Osallisuus työn ja työyhteisöjen kehittämisessä
Osallisuudella voidaan tarkoittaa sekä asiakkaiden että henkilöstön osallistumista. Palveluiden kehittämisessä asiakasosallisuus nähdään keskeiseksi elementiksi. DIKO-hankkeen tavoitteiden (tuottavuus ja työhyvinvointi) mukaisesti keskeiseksi osallistuminen muodoksi nähtiin kuitenkin ennen kaikkea henkilöstön osallistuminen kehittämistyöhön. Dialogi ja moniäänisyys edellyttävät, ja toisaalta synnyttävät, luottamusta, sitoutumista ja yhteistä ymmärrystä (Heikkilä, Jantunen, Mäkelä, Naaranoja, Piippo, Saarisilta, Sankelo & Tuomivaara 2015). Dialogin käyminen juuri nyt, sote-uudistuksen toistuvien viivästysten ja yhteiskunnan niukkenevien resurssien aikana, on erityisen tärkeää, koska molemmat ovat omiaan rapauttamaan henkilöstön luottamusta ja sitoutumista.
Osallisuudella on selkeä yhteys myös työhyvinvointiin. Osallisuus on vaikuttamista omaan työhön ja sitä kautta hallinnan tunteen lisäämistä, työn kuormittavuuteen vaikuttamista ja sosiaalisia suhteita työssä. Työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä: riittävän hyvin voiva työntekijä on samalla tuottava työntekijä (Alasoini 2011). Nykyhetkelle tyypillinen epävarmuudessa ja jatkuvassa muutoksessa eläminen tuntuu usein häiriöinä ja työn sujumattomuuden kokemuksina, mikä osaltaan heikentää työhyvinvointia. Johtamisella onkin keskeinen tehtävä lähiesimiestyönä, osallistumisena ja osallistamisena (Heikkilä ym. 2015.)
Osallistuvaan innovaatiotoimintaan liitettyjä käsitteitä ja ilmiöitä ovat mm. luovuus, luottamus, sitoutuminen, yhteisen ymmärryksen synty, työhyvinvointi, toiminnan kehittyminen ja laatu. Osallisuuden kautta syntyy uutta, ja johtamisen tehtävä on mahdollistaa ja tukea osallisuutta. Hankemuotoisen yhteiskehittämisen tehtävänä on toisaalta tukea johtajuutta ja toisaalta tarjota aikoja, paikkoja ja menetelmiä osallisuudelle. Johtajuus on perinteisen johtamistyön lisäksi yhä enemmän jaettua johtajuutta, tiimimäistä työskentelyä ja verkostoissa toimimista. Johtajuudella luodaan myös työyhteisön kulttuuria ja ilmapiiriä. (Heikkilä, Jantunen, Mäkelä, Naaranoja, Piippo, Saarisilta, Sankelo, Sinervo &Tuomivaara 2015.)
Osallistuvan kehittämisen menetelmäkirjo on laaja (ks. esim. Innokylä.fi). DIKO-hankkeessa käytettiin monia osallistuvan kehittämisen menetelmiä. Osallisina olivat niin yritysten omistajat kuin palkattu johto ja henkilöstö, joissakin tapauksissa myös esimerkiksi yrityksen hallituksen edustajat. Osallistuminen haluttiin laajaksi ja samalla tarkoituksenmukaiseksi.
Learning Cafe -tyyppinen työskentely on laajasti käytetty ja moniin tilanteisiin sopiva menetelmä, mikä joustavuudessaan sopii moniin käyttötarkoituksiin ja tilanteisiin, näin myös DIKO-hankkeessa. Learning Cafe -työmuotoa sovellettiin lähes kaikissa DIKO-työyhteisöissä hankkeen alkuvaiheen aloitustyöpajoissa, joissa kartoitettiin työyhteisön tilaa, toimintaa ja työhyvinvointia hankkeen interventioiden suunnittelun pohjaksi. Työmuotoa sovellettiin myös hankkeen myöhemmissä vaiheissa ja työskentelyissä. (Ks. menetelmästä esim. Innokylä.fi.)
