Kehitetään yhdessä
”Suomalainen menestystarina on kertomus osaamisesta, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.” toteaa Sitra. Erityisesti työikäisten osaamisen kehittäminen tarvitsee uusia keinoja, sillä osaamisvaatimukset muuttuvat, perustaidot vaativat päivittämistä ja työtehtävät uudistuvat nopeasti. (Kohti elinikäistä oppimista, 2019.)
Jatkuvan oppimisen tärkeyttä korostetaan vahvasti myös hallitusohjelmassa. Jatkuva oppiminen vastaa yhteiskuntamme tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista. Hallitusohjelmassa korostetaan työelämälähtöisyyttä, monimuotoisuutta ja joustavuutta. (Jatkuva oppiminen, 2022.)
Sitran ”Elinikäinen oppiminen Suomessa”-kyselyn mukaan jatkuva oppiminen koetaan merkitykselliseksi. Haluamme kehittää osaamistamme, koska se auttaa meitä pärjäämään muuttuvassa maailmassa, lisää hyvinvointiamme sekä tukee kasvuamme ihmisenä. Kyselyssä lähes 70% vastaajista kertoo oppineensa tärkeitä taitoja koulutuksen kautta, mutta vain joka kolmas vastaaja on osallistunut koulutuksiin työuran aikana. Tutkimuksen mukaan lukeminen, tiedonhaku verkosta, kirjoittaminen ja harrastaminen ovat yleisimpiä tapoja oppia uutta. Uudet työtehtävät, tekemällä oppiminen ja projektit koetaan mielekkäimmiksi tavoiksi työssäoppimiseen suomalaisten työikäisten keskuudessa. (Arola, Jämsen, Ryky, 2020.)
Organisaation näkökulmasta osaamisen kehittymisen tulee liittyä organisaation oman toiminnan ytimeen. Organisaatiot panostavat osaamisen kehittymiseen menestymisen toivossa, ei vain irrallisen osaamisen kehittymisen ilosta. (Arola, Huttula, Jämsén, Kirjavainen, Mustikainen, Ranki, Santamäki, Vesa, Villanen, 2022.)
Tulevaisuuden tarpeisiin vastaava korkeakoulu yhdistää nämä eri tarpeet, toiveet ja näkökulmat omassa jatkuvan oppimisen tarjonnassaan. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?
Työelämälähtöisyys opintojen keskiössä
Työelämälähtöisyys on Jamk:in hankinnan koulutusten keskiössä. Hankintaosaajakoulutuksemme ja siellä tehtävä työelämäprojekti on hyvä esimerkki työelämälähtöisestä ja joustavasta osaamisen kehittämisestä. Koulutuksen työelämäprojekti on 15 opintopisteen laajuinen, opiskelijan ja organisaation tarpeisiin pohjautuva hankintojen kehitystyö. (Opiskele hankintaosaajaksi, 2022.)
Työelämäprojektin tavoitteena on toteuttaa laaja työelämää, omaa alaa ja omaa ammatillista osaamista kehittävä projekti. Projektin aihe ja tavoite määritellään yhdessä opiskelijan, organisaation ja Jamk:in ohjaajan kanssa. Työelämäprojektissa opitaan ammattimaista projektin hallintaa sekä kehitetään hankintaa. Työelämäprojektissa Jamk tukee opiskelijaa verkko-opiskelumateriaaleilla ja oppimistehtävillä, jotka liittyvät projektien ammattimaiseen toteuttamiseen. Lisäksi opiskelijaa tuetaan säännöllisillä sparraustuokioilla, jossa varmistetaan projektin eteneminen sekä keskustellaan mahdollisista muutoksista, haasteista ja ratkaisuista. Opiskelija ottaa vastuun projektin kokonaisvaltaisesta suunnittelusta, johtamisesta ja toteuttamisesta.
Työelämäprojekteja on tehty Jamk:in Hankintaosaajakoulutuksessa jo 8 vuoden ajan. Projekteissa kehitetään omaa ja organisaation osaamista. Projektien myötä on saavutettu säästöjä, kehitetty olemassa olevaa toimintaa tai luotu uusia toimintamalleja ja prosesseja. On aika tuoda esiin sitä hienoa työtä, jota opiskelijamme työelämäprojektien kautta tekevät. Taru Malmberg, Sari Karell sekä Sanna Myllylä kertovat meille työelämäprojekteistaan sekä hankintaosaajaopinnoistaan.
Varastotoiminnan kehittäminen
Taru Malmberg toimii ostajana Yara Suomi Oy:ssä. Yara Suomi Oy kuuluu norjalaiseen Yara-konserniin, joka valmistaa globaalisti lannoitteita ja teollisuuden kemikaaleja.
”Meillä on hyvin kehittämishaluinen organisaatio, joten olen mukana myös monenlaisessa hankinnan kehittämistyössä, mitä tämä työelämäprojektinikin koskee.” kertoo Taru.
Taru Malmberg kehittää työelämäprojektinaan yrityksen varastotoimintaa varastoautomaattien avulla:
”Projektin tavoitteena on kartoittaa varastoinnin kapasiteettitarvetta ja selvittää varastoautomaattien hankinnan taloudellista kannattavuutta. Tutkin myös mahdollisuuksia, miten voisi laskea hankinnan tuomia muita savingseja, kuten hukan poistuminen, tilansäästö tai toiminnan operatiivisen tehokkuuden kehittyminen pidemmällä tähtäimellä.”
