Karpalokodit

Karpalokodit tarjoaa vammaispalvelulain mukaista palveluasumista kolmella eri tukitasolla. Konkreettiset Karpalokodit – eli kolme kehitysvammaisten palveluasumisyksikköä – sijaitsevat Karstulassa upeiden metsä- ja järvimaisemien kupeessa.

Karpalokotien taustaorganisaationa toimii Karstulan Hyvinvointipalvelusäätiö, jonka tavoitteena on edistää vanhusten, vammaisten ja eläkeläisten palveluun liittyvää toimintaa Karstulan kunnassa. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan tarjoamalla palveluasumista, tilapäishoitoa, vuokra-asuntoja ja virkistystoimintaa omaishoitajille ja vammaisille.

Meille on tärkeää olla monipuolinen vaikuttaja ja hyvinvoinnin edistäjä Karstulassa. Olemme mukana toteuttamassa Hyvinvoiva karstunen -strategiaa. Teemme paljon yhteistyötä monien tahojen kanssa ja osallistumme erilaisiin projekteihin.

Säätiön kolme palvelukotia tarjoaa sinulle turvallista ja kodinomaista asumista. Jokainen yksikkö on omannäköisensä, ja sinut otetaan vastaan lämpimästi, talon tavoille ohjaten. Voit tulla asumaan palvelukoteihimme kuntasi vammaispalveluiden palveluohjauksen kautta.

Palvelukodeissamme näkyy välittäminen. Hoitajat ovat pitkäaikaisissa työsuhteissa, joten asukkaat tulevat heille tutuiksi. Tuttujen henkilöiden kanssa on hyvä elää arkea eteenpäin ja kommunikointi luonnistuu lähes puolikkaasta sanastakin.

Meillä huolenpito ja välittäminen eivät jää pelkästään asumisesta huolehtimisen tasolle. Järjestämme asukkaillemme kerho- ja retkitoimintaa, henkilökohtaisia avustajia tarpeen mukaan sekä arjen piristyksiä esimerkiksi lettukestien muodossa.

Arvojamme ovat toiminnan läpinäkyvyys, ekologisuus sekä erilaisuuden kunnioittaminen ja hyväksyminen. Lisäksi työntekijöidemme työssään toteuttamia arvoja ovat palvelualttius, inhimillisyys, joustavuus ja asukkaiden omannäköisen elämän tukeminen.

Karstulan hyvinvointipalvelusäätiö on seutukunnan hyvinvointia ja asumista edistävä yleishyödyllinen toimija.

Lisätietoja:

Karpalokotien verkkosivusto

Karstulan Hyvinvointipalvelusäätiön verkkosivusto

Karpalokodit Facebookissa

Miksi lähdimme mukaan?

Karpalokodeilla oli suuri tarve kehittää omaa toimintaansa hankkeen alkaessa, eli hanke osui ajallisesti hyvään saumaan. Haluttiin kehittää työyhteisöjen toimintaa ja tiimimäistä työtapaa, tukea esimiestyöskentelyä, uusia silloiset kotisivut, verkostoitua ja tavata toisia yrittäjiä tai kolmannen sektorin toimijoita. ”Me on oltu innokkaita … hankkeesta saa yhdessä tekemisen kautta enemmän.”

Hankkeen aloitustyöpajojen ja johdon tapaamisten jälkeen Karpalokotien kehittämistavoitteet määriteltiin seuraavasti:

Johtamisen kehittäminen

• Haluttiin oppia tiimimäistä toimintatapaa ja haastavien tilanteiden käsittelyä.
• Haluttiin selvittää mahdollisuus nimetä tiimivastaava(t).
• Johtamiseen haluttiin uutta mallia, työnjakoa ja uudenlaista osaamista.
• Henkilöstön työn suunnittelua oli tarpeen selvittää ja pohtia.

