Ohjausryhmä kokoontuu parhaillaan ja toteutus kokouksen osalta saatiin aikaa osin etäyhteydellä.
Ohjausryhmässä käydään läpi mitä on tehty ja mitä tavoitellaan jatkossa. Uusia toimijoita on tulossa mukaan syksyllä 2017… Tervetuloa 🙂
Mitä etäkuntoutus on? Kelassa ollaan määritelty etäkuntoutusta ja siihen liittyviä käsitteitä. Etäkuntoutus on määritelty tarkoittavan ”erilaisten etäteknologiaa (puhelinta, matkapuhelinta, tietokonetta ml. tablettitietokoneet, puhelimen ja tietokoneen yhteiskäyttöä sekä televisiosovelluksia) hyödyntävien sovellusten tavoitteellista käyttöä kuntoutuksessa. Etäkuntoutus on ammattilaisen ohjaamaa ja seuraamaa ja sillä on selkeä tavoite sekä alku ja loppu, kuten muullakin kuntoutuksella.” (Salminen ym. 2016, 11).
Määrittelyssä huomioni kiinnittyy kahteen asiaan: etäteknologiaa hyödyntävät sovellukset sekä tavoitteellinen käyttö. Toimintaterapiaan (ja varmasti laajemmin koko kuntoutukseen) on kautta aikojen kuulunut erilaisisa terapiahetken ulkopuolella tehtäviä harjoitteita ja ohjeita, joilla tavoitellaan toimintakyvyn edistymistä ja harjoittelumäärän lisääntymistä. Sittemmin mukaan lähtevät ohjeet ovat toimintaterapiassa muuttuneet toimintaa tukeviksi ”apuvälineiksi” harjoitteiden lisäksi. Näiden tavoitteena on tukea ja mahdollistaa toimintaa sekä aktivoida osallistumaan toimintarajoitteista huolimatta. Laukkuun ja kotiin saattaa toimintaterapian myötä ilmestyä erilaisia listoja, kalentereita, opasteita, kansioita jne. Joskus nämä avuksi tarkoitetut tuotokset saattavat kadota tai tuhoutua arjen melskeessä. Jos nämä muutetaan sähköiseen muotoon, ollaankin jo toteuttamassa etäkuntoutusta ja digitaalisaation aallossa mukana. Nykyiset älypuhelimet, tabletit sekä tietokoneet tarjoavat paljon erilaisia sovelluksia (ilmaisiakin) joiden avulla voi tehdä näitä ohjeistuksia kuntoutujan mukaan vietäväksi sinne missä hän niitä kenties eniten tarvitsee. Tutkimusten mukaan erityisesti lapset ja nuoret innostuvat sovellusten käytöstä, myös meillä keski-ikäisillä taitaa suurimmalla osalla olla taskussa älypuhelin ja sitä käytetään paljon muuhunkin kuin puhumiseen. Potentiaalia sen valjastamiseen kuntoutumista tukemiseen todellakin siis on olemassa. Tässä innostuksessa täytyy kuitenkin muistaa, että kuntoutus on kuntoutujan kuntoutumisprosessi jolla on asiakkaan kanssa yhdessä määrittellyt tavoitteet. Sovellusten käyttö itsessään ei siis ole etäkuntoutusta vaan siinä hetkessä, kun ne valjastetaan tukemaan asiakkaan tavoitteiden saavuttamista ammattilaisen seurannassa ja ohjauksessa, siirrymme etäkuntotuksen maailmaan.
Lähde: Salminen A-L., Hiekkala S. & Stenberg J-H. (toim.) Etäkuntoutus. Kelan tutkimus. Helsinki 2016. http://www.kela.fi/documents/10180/0/Et%C3%A4kuntoutus/4a50ddb8-560c-47b4-94ed-09561f6981df
Oletko kiinnostunut kehittämään etäkuntoutusta osana lasten toimintaterapiaa?
Tule mukaan EETU hankkeeseen kehittämään etäkuntoutusosaamistasi sekä vaikuttamaan tulevaisuuden toimintatapoihin.
Mukaan haetaan toimintaterapeutteja, joiden asiakkaana on alle kouluikäisiä tai juuri koulunsa aloittavia lapsia hankkeen interventiovaiheessa aikavälillä 1.8.2017- 31.5.2018.
Ota yhteyttä: tiina.lautamo@jamk.fi / 0400 989 463 tai mari.kantanen@jamk.fi / 0400 989470
Etäkuntoutuksen tavoitteena on viedä kuntoutuspalvelut lähemmäksi lapsen arkea
Jyväskylän ammattikorkeakoulu kehittää yhteistyössä Kelan kuntoutuspalveluja tarjoavien yritysten kanssa perheiden, varhaiskasvattajien ja toimintaterapeuttien verkostoyhteistyötä Kelan rahoittamassa EETU hankkeessa.
