Kiertotaloushankinnat – Julkisilla hankinnoilla kiihdytetään kiertotaloutta

”Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Siinä tuotteet ja materiaalit ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä mahdollisimman pitkään ja niihin sitoutunut arvo säilyy yhteiskunnassa. Kiertotaloudessa talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksesta. ”(Sjöstedt. Sitra 2018)

Kiertotaloushankinnoissa ostetaan tuotteita tai palveluita, jotka noudattavat kiertotalouden periaatteita. Kiertotaloushankinnoilla edistetään kiertotalouden mukaista liiketoimintaa markkinoilla. Suomessa julkisten hankintojen kokonaisvolyymi on 47 miljardia euroa vuositasolla (Merisalo ym. 2021). Julkisen sektorin ostajat voivat kiihdyttää kiertotaloutta markkinoilla.

Xu ym. (2022) tutkivat kiertotaloushankintojen nykytilaa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. He kävivät läpi kiertotaloushankintoihin merkityksellisesti liittyvät tutkimukset vuosilta 1998-2021. Miltä kiertotaloushankintojen nykytila näyttää tutkimustiedon perusteella?

Kiertotaloushankinnat – mitä tarvitaan ensin?

Ylimmän johdon tietoisuus ja sitoutuminen siihen,  että kiertotalousnäkökulma on mukana organisaation ja hankinnan suunnitelmissa, strategioissa ja tavoitteissa, on edellytys merkittäville edistysaskelille. Taloudelliset odotukset ja reunaehdot ovat osa hankintojen johtamista ja tekemistä. Niinpä kysymys siitä, miten kiertotaloudesta saadaan kannattavaa liiketoimintaa ja kokonaistaloudellisesti järkeviä ratkaisuja on merkityksellistä.

Hankintaprosessi ja ketterä vuorovaikutus toimijoiden välillä niin sisäisesti kuin ulkoisesti on avainasemassa käytännön tekemisen tasolla. Iso/vahva/osaava ostava organisaatio tekee todennäköisemmin kiertotaloushankintoja kuin vähemmän edellä mainittuja ominaisuuksia omaava. Henkilöstön koulutus ja kannustava henkilöstöjohtaminen sekä organisaation oppimiskapasiteetti ennustavat myös hyvää tulevaisuutta kohti kiertotaloutta tukevia ratkaisuja.

Ulkoisista tekijöistä sertifikaatit ja leimat auttavat käytännön tekemistä. Kiertotalousyhteistyö eri toimijoiden kanssa, toimijoiden asenne sekä yleinen tietoisuus aiheesta toimintaympäristössä ja yhteiskunnassa helpottavat kiertotalousratkaisujen syntymistä.

Kiertotaloushankinnat – Miten tehdään käytännössä?

Ostavan organisaation toimintatavoissa esimerkiksi seuraavat käytännön askeleet vievät kohti kiertotaloushankintoja

Kiertotaloushankintojen käsikirjassa (Alhola ym. 2022) listataan osuvasti erilaisia tapoja tehdä kiertotaloushankintoja.

• Hankitaan laadukkaampia ja kestävämpiä tuotteita ja palveluita kiertotaloutta tukevilla hankintakriteereillä
• Hankitaan Innovatiivisia kiertotaloustuotteita tai -palveluita
• Hankitaan tuote-palvelujärjestelmä tavaran sijaan
• Muodostetaan kiertotalousekosysteemi tai toimijoiden verkosto.

Kiertotaloushankinnat on yhteistyötä

Kiertotaloushankinnat ovat siis hankintoja, joilla kiihdytetään kiertotaloutta. Meidän kaikkien toimijoiden tulee tarkastella kiertotalouden (ja kiertotaloushankintojen) edellytyksiä, toimintatapoja ja vaikutuksia – kaikkia näitä yhtä kiinnostuneina ja uteliaina.  Julkiset ostajat voivat oppia yksityiseltä sektorilta ja yksityisen sektorin ostajat voivat oppia julkiselta sektorilta. Tarvitaan vaivannäköä, yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä.

