Kinnulan Kartano Oy

Hoitokotimme tarkoituksena on tarjota alkoholidementoituneille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ympärivuorokautista, laadukasta hoitoa ja kuntoutusta. Tavoitteena on tukea heidän itsenäistymistään ja oman elämän uudelleen rakentamista. Hoitokodillamme on valmius auttaa mahdollista kotiutumista esimerkiksi tuetun asumisen kautta.  

Toimintamme lähtökohtana ovat arvot, jotka toteutuvat kuntouttavan työotteen mukaisesti. Kuntouttavalla työotteella tuetaan kuntoutujan uskoa omaan itseensä ja lisätään elämänhallinnan, mielihyvän ja jaksamisen tunnetta. Kokonaisvaltaisuus hoitotyössä on kuntoutujan tarpeiden huomioon ottamista mahdollisimman kattavasti niin psyykkisten, fyysisten, sosiaalisten kuin henkistenkin tarpeiden osalta. Kokonaisvaltaisuuteen kuuluu myös se, että kuntoutuja itse aktiivisesti osallistuu ja vaikuttaa omaan kuntoutumiseensa. 

Lisätietoja: 

Kinnulan Kartano Oy:n verkkosivusto

Kinnulan Kartano Oy Facebookissa

Miksi lähdimme mukaan?

Mukaan tuloon oli montakin syytä… ei haluttu jäädä jalkoihin tai muumioksi. Ajankohtaisia teemoja olivat mm. digitaalisuuden, tietoturva-asioiden, työergonomian ja tiimihengen kehittäminen. Lisäksi kaivattiin jotain uutta ja haluttiin päästä pois tuuliajolta. Aloitustyöpajassa hankkeessa työstettäviksi toimenpiteiksi nousivat seuraavat asiat:

Viestintä

  • Tärkeistä asioista tiedottaminen koettiin takkuavan.
  • Viikko/kuukausipalavereja ei ollut ja niitä kaivattiin.

Yhteiset toimintatavat

  • Yhtenevät työkäytännöt ja työtehtäviin perehdytys vaativat kehittämistä.
  • Kirjaamiskäytännöt olivat vaihtelevia.

Esimiehen rooli työpaikalla

  • Esimiehen läsnäoloa kaivattiin.

Ergonomian kehittäminen

  • Työskentely asiakkaiden kotona koettiin haasteelliseksi.

Mitä hankkeessa tehtiin?

Johtaminen

  • Johtamisen koulutuksia järjestettiin ja näiden pohjalta ”johtamisen meetingit” otettiin käyttöön yrityksessä.

Hoitotyön ergonomia

  • Hoitohenkilöstön työtä videoitiin, havainnoitiin ja arvioitiin.
  • Henkilöstö osallistui ergonomiakoulutukseen, josta osa toteutettiin omassa työssä asiakkaan avustustilanteissa.

Digitaalisuus

  • Yritykselle tehtiin tietosuojakartoitus ja annettiin ohjeet toimenpiteistä tietosuojan parantamiseksi.
  • Verkkosivut arvioitiin ja annettiin kehittämisehdotuksia.
  • Sähköisten viestintäalustojen käyttöä harjoiteltiin projektitoimijoiden kanssa.

Viestintä

  • Toiminnanohjausjärjestelmään ja kirjaamiseen keskityttiin, jotta viestintä ei katkeaisi, olisi yhdenmukaisempaa ja asiakkaan toimintakykyä kuvaavaa.
  • Sisäistä viestintää kehitettiin mobiiliratkaisuiden avulla, jotta ajankohtaiset asiat tulisivat paremmin kaikkien saataville.
  • Omaisviestintää pyrittiin kehittämään entistä vuorovaikutteisemmaksi.
  • Pecha Kuchan viestintäarviointi.

Mitä saimme? – Hankkeen tulokset yrittäjän kokemana ja kertomana

Osallistavan työn kehittämisen näkökulmasta näkyvimmin esille nousee asennemuutos. Asiat tehdään nyt toisella tavalla. Haasteita ratkaistaan tiimissä työntekijälähtöisesti. Johtamisen meetingit (tapaamiset) otettiin käyttöön yhtenä viestintäkanavana. Vertaistuki korostui muita yrityksiä tavattaessa.

Sisäinen viestintä on parantunut ja henkilökunta tullut tutuksi. Hanke on tiivistänyt työyhteisöä.