Hankkeessa kehitetään lapsen arjessa tapahtuvaa toimintaterapeuttista kuntoutusta ottamalla käyttöön digitaalisia menetelmiä lapsen lähiverkoston, perheen ja varhaiskasvattajan ohjaukseen. Lapsi viettää suuren osan päivästään päiväkodissa, kun taas toimintaterapeuttiaan lapsi tapaa yleensä tunnin viikossa. Kun lapsi syystä tai toisesta tarvitsee erityistä tukea kuten kuntoutusta ja erityisvarhaiskasvatusta, on nykyisin tavoitteena viedä palvelut lähelle arkea esimerkiksi päiväkotiin. Ajatuksena on, että varhaiskasvattajan ja toimintaterapeutin yhteistyön vahvistamisen myötä lapsen päiväkodissa tapahtuvaa arjen toimintaa voidaan rakentaa kuntoutumistavoitteita tukevaksi.
Arjen kiireiden keskellä voi terapeutin, perheen ja varhaiskasvattajan viestintä jäädä vähäiseksi. Usein akuuteissa tilanteissa tarvittaisiin kuitenkin nopeaa yhteistä ongelmanratkaisua. Nyt tavoitteena on mallintaa uudenlaisia toimintatapoja paremman ja nopeamman vuorovaikutuksen lisäämiseksi ja arjen kuntoutuksen mahdollistamiseksi.
EETU – hankkeessa kehitettävien etäohjauksen keinojen on suunniteltu täydentävän terapeutin ja lapsen kahdenkeskistä työskentelyä ja tehostavan olemassa olevia terapeutti-perhe-varhaiskasvattaja ohjauksen käytänteitä. Hankkeessa tavoitteena on tehostaa tiedonvälitystä ja luoda joustavampia työskentelymalleja. Kuntoutuksen kokonaistavoite lapsen osallistumisen mahdollistaminen omassa arjessaan toteutuu, kun arjen tilanteisiin löydetään välittömämmin ratkaisuja ja koko verkosto sitoutuu tekemään työtä joka päivä tavoitteiden suuntaisesti.
Kukin lapsiperheen arkiset käytännöt rakentuvat omien mahdollisuuksien, tarpeiden ja voimavarojen mukaisesti. Perheen arjen sujumisella, vanhempien hyvinvoinnilla ja lapsen kehityksellä on kiinteä yhteys toisiinsa. Kun lapsella on erityisen tuen tarpeita tulisi palvelujen pystyä yhteistyössä ja kokonaisvaltaisesti vastaamaan perheiden yksilöllisiin tarpeisiin. Perhekeskeinen ajattelumalli ohjaa näin kuntoutuksen käytäntöjä perhekeskeisiin ja yhteistyö painotteisiin lähestymistapoihin ja työkäytänteisiin.
Hankkeessa mallinnetaan tämän perhekeskeisen verkostotyön uusia käytäntöjä ja sisältöjä, kokeillaan ja arvioidaan olemassa olevien verkko- ja mobiilipohjaisten menetelmien hyödynnettävyyttä lapsen kuntoutusta tukevina menetelminä. Hankkeen osana toteutettavassa arviointitutkimuksessa kartoitetaan etäohjauksen käyttöönoton koettuja hyötyjä, mallinnetaan toimivia käytäntöjä sekä tutkitaan vaikutuksia lasten osallistumiseen.
Hanke on käynnistynyt ja mukana on innostuneita toimintaterapeutteja, perheitä ja lapsia sekä varhaiskasvattajia. Haemme jatkuvasti mukaan uusia perheitä ja lapsia. Viimeiset kokeiluinterventiot on tarkoitus aloittaa syksyllä 2017. Lapsen kuntoutuksen polkua seurataan n. 10 kuukauden ajan.
Lisätietoja:Eetu – hankkeen vastaava tutkija: Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, 0400 989 463, tiina.lautamo@jamk.fi
Helmi – maaliskuun 2017 aikana olemme Eetu-hankkeessa mukana olevien varhaiskasvattajien kanssa tutustuneet lapsen leikki- ja kaveritaitojen havainnoinnin työkaluihin. Eetu hankkeessa mukana olevien lasten osallisuutta vertaisryhmän arjessa arvioidaan näillä kahdella RALLA:n havainnoitimenetelmällä. Nyt kasvattajat harjoittelevat näiden uusien sähköisten työkalujen käyttöönottoa. RALLA -työkalut pohjaavat tutkittuihin havainnointimenetelmiin ja mobiilisovellus mahdollistaa tutkimuspohjaisen tulosten analysoinnin ja raportoinnin.. Työkalut tuottavat objektiivista tietoa siitä, miten lapsi toimii osana vertaisryhmää ja sen leikkejä. Lue lisää www.ralla.fi.
