Elämää Myötätuulessa Hoivapalvelut Oy

Palvelukotimme tarjoaa ikääntyville asukkailleen turvallista asumista viihtyisissä ja kodinomaisissa tiloissa. Yhteisömme on pieni ja huomioimme asukkaiden tarpeet ja toiveet yksilöllisesti ja hienovaraisesti. Järjestämme asukkaillemme monipuolista ajanvietettä ja virikkeellistä toimintaa päivittäin vuodenajat huomioiden ja sekä asukkaita että omaisia kuunnellen. Juhlimme tietysti jokaisen merkkipäivät ja juhlapyhät, kuten kotona ainakin.

Laadukkaisiin peruspalveluihimme kuuluu ympärivuorokautinen hoiva ja huolenpito, perussairaanhoito, turvapalvelut, monipuoliset ateriapalvelut, siivous ja henkilökohtainen hygienia. Lisäksi kampaaja, jalkahoitaja ja hieroja käyvät palvelukodilla säännöllisesti. Myös suuhygienisti käy tekemässä asukkaille tarkastukset vuosittain ja tarvittaessa useamminkin. Fysioterapeutin palvelut ovat myös saatavissa palvelukodilla tarpeen mukaan.

Meille voit muuttaa pysyvästi tai lyhytaikaisesti, esimerkiksi omaishoitajan vapaan ajaksi. Eri kokoisissa huoneissamme on tilaa niin pariskunnille kuin yksin asuvillekin. Yhteisömme muodostuu 10–12 asukkaasta.

Olemme paikallisesti omistettu yksityinen palvelukoti. Yrittäjät ovat läsnä palvelukodin arjessa, ja koko henkilökuntamme on ammattitaitoista ja palveluhenkistä. Kehitämme toimintaamme aktiivisesti ja ponnistelemme sen eteen, että olemme asuinyhteisömme jäsenille paras valinta asua ja elää nyt ja tulevaisuudessa. Teemme persoonillamme töitä, meille asukas on aina ykkönen!

Lisätietoja:

Elämää Myötätuulessa Hoivapalvelut Oy:n verkkosivusto

Elämää Myötätuulessa Facebookissa

Miksi lähdimme mukaan?

Hankkeen alku ajoittui sattumoisin hetkeen, jossa muutenkin pohdimme yrityksen kehittämistä sekä uuden henkilöstön sitouttamista, uusia työmenetelmiä ja osaamisen kehittämistä ylipäätään. Hanke oli henkilöstölle myös foorumi toisiinsa tutustumiseen, kun uudet ja vanhat työntekijät olivat yhteisen uuden äärellä, samalla viivalla. Yritykseen paikan päälle tuotuna hanke mahdollisti kehittämisen arjen työn ohella.

Hankkeen alussa asetimme yrityskohtaisia kehittämistavoitteita:

Viestintä

• Yrityksen kotisivut olivat uusimisen tarpeessa ja haluttiin yritys näkyville Facebookiin.
• Sisäisessä viestinnässä koettiin puutteita, toivottiin lisää avoimuutta.
• Haluttiin kehittää omaisviestintää ja saada myös palautetta toiminnasta.

Yhteiset toimintatavat

• Kirjaamiskäytännöissä ja kirjaamisosaamisessa oli puutteita.
• Hoitotyöhön toivottiin enemmän tasalaatuisuutta.
• Omahoitajuus ei oikein toiminut, siihen haluttiin oman malli.

Johtaminen ja esimiesten rooli

• Haluttiin kehittää tiimityötä.
• Johtaja-omistajat toivoivat oman roolin kevenemistä arjen pyörittämisessä.
• Työyhteisön haastavista tilanteista aiheutuvaa kuormitusta haluttiin vähentää.

Ergonomia

• Ergonomia-osaamiseen kaivattiin päivitystä.
• Apuvälineiden hankintaa ja käyttöä oli tarve pohtia.