Osallistava työn kehittäminen antaa kaikille mahdollisuuden osallistua kehittämiseen. Koetaan kuitenkin, että ei pakoteta kehittämään. Sen vuoksi korostavatkin, että ”osallistuva” olisi osuvampi ilmaisu kuin osallistava. Kaikki työyhteisön jäsenet ovat tasavertaisessa asemessa. Hankkeen aikana omaehtoinen ergonomia-asioiden edistäminen on vahvistunut.

Täällä on annettu mahdollisuus tuoda ideoita esille. Ollaan kuunneltu toisia entistä paremmin. Tiimi yhteistyö parantunut sen myötä. Kuunnellaan ja kokeillaan, se ei ole keneltäkään pois. Ei teilata toisen ajatusta.

Hankkeen aikana tehtiin toimintakyvyn ja avustamisen tarpeen arviointi jokaiselle asiakkaalle erikseen. Tästä heräsi asiakaslähtöisiä tarpeita, joita ei muuten ollut noussut esille.

Toisena isona kokonaisuutena on ollut viestinnän, markkinoinnin ja digiteknologian kehittäminen. Verkkosivuissa on huomattu kehittämistarpeita ja niitä on tarkoitus katsoa jatkossa. Hankkeen alkuvaiheessa ruokalatoiminnan ollessa aktiivisena myös Facebook-sivuja päivitettiin ahkerammin ja viestintä tavoitti asiakkaat.

Vertaisarviointi pudotti maan pinnalle digimarkkinoinnin osalta.

Markkinointi on ollut enemmän esimiehen vastuulla mutta henkilökunta on sisäistänyt, että hekin pystyvät luomaan positiivista kuvaa yrityksestä. Yritys on pyrkinyt käymään aktiivisesti keskustelua kunnan kanssa. Paras markkinointikanava tuntuu kuitenkin edelleen olevan kasvokkain tapahtuva suullinen viestintä.

Alkuun tuntui, että viestintä otti vauhtia. Käytössä oleva laitteisto (puhelimet) ei kuitenkin mahdollistanut ryhmäkeskustelusovellusten käyttöä kaikkien osalta, joten osa viestii edelleen tekstiviestein. Sähköposti on ollut pienellä käytöllä, ja koetaankin, että sitä voisi hyödyntää enemmän. Toisaalta hankkeen aikana sisäisen viestinnän koetaan parantuneen, kun henkilökunta on tullut paremmin tutuiksi toisilleen. Asiakkaiden omaisten suuntaan tapahtuva viestintä puolestaan on pysynyt lähes samana kuin aiemminkin. Tosin joidenkin yksittäisten omaisten kanssa on oltu enemmänkin yhteydessä.

EU:n yleinen tietosuoja-asetus tuli sovellettavaksi 25.5.2018 alkaen. Tietosuojan osalta koetaan, että yritys on ajan tasalla. Asiakastietojen kirjaamisen osalta ylimääräinen kirjaaminen on jäänyt pois ja on yhteinen linja kirjaamiseen. On luotu yhteiset pelisäännöt.

Liiketoimintaympäristö ja toiminnan tulevaisuus

Lähitulevaisuus koetaan haasteelliseksi muuttuvan toimintaympäristön ja keskeneräisen sote-uudistuksen vuoksi. Ison toimijan rantautuminen Kinnulaan koetaan haastavana kilpailutekijänä, sillä kunta ulkoisti kaikki muut paitsi lastensuojelun kyseiselle toimijalle. Asiakkaista joutuu nyt taistelemaan entistä enemmän. Myös taksiuudistus hankaloitti tilannetta kela-taksien osalta. Hankalaksi on koettu myös se, että terveyspalveluiden päivystys on kaukana, jopa Jyväskylässä saakka. Kiinnostavana mahdollisuutena koetaan verkon kautta välitettävät etälääkäripalvelut esim. chat-mahdollisuus lääkärin kanssa.

Toiveissa on, että yritys toimii vahvasti vielä tulevaisuudessakin, jolloin esimerkiksi asiakaspaikat ovat täynnä ja välivuorolainen on auttamassa kuntouttavassa työtoiminnassa. Opiskelijat nähdään kehittämismahdollisuutena sillä mm. heidän kauttaan on mahdollista saada lisää viimeisintä tietoa. Palveluseteleitä odotetaan.

Lähtisin uudestaankin vastaavaan hankkeeseen. Olen aina koulutuksen kannalla, aina oppii jotain uutta. Oppii tarkastelemaan yritystä ja omaa toimintaansa eri tavalla. Nykyisin ajattelen asioita ratkaisukeskeisesti.

Teksti (DIKO-projektitiimi ja hankkeeseen osallistunut yritys)