Taataksemme varhaiskasvatuksen ja kuntoutuksen kentällä tuotettavien palveluiden tasavertaisuuden ja laadun, on asiantuntijatyössä pyrittävä subjektiivisten kokemusten lisäksi mahdollisimman objektiiviseen lasten taitojen arviointiin. Lapsen toiminnan objektiivisessa havainnoinnissa tulee pyrkiä systemaattisuuteen ja kerätyn tiedon luotettavuuteen. Objektiivisuuden edellytyksenä on, että tutkimukseen pohjaavan menetelmän avulla havainnoija keskittää huomion siihen mitä näkee, ilman että hän tekee heti tulkintaa syistä. Luotettavat havainnointimenetelmät auttavat siis kiinnittämään huomion siihen, mitä on tarkoituskin havainnoida. Lisäksi menetelmältä vaaditaan havaintojen pysyvyyttä siten, että menetelmän käyttö ei ole riippuvaista havainnoijan näkökulmasta, vaan se toimii samoin riippumatta arvioijasta tai arviointiajankohdasta.
Objektiivista arviointia on terveyden ja sosiaalihuollon perinteisiä traditioita noudattaen pyritty tekemään normatiivisesti testaamalla ja vertaamalla lapsen yksittäisiä suorituksia erilaisiin ikänormeihin. Lasta on siis arvioitu arjen toimintatilanteiden ulkopuolella. Nykykäsityksen mukaan optimaalisen oppimisen ja kehityksen mahdollistamiseksi on kuitenkin tärkeintä kartoittaa lapsen käyttäytymistä ja toimintaa arjessa: toimintataitoja ja kykyä osallistua vertaisten toimintaan. Lapsen leikki- ja kaveritaidot sekä toiminnassa näkyvät vahvuudet ja pulmat, tulevat näkyviksi ympäristön ja meneillään olevan tekemisen dynaamisessa prosessissa. Lapsen havainnoiminen hänelle arkisissa tilanteissa auttaa tunnistamaan mahdolliset pulmat ja löytämään niihin arjessa toimivia ratkaisuja.
Ensimmäiset mentoroinnit etäkuntoutukseen liittyen on pidetty ja viestejä on sadellut puolin jos toisinkin. Terapeutit ovat (edelleen) innostuneita ja hankkeen toimenpiteet ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti.
Teknisiä haasteita on tullut mutta niitä ollaan myös ratkottu sitä mukaa kun ne ilmaantuvat.
Mari on mukana myös monialaisen etäkuntoutuksen erikoistumiskoulutuksen suunnitteluryhmässä… aihe on siis ajankohtainen koko Suomessa.
Tänään Marin kanssa linjoilla teknisiä ongelmia ratkomassa myös Toni… ensimmäiset yhteydenotot on jo saatu selviteltyä. Lisäksi yksi selvityspyyntö on toimitettu ohjelmistotoimittajalle pähkäiltäväksi. 🙂
Seuraava koulutus- ja työpajapäivä lähestyy. Mari lajittelemassa materiaalia Ailan valvovan silmän alla. Näkemisiin ensi maanantaina Jämsässä. 🙂
Tampereen ja Seinäjoen perehdytyksistä on parisen viikkoa. Ja juna menee eteenpäin. Tutkimuslupia ollaan saatu ja asiat alkavat konkretisoitumaan. Ensi viikolla tavataan Jämsän ja Jyväskylän varhaiskasvattajia ja toimintaterapeutteja. Tiina Lautamo alkaa kiertämään maakuntaa RALLA perehdytyksiin liittyen. Saimme myös luvan laajentaa rekrytointia. Olemme lähestyneet uusia toimintaterapian palveluja tuottavia yrityksiä, toivotaan, että saaamme lisää toimijoita mukaan!
Takana on kaksi mielenkiintoista koulutuspäivää hankkeen toimijoiden kanssa. Toimintaterapeutit ovat tehneet hyvää työtä ja saaneet mukaan sitoutuneita ja innostuneita varhaiskasvattajia. Terapeuttien kautta välittyi vanhempien mielenkiinto, joskin luonnollisesti uusi ja tuntematon etäkuntoutus mietityttää ja arveluttaa. Tämä on luonnollista, uuden äärellä ollaan ja katsotaan mitä vuoden päästä tiedetään ja osataan.
Päivät menivät hurahtaen erilaisiin etäsovelluksiin tutustuessa. Oivalluksia ja ongelmaratkaisua, sitähän se oli.
Tästä on hyvä jatkaa! Lähiviikkoina tapaamme Jyväskylän ja Jämsän toimijat.
JAMKin osalta EETU-hankkeessa Tarja Niemisen tilalla vuoden 2017 alusta aloitti Mari Kantanen (TtM, Toimintaterapeutti). Mari toimii lisäksi lehtorina ja asiantuntijatehtävissä muissa hankkeissa.
Tiina Lautamo, Aila Pikkarainen ja Toni Pekkola ovat myös edelleen mukana hankkeen toimijoina ja asiantuntijoina.
Etäkuntoutuksen koulutuskiertue tänään Tampereella… Mari ja Toni perehdyttämässä varhaiskasvattajia ja terapeutteja EETU-hankkeeseen ja etäkuntoutussovellusten maailmaan. Päästetäänpä myös Ailakin ääneen videon kautta kertomaan työparitoiminnan periaatteista ja mentoroinnista.