Viestinnän kehittäminen

• Kirjaamiskäytäntöihin kaivattiin yhtenäisyyttä ja uudenlaista osaamista.
• Sisäistä tiedonkulkua ja palaverikäytäntöjä haluttiin kehittää.
• Haluttiin viestiä yhteistyökumppaneille voimallisemmin säätiöstä laadukkaiden lähipalvelun tuottajana.
• Säätiön palveluja oli tarve markkinoida myös muille kunnille ja sote-alueille.

Osallistava työn kehittäminen

• Oli toive yhteisten toimintatapojen ja pelisääntöjen luomiselle.
• Vastuualueita ja erityistehtäviä haluttiin selkeämmiksi.
• Työergonomiaa haluttiin oppia ja kehittää.
• Asukassiirron apuvälineiden käyttöön toivottiin lisäosaamista ja päivitystä välineistöön helpottamaan työn kuormitusta.
• Pohdittiin työnkiertoa eri yksiköiden välillä.
• Työssä jaksaminen huoletti, koettiin kiirettä ja työn tauotukseen kaivattiin uusia ajatuksia.

Digitaalisuus

• Karpalokodit haluttiin näkyville Facebookiin.
• Kotisivut kaipasivat uusimista.

Mitä hankkeessa tehtiin?

Karpalokodit oli erittäin aktiivinen osallistuja hankkeessa. Valmennuksia, työpajoja ja muuta toimintaa johdolle ja työntekijöille järjestettiin sekä Karstulassa että Jyväskylässä.

Johtaminen

• Järjestettiin tiimivalmennusta omana kokonaisuutenaan Pohjoisen Keski-Suomen yrityksille.
• Karpalokotien uudistuneelle johtoryhmälle järjestettiin pitkäjänteinen johtamisvalmennus.
• Johtoryhmä opetteli DISC-johtajuusprofiilin kautta itsensä ja toistensa tuntemista ja parempia yhteistyön malleja.
• Työstettiin yhteistoiminnallisesti johtoryhmän jäsenten tehtäväkuvia ja vastuualueita.

Viestinnän ja digitaalisuuden kehittäminen

• Työyhteisöviestinnästä järjestettiin henkilöstölle erilaisia valmennuspäiviä.
• Työyhteisöissä otettiin käyttöön älypuhelimet sisäisen viestinnän välineinä.
• Älypuhelimilla otettiin myös valokuvia, joita hyödynnettiin mm. omaisviestinnässä, mutta myös hoitotyön laadun kehittämisessä.
• Tietoturvaa, tietosuojaa ja digiosaamista kehitettiin työyhteisökohtaisesti.

Osallistava työn kehittäminen

• Henkilöstö osallistui dialogisiin valmennuksiin, missä käsiteltiin mm. erilaisia rooleja työyhteisössä, arvoja, vammaistyön etiikkaa ja haastavia tilanteita työyhteisössä sekä työpaikan pelisääntöjä.
• Työn ergonomiaa havainnoitiin työpaikoilla ja ergonomiaosaamista kehitettiin valmennuspäivissä.
• Koko työyhteisö osallistui työhyvinvointipäivään.

Mitä saimme? – Hankkeen tulokset toiminnan johtajan ja esimiesten kokemana ja kertomana

Toiminnanjohtajan ja yhden hallinnollisen esimiehen mallista on siirrytty henkilöstövaihdosten kautta toiminnanjohtajan ja kolmen ’vastaavan’ malliin, missä kaikki vastaavat tekevät myös ns. kenttätyötä muun henkilöstön kanssa ja keskellä. Lisäksi vastaavilla on koko yritykseen ulottuvia vastuita eli osin johtajuus on jaettua. Työkulttuuri on siinä mielessä muuttunut. Muutos oli iso, mutta se tapahtui vaiheittain.
”Me ollaan kaikki enemmän siellä yksiköissä, niinku perustyössä ja siellä tavallaan seisotaan samalla viivalla enemmän kuin aikaisemmin.”

Johtaminen on mennyt uusiksi, toiminnanjohtaja on säilynyt samana…. mutta muuten kaikki on mennyt uusiksi ja siihen saatiin DIKOlta sitä tukea kun tarvittiin siinä hetkessä.