Mitä hankkeessa tehtiin?

Yrittäjät osallistuivat melko ahkerasti hankkeen yhteisiin valmennuksiin mm. tiimityön kehittämisen sekä tietosuojan ja -turvan teemoista. Henkilöstön osallistuminen oli vaihtelevaa johtuen useista vaihdoksista ja pitkistä poissaoloista. Hankkeen aikana yrityksessä tapahtunutta:

Viestintä ja digitaalisuus

• Yrityksen kotisivuille ideoitiin uutta rakennetta ja sisältöä, sivut ovat julkaisua vaille valmiit.
• Yritys liittyi Facebookiin.
• Henkilöstön sisäistä viestintää ja vuorovaikutusta havainnoitiin ja annettiin kehittämisehdotuksia.
• Henkilöstöä ohjattiin älypuhelimen monipuolisempaan käyttöön erityisesti omaisviestinnässä.
• Yrityksen tietoturvan ja -suojan kehittämistä tuettiin ja annettiin ohjausta.
• Henkilöstöä valmennettiin rakenteiseen kirjaamiseen.

Ergonomia

• Hoitotyön havainnoinnin, videoinnin ja koulutusten kautta nostettiin henkilöstön ergonomiaosaamista ja motivaatiota oikeanlaiseen toimintaan.

Johtaminen

• Omistajia valmennettiin kehityskeskustelujen käymiseen.
• Haastavien työyhteisötilanteiden valmennusta tuettiin yrityskohtaisella valmennuksella.

Mitä saimme? – Hankkeen tulokset yrittäjien kokemana ja kertomana

Tiimityön valmennus on vastannut hyvin yrityksen tarpeisiin ja tuottanut tulosta tiimivastaavan roolin selkiytymisenä, itseohjautuvuuden lisääntymisenä ja tiimin toiminnan tiivistymisenä, millä kaikella on selkeä yhteys toiminnan laadun varmistukseen.

Toinen yritykselle tärkeä valmennuskokonaisuus liittyi haastaviin henkilöstötilanteisiin ja sisäiseen viestintään. Valmennuskokonaisuus opetti yrittäjille itsestä johtajana, antoi rohkeutta ja konkreettisia työkaluja vaikeidenkin tilanteiden käsittelyyn työyhteisössä. Myös vierailevan asiantuntijan tietoisku päivitti tietoja ja osaamista erityisesti työsuhdeasioissa.

On päässyt mutu-tuntumasta eroon, uskaltaa sanoa, että tää asia on näin ja tietää että on oikeassa.

Työyhteisön tiivistyminen on osaltaan lisännyt jokaisen vastuunottoa työstään.

On opittu kehittämispuhetta ja kynnys sanoa on madaltunut, nyt kaikki käyttää järkeään, on vastuullisia, itsenäisiä ja aloitteellisia.

Työhyvinvointi on lisääntynyt, kun on pieni tiivis työyhteisö ja kaikilla hyvä työmoraali. Vuorot ovat tasalaatuisia, eikä johdon tarvitse puuttua enää asioihin. Luottamus on kovaa ja työn laatu hyvää. Mikä on hankkeen ansiota ja mikä ei, sitä on vaikea sanoa, mutta ajallisesti kuitenkin hanke ja työhyvinvoinnin nousu osuvat yksiin. Monet olemassa olevat hyvät käytännöt on vahvistuneet.

Kynnys ottaa puheeksi tai ehdottaa joitakin asioita tehtäväksi paremmin on hyvin matala. Ja myös niin, että mietitään usein, että olisiko se asukkaalle parempi tapa. Uskalletaan sanoa.

DIKO kokonaisuutena on tuottanut ”selkeän tietoisuuden tahtotilasta mitä kohti mennään”, vaikka tekemistä onkin vielä paljon.

Nyt ainakin tietää ne asiat, joiden pitäisi toimia paremmin. Ja tietää, mitä ei pidä tehdä.