Prosessikonsultaatio on toinen, laajalti varioitavissa olevan menetelmä. DIKO-hankkeessa prosessikonsultaatiota sovellettiin useissa työyhteisöissä erityisesti johdon ja johtamisen tukena ja johtamisjärjestelmän muutokseen tähtäävissä tilanteissa. Prosessikonsultaation keinoin tuettiin mm. Karstulan Karpalokotien johtamisjärjestelmän ja toimintamallin muutosprosessia. (Ks. menetelmästä esim. Suomi ja Heikkilä 2015.)
Valmentavalla työotteella toteutettiin DIKO-hankkeessa monia muutokseen ja kehittymiseen tähtääviä prosesseja eri työyhteisöissä. Viitakodeilla valmennettiin henkilöstöä tiimimäiseen työtapaan. Arvojohtamisen kehittämiseen ja työyhteisön omien arvojen pohdintaan liittyvät valmennusprosessit järjestettiin Karpalokotien ja Viitakotien henkilöstölle. Karpalokodeilla järjestettiin myös työyhteisöviestintään ja vuorovaikutukseen liittyvä valmennuskokonaisuus, missä henkilöstö pohti ja kehitti toimivan työyhteisön viestintää ja pelisääntöjä. (Ks. menetelmästä esim. Ristikangas & Ristikangas 2017.)
Viitakodin johtoryhmä vahvistettuna hallituksen jäsenellä tutustui palvelumuotoilun menetelmiin ja ideoi uusia palveluita erilaisille asiakasryhmille. Työskentelyssä luotiin erilaisia asiakasprofiileja ja pohdittiin, millaiset palvelut vastaisivat asiakastarpeisiin. Ideoita koottiin yhteen ja suunniteltiin, kuinka palveluaihioita voisi lähteä testaamaan organisaatiossa tai sen lähiympäristössä. (Ks. palvelumuotoilun menetelmistä esim. Palvelumuotoilun työkalupakki)
Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaympäristö on ollut voimakkaassa murroksessa jo pitkään. On tärkeää, että muutos ei tapahdu pelkästään ylhäältä alaspäin, vaan kehittämistyötä tehdään yhdessä henkilöstön kanssa. Muutoksen mukanaan tuomaa epävarmuutta voidaan vähentää kommunikaation ja osallisuuden keinoin (Sinervo, Pekkarinen ja Sankelo 2015). Tätä työtä olemme DIKO-hankkeessa vieneet eteenpäin.
Lähteet
Alasoini, T. 2011. Hyvinvointia työstä. Kuinka työelämää voidaan kehittää kestävällä tavalla? Helsinki: Tykes. Viitattu 17.2.2019 https://docplayer.fi/62541-Raportteja-76-hyvinvointia-tyostaxxx-kuinka-tyoelamaa-voi-kehittaaxxx-kestavalla-tavalla-xxx-tuomo-alasoini.html
Heikkilä, J., Jantunen, S., Mäkelä, T., Naaranoja, M., Piippo, J., Saarisilta, J., Sankelo, M., Sinervo, T. & Tuomivaara, S. 2015. Osallistuvan innovaatiotoiminnan johtamisen tutkimushanke. Teoksessa Yhdessä innovoimaan. Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. Toim. J. Saarisilta & J.Heikkilä. Tampere: THL Raportti 4/2015, 21–32.
Ristikangas, M.-R. & Ristikangas, V. 2017. Valmentava johtajuus. Alma Talent.
Sinervo, T., Pekkarinen, L. & Sankelo, M. 2015. Työyhteisön innovatiivisuutta edistävät tekijät muutoksessa. Teoksessa: Yhdessä innovoimaan. Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. Toim. J. Saarisilta & J. Heikkilä. Tampere: THL Raportti 4/2015, 132–144.
Suomi, A. & Heikkilä, J. 2015. Prosessikonsultaatio kehittämispilottien ohjaamisen viitekehyksenä. Teoksessa: Yhdessä innovoimaan. Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. Toim. J. Saarisilta & J. Heikkilä. Tampere: THL Raportti 4/2015, 91–102.
Teksti (DIKO-projektitiimi)
Artikkelikuva: Yhteisessä veneessä (Auli Dahlström)