On opittu ja opeteltu vastaamaan eri asioista ja myös olemaan vastaamatta kysymyksiin, mitkä ei itselle enää kuulu, kun henkilöstöasiat, asukasasiat ja sairaanhoidolliset asiat on nyt vastuutettu eri henkilöille. ”Vastuita on jaettu ja on saatu hommaa pyörimään paremmin kuin aikaisemmin.”

Johtoryhmä tapaakin nyt säännöllisesti, ja johtoryhmän valmennukset ovat antaneet rohkeutta ottaa asioita puheeksi. Samalla avoimuus asioiden hoidossa on lisääntynyt. Toimitusjohtaja kuvaa muutosta omassa johtajuudessaan:

Minun johtajuus on kehittynyt … on 5 cm kasvanut pituutta … saanut jollain lailla eväitä ja koen taas enempi omakseni tämän työn … ei ole avuton olo vaikka ongelmia tulee … on tullut voimavaroja tehdä johtamistyötä … .

Digiasioissa on ”tehty ihan voimaharppaus hankkeen aikana”, kun hanke oli liikkeellepanevana voimana kotisivujen uusimisessa, Facebookiin liittymisessä ja blogin aloittamisessa. Digiasioiden kehittämiseen on jäänyt kipinä, kun on saanut tutustua ja kokeilla ja käyttää eri laitteita ja sovelluksia.

Uudet kotisivut toimivat hyvin yrityskuvan muovaajana ja tiedon jakamisen kanavana, ”… on niinku brandätty karpalokodit”. Facebook kertoo, mitä talossa tapahtuu, on lähellä arkea ja omaisia tai läheisiä sekä yhteistyötahoja. Yksiköihin on hankittu älypuhelimet ja niiden käyttöä on opeteltu. ”Se on tullut välineeksi … otetaan esimerkiksi haavoista kuvia tai … sitä luontevasti käytetään myös omaisten kanssa viestimiseen.”

Työ ja hanke on opettanut käyttämään nykyteknologiaa myös vapaa-ajalla.

Hilkka-tietojärjestelmästä on saatu mobiiliversio käyttöön kokeilumielessä. Laajempaa käyttöönottoa pohditaan, kun on saatu lisää kokemuksia.

… just sain meistä ensimmäisenä siitä Hilkasta sen mobiilisovelluksen … kun me käydään siellä perheessä niin … se on ainakin siihen hyvä … .

Viestinnän kehittäminen on ikuisuusaihe, sillä kehitettävää on aina jossakin viestintään liittyvässä asiassa. Edistytty kuitenkin on sekä sähköisessä että sanallisessa viestinnässä. Oikeanlaisen kirjaamisen merkitystä ei ehdi arjen keskellä paljon pohtia, siksi on hyvä, että asian äärelle on ehtinyt hankkeen kautta pysähtyä. ”Viesti kulkee nyt paremmin … on otettu ehkä aktiivisemmin myös Hilkan ominaisuuksia käyttöön.”

Johto on pohtinut viestintää myös laajemmin, miten ja mitä viestitään ja missä viestitään.

Avoimuutta ja mietitään sitä viestintäjärjestystä … että missä vaiheessa kellekin ilmoitetaan ja infotaan mistäkin asiasta … että mihinkä palaveriin kuuluu mitkäkin aiheet …. minusta tässä on kehitytty DIKO-hankkeen aikana.

Viestintä on myös johtamisen väline, ja työhyvinvoinnissa onnistuneella viestinnällä on merkittävä asema. Viestintä on kokonaisuus, joka luo osallisuuden kokemuksia. ”Ilman hanketta ei olisi näin syvällisesti lähtenyt viestintää ajattelemaan.”

Osallistava työn kehittäminen on myös edistynyt. Henkilöstölle ja myös esimiehille on järjestetty monenlaisia osallistavia valmennuksia hankkeen aikana. Kokemukset ja oppi näyttäisi siirtyneen myös osaksi työyhteisöjen arkea.