Hoitotyön kehittämisen osalta kirjaaminen ja ergonomia nousivat tärkeiksi. Hoitohenkilöstö osallistui yhteiseen kirjaamiskoulutukseen, jonka aikana kehitettiin kirjaamista rakenteisen kirjaamisen suuntaan toiminnanohjausjärjestelmän otsikointeja muokaten sekä asiakaslähtöistä ja asiakkaan toimintakykyä kuvaavaa kirjaamisen mallia hyödyntäen. Myötätuulen oma kirjaamiskoulutus on meneillään. 

Ergonomia, asukkaan avustamisen tavat ovat muuttuneet. Asiakkaan toimintakyvyn tukeminen on lisääntynyt, siirron apuvälineitä käytetään, mm. nostinta käytetään aina, kun asiakkaan omat voimavarat eivät riitä siirtymiseen. Erään hoitajan sanoin …

Hoitajan työ on keventynyt…” 

Digitaalisuuden ja markkinoinnin kehittämisessä näkyy nyt se, että älypuhelimen ja valokuvien käyttö on lisääntynyt esimerkiksi omaisille ja läheisille viestinnässä. Tietoturvasta ja tietosuojasta tuli hyvin varmistusta siihen, että on saatu asioita tehtyä oikeaan suuntaan ja tulokset tulee siten jäämään. Alma-median kanssa on kokeiltu bannerimainontaa. Hakukonemainontaa on myös käytetty ajoittain, samoin Facebookin kohdennettua mainontaa. Näiden vaikuttavuutta on vaikea arvioida, mutta kokemusta on ainakin saatu.

Hankkeen alussa ja lopussa henkilöstölle järjestettiin kehittämistyöpajat. Aloitustyöpajassa paikannettiin hyvin toimivia asioita ja työkäytäntöjä. Näistä vielä entistä parempaan suuntaan hankkeen aikana ovat kehittyneet mm. henkilöstön keskinäinen kunnioitus ja tasa-arvo sekä joustavuus, yhteistyö ja huumori. Myös hoitotyön pienapuvälineistöä on saatu vielä entistäkin paremmaksi. Kehittämisen kohteiksi aloitusvaiheessa paikannetuista asioista parempaan suuntaan ovat kehittyneet mm. omaisille tiedottaminen, haastavien työyhteisötilanteiden käsittely ja avoimuus sekä raportointiin liittyvät käytännöt.

Liiketoimintaympäristö ja toiminnan tulevaisuus

Sosiaalialan pienyrittäjä on toiminnan ja toimintaympäristön muutoksissa kuin lastu laineilla. Parin työntekijän vaihdos tai parin asukkaan poistuminen muuttaa yrityksen taloutta ja toimintaa suuresti ja ennakoimattomasti. Aktiivinen kehittäminen voi vaihtua hetkessä eloonjäämiskamppailuksi, ja pitkäjänteisyys kehittämisessä on vaikeaa. Myös kaupunki palvelujen ostajana voi – tahtomattaan – vaikeuttaa yrityksen toimintaa esim. edellyttämällä uuden atk-ohjelman käyttöönottoa nopealla aikataululla ja puutteellisilla ohjeilla.

Toiselle yrittäjistä haettiin korvaajaa, sekin onnistui osittain työpanoksen kevennyksenä, kun tiimitoimintaa saatiin kehitettyä niin, että tiimi on itseohjautuva. Osin siis tämäkin tavoite saavutettiin.

DIKO-hanke on vahvistanut, että ollaan oikealla tiellä, oikealla kaistalla, jopa oikeaan suuntaan menossa.

Ajatukset on kehittyneet – tieto ei mene hukkaan, vaikka ei mene heti käyttöön, jos on avoimin mielin ja tosissaan läsnä.

Teksti (DIKO-projektitiimi ja hankkeeseen osallistunut yritys)