö: Yhden työvuoron ajan viestinnän havainnoija kulki työntekijöiden mukana. Havainnointi keskitettiin siihen, miten asiakkaiden kanssa toimittiin, miten työnjakoa päivän mittaan tehtiin, millaisia asiakkaan tilaan liittyviä neuvotteluja tai keskusteluja käytiin, mitä työntekijät itse kertoivat työstä ja normaalista päivänkulusta. Pienissä yksiköissä havainnointia tehtiin yhtenä päivänä, isommassa yrityksessä oli sovittu vuoro jokaiseen yksikköön. Lopuksi kullekin havainnoidulle yritykselle lähetettiin havainnointiraportti, jossa oli myös kehittämisvinkkejä. Jos yritys toivoi, niin käytiin paikan päällä keskustelemassa havainnoista.

Mystery Shopping

Tavoitteena oli aloittavan yrityksen asiakaspalvelun ja toiminnan testaaminen sekä niiden kehittäminen

Sisältö: Asiantuntija kävi yrityksen asiakkaana ja havainnoi toimintaa koko asiakasprosessin ajan. Havainnointiin sitä, kuinka asiakas otettiin vastaan, millaista palvelua asiakas sai ja miten käyntikerta päättyi. Yrityksen löytymisen helppoutta, nettisivuja ja yrityksen toimitiloja havainnointiin myös. Yritykselle lähetettiin raportti käynnistä. Etukäteen oli sovittu yrityksen kanssa mystery shopping – käynnistä, mutta ei siitä kuka käy, milloin ja mitä tarkkaan ottaen havainnoidaan.

Palveluiden testaus ja uusien tuotteiden ideointi

Tavoitteena oli uusien palveluiden kehittäminen ja yrityksen asiakasryhmän laajentaminen.

Sisältö: Asiantuntijat testasivat olemassa olevaa palvelutarjontaa ja ideoivat uusia palveluita uudelle kohderyhmälle yhdessä yrittäjän kanssa.

Kehittämisen ja koulutuksen kokeilut

Nonstop-työpaja työympäristössä kolmivuorotyöpäivän aikana

Tavoitteena oli työyhteisön kuormitustekijöiden löytäminen. Haluttiin myös tuoda työpajamenetelmä osaksi työpäivää. 

Sisältö: Kolmen työvuoron aikana yhtäjaksoisesti pyörinyt työpaja koko henkilöstölle. Henkilöstö osallistui itselleen sopivana ajankohtana.

Ergonomiatyöpajan toteutus tarvelähtöisesti

Tavoitteena oli tunnistaa hoitotyön ergonomiset haasteet.

Sisältö: Henkilöstö aikataulutti työpäivänsä sekä mietti työpäivän kuormittavat kohdat ja tunnisti niihin liittyvät ergonomiset haasteet. Haasteita ratkottiin työpajassa tarvelähtöisesti.

Improvisaatioteatterin käyttö

Tavoitteena oli inspiroida yrityksiä kehittämistyöhön.

Sisältö: Improvisaatioteatteriryhmä alku- ja loppuseminaarissa esitti osallistavan improvisaatioteatterin keinoin yritysten kehittämistarpeet ja niiden ratkaisumallit.

Teksti (DIKO-projektitiimi)
Artikkelikuva (Toni Pekkola)