Jos mä saan peilata sinne 2 vuoden taakse, niin tosi paljon on tapahtunut … työtekijöille annetaan paljon vastuuta … miten mä sanoisin … sitä pyritään edistämään sitä osallistavaa työtapaa … on tapahtunut paljon, on menty paljon eteenpäin siinä asiassa, että työntekijöiden on tehtävä siinä arjessa päätöksiä ja kannettava vastuuta tietyistä asioista.

Hankepäivät ovat olleet hyvä tapa irrottautua arjen työstä ajatuksenkin tasolla ja keskittyä yhteiseen kehittämiseen. Hankepäivissä on ollut rento tunnelta, on tehty työtä yhdessä ja keskusteltu tasavertaisesti, ”ulkopuolinen vetäjä luo turvallisen ilmapiirin”.

Yksi yhteisen kehittämisen osa-alue on ollut ergonomia.

Oli herättelevä päivä kun te kävitte ihan siellä yksikössä näyttämässä vinkkejä … paljon sen jälkeen on puhuttu siitä, että muistatteko miten siinä DIKOssa … siinäkin näytettiin, että niinku kiinnittäis huomioita siihen omaan ergonomiaan.

Vaikutukset työhyvinvointiin ja tuottavuuteen 

Sairauslomien määrä Karpalokodeilla on viimeisen parin vuoden aikana laskenut. Johto kokee, että omassa päätöksenteossa työhyvinvointi on nyt selkeämmin mukana yhtenä huomioitavana asiana. Henkilöstön ajattelussa ja asenteissa näyttäisi myös tapahtuneen muutosta.

Puhutaan paljon niistä taloudellisistakin ratkaisuista … että mikä on se taloudellinen ratkaisu tässä toimia … jopa ihan sijaisratkaisuissakin työntekijät heittää, että mikä tässä on meille taloudellisin ratkaisu.

Yhteinen keskustelu on selventänyt työntekijöille myös säätiön ideaa yleishyödyllisenä toimijana. Avoin keskustelu on tuonut ymmärrystä myös työntekijöille, että ”… tässä ei olekaan asetelma työnantaja vastaan työntekijät … vaan et me tehdään yhdessä tätä hommaa”.

Liiketoimintaympäristö ja toiminnan tulevaisuus

Karpalokodeilla ajatellaan, että DIKO-hankkeesta monet asiat jäävät elämään työn arkeen. Johtamisen uusi malli ja palaverikäytännöt, viestintään liittyvät uudet ratkaisut ja suunnitelmat, ergonomiaosaaminen ja digitaalisuuteen liittyvät ratkaisut ovat osa uudistuvaa organisaatiokulttuuria. Juuri nyt on intoa ja motivaatiota jatkaa kehittämistyötä. ”On varman tunne, että … ei palata enää vanhaan.”

Tämä into kehittää on tärkeää samalla kun sote-uudistus antaa odottaa itseään. Aika on haastava, kun

… odotellaan vaan … ajatellaan ja odotellaan, että ostetaanko meidän palveluja sitten … se on ollut kehittämispuolta hidastamassa … nyt turvataan asukkaiden nykyiset palvelut ja työntekijöiden työpaikat.

Odotellessa on tärkeää verkostoitua ja miettiä uusia kumppanuuksia kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Maailma muuttuu huimaa vauhtia, joten pienten toimijoiden tulevaisuus on yhteistyössä, ”verkostoituminen on väline siihen että ollaan olemassa”.

Olen kyllä tyytyväinen tähän hankkeeseen … hankkeet antaa aina sen hyvän potkun kehittämiseen … taas on ideoita ja virtaa miettiä, että mennään eteenpäin.

DIKO-hanke on opettanut meitä, että asiat ei etene, jos niistä ei puhuta.

Teksti (DIKO-projektitiimi ja hankkeeseen osallistunut yritys)