Kun ylimmän johdon ja koko henkilöstön kiertotaloustietoisuus lisääntyy, lisääntyy kiertotalousnäkökulma liiketoimintapäätöksissä. Tämä lisää todennäköisyyttä sille, että kiertotaloutta edistävät hankinnat toteutuvat tulevaisuudessa entistä useammin.

Qazi ym (2022) tarkastelivat myös tutkimuksessaan kiertotaloushankintoja. Tutkimustulosten mukaan strategioilla on merkittävä rooli kiertotalouden toteutumisessa. Liiketoimintastrategioita, hankintastrategioita ja hankintaprosesseja on muutettava vastaamaan kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja tukeviksi ja mahdollistaviksi. Hankinnan suorituskyvyn mittareita on päivitettävä kiertotaloutta kannustavaksi. Toimijoiden välinen yhteistyö – sekä sisäinen että ulkoinen- on erittäin tärkeää kiertotalouden ratkaisuja etsittäessä.

Organisaatioiden kannattaa tehdä rohkeasti yhteistyötä toimittajien, muiden toimijoiden sekä erilaisten kiertotaloutta edistävien verkostojen kanssa. Näin voidaan optimoida osaavien resurssien hyödyntäminen täysimääräisesti kohti kiertotalousratkaisuja, joissa tuotteet ja materiaalit ovat tehokkaassa käytössä pitkään ja niihin sitoutunut arvo säilyy.

Parhaat kiertotalousratkaisut näyttäisivät syntyvän yhteistyössä eri alojen toimijoiden välillä. Yhteisen innovoinnin ja kehittämisen kautta syntyy uusia kiertotaloustuotteita ja -palveluita sekä uusia digitaalisia ratkaisuja yhteisen tekemisen ja suljetun materiaalikierron tueksi ja iloksi.

”Kiertotaloudessa tehdään enemmän liiketoimintaa vähemmällä, kun samoja raaka-aineita käytetään uudelleen ja uudelleen. Tärkeintä on aloittaminen!”, toteaa kiertotalouden lehtorimme Ilkka Suur-Uski osuvasti.

Kirjoittaja Sanna Nieminen työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulun Teknologiayksikössä hankinnan yliopettajana (TkT). Jamk tuo akateemisen tutkimuksen tulokset kohti käytäntöä koulutuksen ja kehittämisen kautta.

Aiheesta lisää:

Jamkin hankintakoulutukset

Kiertotalousosaaja -koulutus

Kiertotalous- Tärkeintä on aloittaminen (3:41). Ilkka Suur-Uski. 2020. Video.

eMuovi -hankkeessa lähdetään kehittämään alustaekosysteemiä, joka yhdistää maatalousmuovien toimitusketjun toimijat siten, että mahdollisimman suuri osa jätemuoveista saadaan kiertoon ja osaksi aitoa kiertotaloutta.

KEINO-osaamiskeskus kehittää kestäviin ja innovatiivisiin hankintoihin liittyvää osaamista, johtamista, mittaamista, yritysyhteistyötä sekä edistää uusien ratkaisujen ja toimintamallien skaalautumista.

Hankinta-Suomen avulla edistetään julkisiin hankintoihin käytettävien varojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä.

Kuvat: Adobe Stock

Lähteet:

Alhola, K., Lankiniemi, S., Popova, M. & Yliruusi, H. 2022. Kiertotaloushankintojen käsikirja. Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hanke.

Merisalo M., Naumanen, M., Huovari, J., Eskola, S., Toivanen, M., Keskinen, P., Hajikhani, A, Oksanen, J. & Rausmaa, S. 2021. Julkiset hankinnat – kokonaisvolyymi ja datan hyödyntäminen. VNK Julkaisusarja. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-267-1

Qazi, Asad Ali & Appolloni, A. A systematic review on barriers and enablers toward circular procurement management. Sustainable Production and Consumption, 33 (2022). 343-359. https://doi.org/10.1016/j.spc.2022.07.013.

Sjöstedt, T. 2018. Mitä nämä käsitteet tarkoittavat? SITRAn sivusto https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/

Xu, L., Jia, F., Yan, F., & Chen, L. (2022). Circular procurement: A systematic literature review. Journal of cleaner production, 365, 132845. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2022.132845