Strategisia ajatuksia ja hankintojen johtamista
Uusi vuosi on pyörähtänyt vauhdikkaasti käyntiin ja hankinnan koulutusten uudet startit sen mukana – sekä nuorilla korkeakouluopiskelijoilla kampuksella että työn ohessa opiskelevilla Hankintaosaaja- ja YAMK-koulutuksissa. Tammikuuhan on perinteisesti aikaa, jolloin ihmiset aloittavat uusia harrastuksia, projekteja, elämäntaparemontteja jne. Näissä muutoksissa ei ehkä kovin monesti ole taustalla pitkälle pohdittua strategiaa ja voisiko se olla osasyynä siihen, että kevätauringon lämmittäessä siellä kuntosaleilla alkaa taas olla väljempää. Mikä siis olisikaan tammikuuta otollisempi aikaa aloittaa Hankintojen johtamisen -opintojakso, joka perinteisesti aloitetaan pohtimalla isossa kuvassa strategiaa käsitteenä, ilmiönä ja johtamisen suuntaviivojen linjaajana.
Strategia käsitteenä
Strategia sanana on kaikille meille tuttu, mutta mitä sillä oikein tarkoitetaan? Siihen onkin jo haastavampi löytää yksiselitteistä vastausta. Strategialle on olemassa monta erilaista määritelmää ja määritelmän sisältö riippuu paljon siitä, mistä tulokulmasta käsin strategiaa tarkastellaan.
Keskeistä strategiassa on se, että strategia on valintoja. Valintoja mihin keskitytään ja valintoja mitä jätetään ulkopuolelle. Mika Kamensky (2014) määrittelee strategiaa valintojen avulla seuraavasti: ” Strategia on yrityksen tietoinen keskeisten tavoitteiden ja toiminnan suuntaviivojen valinta muuttuvassa maailmassa.” Eli organisaatio tekee tietoisesti valintoja omista tavoitteista sekä suuntaviivoista muuttuvan maailman, sen oman toimintaympäristönsä, keskellä.
”Strategia on yksinkertainen”, aloittaa Felix Oberholzer-Gee (2021) kirjansa Better, Simple Strategy. Mitä kompleksisempi on toimintaympäristö, sen tärkeämpää on pitää strategia yksinkertaisena ja kirkkaana. ”Yksinkertaistamalla strategian, voimme tehdä siitä vaikuttavamman”, hän jatkaa.
Strategian kytkeminen käytäntöön
Uusia asioita oppii parhaiten, kun niitä voi peilata ja reflektoida omiin aikaisempiin kokemuksiin tai omaan sen hetkiseen toimintaympäristöön. Työn ohessa opiskelevalla tämä kytkös on helpommin löydettävissä. Päivän strategiaopiskelun jälkeen oman organisaation strategian saattaa nähdä jokseenkin uudessa valossa. Kouluttajan näkökulmasta on mahtavaa huomata se silmien loiste, kun ihmiset ovat päivän aikana innostuneet strategiasta sekä saaneet uusia ajatuksia ja näkökulmia strategian merkityksestä ja sen käytettävyydestä omassa organisaatiossa ja omassa työssä.
Nuorten korkeakouluopiskelijoiden kanssa määritelmien sisäistämiseen ja asioiden kytkeytymiseen todellisuuteen saa käyttää hieman enemmän mielikuvitusta ja kuvailua. Toki monella on kokemusta työelämästä ja asioita saattaa pystyä peilaamaan sinne edellisiin tai senhetkisiin työpaikkoihin. Erilaisten case-esimerkkien kautta asiaa koitetaan avata myös heille, joille ei vielä työkokemusta ole kertynyt. Kun pohdimme esimerkiksi toimintaympäristöä ja sitä, voivatko yritykset vaikuttaa omaan toimintaympäristöönsä, ensimmäinen ajatus opiskelijoilla oli, että ei mitenkään voi. Esa Saarisen lausahduksen ”Me olemme toistemme ympäristö” -pohjalta mietimme yksilön vaikutusmahdollisuutta omaan työ- tai opiskeluympäristöön ja löysimme erinäisiä vaikuttamisen keinoja. Jatkoimme ajatuskulkua, että samalla tavoin hankinnan näkökulmasta yritykset ovat toistensa toimintaympäristö ja niin alkoikin löytyä mahdollisuuksia myös siellä isommassa kuvassa.
Strategiaa monella tasolla
Parasta oppimisessa ja opiskelussa on se, että koskaan ei ole valmis tai täydellinen. Mitä enemmän jotakin aihepiiriä oppii, sitä enemmän ymmärtää myös sen, miten vähän todella tietää. Niinpä esimerkiksi strategian opiskelu omasta lähtötasosta käsin onnistuu hyvin ryhmässä, jossa on monen tasoista osaajaa. Jokainen sisäistää ja käsittelee uutta tietoa ja uusia ajatuksia omien vanhojen tietojen pohjalta. Samasta keskustelusta, kirjasta tai luennosta voi saada hyvin erityyppisiä oppeja ja oivalluksia.
Näiden eri oppimistasojen lisäksi hankintojen johtamisessa pääsemme käsiksi strategian eri tasoihin, mikä onkin taas jo aivan eri lukunsa. Johdattelemme ajatuksia päästrategiatasolta teeman mukaisesti hankintojen johtamiseen – mitä päästrategian linjaukset tarkoittavat hankintojen johtamisessa ja miten ne näkyvät mahdollisessa hankintastrategiassa tai hankinnan arjessa.
Parhaimmassa tapauksessa strategiaa toteutetaan päivittäisissä toimissa jokaisella tasolla. Jamkin strategia pohjautuu lauseeseen: ”osaaminen kilpailukyvyksi”. Viime aikoina eri organisaatioiden edustajien kanssa keskusteluissa on usein noussut esiin, että hankinnan ammattilaisista on tällä hetkellä suuri kysyntä ja jopa pula. Hankinnan kouluttajina meillä onkin upea mahdollisuus toteuttaa Jamkin strategiaa painotuksella ”hankintaosaaminen kilpailukyvyksi”. Saamme omalta osaltamme olla mukana johdattamassa uusia kykyjä työelämän hankintaosaamisen tarpeisiin.
Strategialla on vaikutus organisaatioiden menestykseen. Yhdistämällä strategisen ajattelun ja strategian linjaukset hankintojen johtamiseen, voidaan merkittävästi vaikuttaa sekä ylimmälle että alimmalle riville tuloslaskelmassa! (Hartman et al. 2012)
Lähteet:
Hartmann, E., Kerkfeld, D., & Henke, M. (2012). Top and bottom line relevance of purchasing and supply management. Journal of purchasing and supply management, 18(1), 22-34.
Kamensky, M. (2015). Menestyksen timantti: Strategia, johtaminen, osaaminen, vuorovaikutus. Talentum.
Oberholzer-Gee, F. (2021). Better, Simpler Strategy: A Value-Based Guide to Exceptional Performance
Kuvat: Adobe Stock
Lue lisää…
Hankinnan koulutuksista Hankinnan huippuosaajaksi
Hankinta-Suomi – julkiset hankinnat vaikuttavammiksi
Pk-yrityksen hankintojen strateginen kehittäminen – YAMK-opinnäytetyö
Promoting strategic purchasing – WHO
Kirjoittaja Lotta Happo työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) Teknologiayksikössä hankinnan kouluttajana. Jamk levittää akateemisen tutkimuksen tuloksia, toimialojen näkymiä ja organisaatioiden parhaita oppeja koulutuksen ja kehittämisen kautta. Jamkin hankinnan koulutuksissa on vuosittain yli tuhat osallistujaa.