Viitakoti Hyvinvointikeskus

”Hyvää elämää Hyvinvointikeskus Viitakodissa”. 

Viitahoiva Oy on jyväskyläläinen ikäihmisten palveluiden tuottaja, joka tarjoaa ikäihmisille mahdollisuuden hyvään elämään tuottamalla laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita. Yritys on perustettu vuonna 2008, ja 2017 palveluliiketoiminta siirtyi yhdistyspohjaiselta ja 1950-luvulta asti toiminnasta vastanneelta Viitakodit ry:ltä Viitahoiva Oy:lle.  

Viitahoiva Oy:n palveluvalikoimaan kuuluvat seniori- ja palveluasuminen (lyhyt- ja pitkäaikainen), koti- ja hoivapalvelu, kuntouttavaa päivätoiminta muistisairaille sekä kaikille senioreille avoin päiväkeskustoiminta toimipisteessään Hyvinvointikeskus Viitakodissa. Koti- ja hoivapalvelu toimii myös Jyväskylän keskustan alueella ja pitää sisällään mm. kotisairaanhoidon, omaishoidon sijaispalvelut, tilapäisen kotihoidon, näytteenoton sekä kotipalvelun, kuten asiointi-, siivous- ja ulkoiluavun. Avoimessa päiväkeskuksessa Viitatuvassa toimii lounasravintola, joka vastaa talon asukkaiden ruokapalveluista ja on avoinna myös talon ulkopuolisille asiakkaille.

Lisätietoja:

Viitakoti Hyvinvointikeskus verkkosivusto

Viitakoti Hyvinvointikeskus Facebookissa

Miksi lähdimme mukaan?

Merkittävin syy lähteä mukaan oli yrityksen halu kehittyä työpaikkana ja uudistaa toimintaa. Hanke tarjosi mahdollisuuden saada tukea kehittämistyöhön. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon yritysten toimintaympäristö on muuttumassa, ja se tuo alalle epävarmuutta. Hankkeen alkutyöpajoissa kehittämiskohteiksi nousivat seuraavat asiat: 

Työyhteisö ja johtaminen 

• Esimiestyön kehittäminen.
• Työn organisointi ja tiimityön kehittäminen.
• Yhteisten toimintatapojen uudistaminen.

Ergonomia

• Apuvälineet ja niiden käyttö.

Työhyvinvointi

• Henkilöstön jaksamisen ja palautumisen tukeminen. 
• Työn arvostaminen muutoksessa.

Viestintä

• Asioiden kirjaaminen ja raportointi. 
• Palveluiden markkinointi ja vahvuuksien tekeminen näkyväksi. 

Mitä hankkeessa tehtiin?

Johtaminen ja työyhteisö

• Uudistettiin organisaatiorakennetta perustamalla tiimit ja nimeämällä tiimivastaavat. 
• Kehitettiin tiimityötä valmennusten kautta. 
• Uudistettiin työprosesseja havainnoinnin avulla. 
• Ideoitiin uusia palveluita.  

Ergonomia

• Kehitettiin hoitotyön ergonomiaa ja apuvälineiden käyttöä. 
• Kartoitettiin ja kehitettiin ergonomiaa keittiön henkilöstölle. 

Digitaalisuus

• Tehtiin tietosuojakartoitus ja annettiin ohjeet toimenpiteistä tietosuojan parantamiseksi. 

• Järjestettiin Robotit tutuiksi -tapahtuma asukkaille ja henkilöstölle.   

Viestintä

• Arvioitiin ja uudistettiin yrityksen nettisivut hankkeen asiantuntijoiden tukemana. 
• Havainnointiin ja kehitettiin sisäistä viestintää. 

Mitä saimme?  –  Hankkeen tulokset johtajan ja henkilöstön kokemana ja kertomana 

Merkittävin muutos on tiimien perustaminen. Ajatus tiimien perustamisesta oli ollut organisaatiossa pitkään, mutta DIKO-hanke toi tarvittavaa systemaattisuutta kehittämistyöhön. Tiimien perustamisen myötä vastuut ovat selkeytyneet ja tiedonkulku organisaatiossa on parantunut. Hankkeen kautta tiimit ovat saaneet myös tukea toimintaansa. Johtoryhmän koko pieneni, ja yritykseen nimettiin palveluvastaava ja kehittämisvastaava. Toimiva organisaatiorakenne on tärkeä, on väylät mistä tieto tulee ja kuka päättää.

Muutos on ollut hyvä, myös johtoryhmän toiminta on tiivistynyt ja tehostunut, sillä tiimin asiat hoidetaan tiimipalaverissa. Tiiimivastaava pitää tiimilleen kerran viikossa (palaverin).  

Kerran kuukaudessa on tiimivastaavien kokous, jossa toimitusjohtaja, palveluvastaava ja kehittämisvastaava ovat mukana. On nostettu tietoisuuteen, että viestintä on kaikkien vastuulla.

Myös uudet nettisivut ovat merkittävä muutos aiempaan verrattuna. Niiden sisältö mietittiin alusta lähtien uusiksi. Nettisivuilta löytyy blogi, ja viestinnässä hyödynnetään valokuvia ja videoita. Nettisivut ovat tärkeä markkinointiväylä. 

Mielikuva paikasta tulee kuvien ja tarinoiden myötä, mutta niiden pitää vastata todellisuutta.

On tullut kiitosta siitä, että on Jyvässeudun parhaat sivut. Työssäkäyvät, jotka etsivät omaiselleen paikkaa, niin ovat löytäneet sieltä tietoa.

Kolmantena asiana DIKO-hankkeen tuomista hyödyistä nousee ergonomiakoulutus, joka mahdollisti myös oman työn kehittämisen. Paikan päällä tapahtuva koulutus oli toteutettu erinomaisesti, sillä henkilöstö osallistui koulutukseen muussa kuin omassa työyksikössään, mikä toi työhön uutta näkökulmaa. Lisäksi yksi hoitajista kouluttautui ergonomiavastaavaksi.

Apuvälineiden käyttöön on tullut rohkeutta ja oppia käyttää niitä. Myös yleisesti hyväksyttyä käyttää.

Merkittävää on myös muutos kohti kehitysmyönteistä ja kokeilevaa työkulttuuria. Hoiva-ala ei ole maailman otollisin maaperä kokeilukulttuurille, sillä kaikki on tarkkaan säänneltyä. Olemme kuitenkin saaneet muutosta aikaiseksi. 

Henkilökunta ei enää ole niin muutosvastainen – et ne lähtee kokeilemaan. Olen puhunut niille, että kokeillaan ja epäonnistutaan ja todetaan, että ei toiminut.

Tiimien kautta vastuutetaan työntekijöitä ja kannustetaan ajattelemaan ja toimimaan itse. Henkilökunta on ottanut vastuuta enemmän.

Teksti (DIKO-projektitiimi ja hankkeeseen osallistunut yritys)