Varastotoiminnan kehitysprojekti aloitettiin syyskuussa 2021 ja nyt maaliskuussa 2022 Tarun projekti on loppusuoralla. Taru aloitti projektin kartoittamalla varastonimikkeet, joiden avulla hän sai tarvittavan tiedon määrittelyä varten. Taru luokitteli nimikkeet, teki nimikkeille XYZ-analyysin ja sai sen avulla käsityksen automaattikapasiteetin tarpeesta. Projektin työryhmässä pohdittiin yhdessä varastotilan layoutia sekä automaattien teknistä määrittelyä samalla, kun Taru kartoitti rinnalla eri automaattivaihtoehtoja ja lähestyi toimittajia. Tällä hetkellä projektissa on meneillään kilpailutusvaihe. Kilpailutuksen jälkeen projektissa tehdään kannattavuus- ja säästölaskelmat. Lopullinen tuotos tulee olemaan laskelmiin perustuva investointiehdotus.
Taru havaitsi, että työelämäprojektin eteenpäinviemisessä korostuu onnistunut viestintä ja tehtävien jakaminen. Muutoin projektipäällikkönä asioita alkaa pohtia liikaa yksin. Tarun projekti eteni aikataulun mukaisesti syksystä vuodenvaihteeseen, kunnes tuli koronan uusi aalto. Onneksi projektiaikataulussa oli huomioitu pelivaraa viivästyksillekin.
”Meidän projektitiimi on kyllä huippuhyvä, sopivasti osaamista ja näkemystä eri aihealueilta!” Taru iloitsee.
Jamk:in sparrauksen Taru koki työelämäprojekin aikana todella hyvänä. Sparrauksessa esitetään osuvia kysymyksiä ja projektiin liittyviä aiheita tarkastellaan monesta eri näkökulmasta. Myös koulutuskokonaisuudessa rinnalla pyörivät valinnaiset opintojaksot Taru valitsi niin, että ne tukevat projektia ja ostajan työtä tulevaisuudessa.
Hankintaosaajakoulutus ja työelämäprojekti oli Tarulle ajankohtainen kahdesta syystä. Taru oli käynyt jo aikaisemmin Hankintaosaajakoulutuksen ensimmäisen osan, josta hänellä oli todella hyvät kokemukset. Lisäksi nyt Yaralla oli hyvä aihe työelämäprojektiksi. Työelämälähtöisyys on onnistunut koulutuksessa Tarun mukaan hyvin. Työelämälähtöinen opiskelu antaa uutta tietoa sekä auttaa hyödyntämään ja jäsentämään sitä hiljaista tietoa, jota itsellä ja organisaatiossa jo on.
”Silloin kun opiskelu palvelee työntekoa, kaikki voittavat. Minulle sopii, että opiskelut saa suorittaa omaan tahtiin ja verkossa, ja se on työnantajan kannaltakin joustavaa.” Taru summaa.
(Taru Malmbergin haastattelu 23.3.2022.)
Toimintamalli toimittajasuhteiden hallintaan
Sari Karell on Terveystalon hankintapäällikkö. Sari vastaa Terveystalolla epäsuorista hankinnoista ja lääkehankinnoista. Hän on työskennellyt Terveystalolla 6 vuoden ajan. Sanna Myllylä toimii Alkolla hankinta-asiantuntijan roolissa. Hän vastaa palveluliiketoiminnan kilpailutuksista, sopimuksista ja toimittajahallinnasta. Alkolla Sanna on ollut 23 vuoden ajan erilaisissa työtehtävissä.
Sekä Sari että Sanna halusivat lähteä kehittämään toimittajasuhteiden hallintaa omassa organisaatiossaan. Aihe puhutteli molempia jo Hankintaosaajakoulutuksen ensimmäisessä osassa ja innosti heitä tekemään aiheesta työelämäprojektin. Vaikka toimiala ja toimintaympäristö on Sarin ja Sannan organisaatiossa erilainen, molemmille organisaatioille aihe oli ajankohtainen ja tärkeä.
”Toimittajasuhteiden hallinta aihe oli tulossa joka tapauksessa omalle työpöydälleni, joten oman työn tueksi koin, että ehdottomasti lähden mukaan tähän koulutukseen.” Sari kommentoi Hankintaosaajakoulutukseen mukaan lähtemistä.
Sanna kertoo Alkon nykyisen toimittajahallinnan mallin pohjautuvan vahvasti hankinnan arvoon. Organisaatio on jo todennut, että se ei vastaa enää tämän hetken tarpeeseen vaan se vaatii päivitystä. Hankinnan arvon lisäksi on huomioitava toimittajien merkittävyys liiketoiminnalle.
”Toimittajahallintaa tehdään jo nytkin, mutta nykyiset hallintamallit ovat hajautuneet eri yksiköissä, kategorioissa ja jopa yksilötasolla. Yhtenäisiä Alko-tason toimintamalleja, ohjeistusta tai kuvausta miten työkaluja käytetään ei ole käytettävissä.” avaa Sanna Alkon tarvetta projektille.
Tavoitteeksi projektille muodostuikin yhteisen toimintamallin luominen Alkon epäsuorien hankintojen toimittajasuhteiden hallintaan. Toimittajasuhteiden hallinta ottaa aikaa, se ottaa resursseja ja siten luokittelu ja segmentointi tulee tehdä. Näin Alkolla voidaan aidosti kohdentaa aikaa niihin kumppanuuksiin, jotka sitä oikeasti tarvitsevat ja vaativat.
”Aina on sellaisia toimittajia, joille malli ei sovellu. Mutta jos saisimme 80% toimittajista tämän hallintamallin sisälle, se olisi jo hyvä tavoite.” Sanna pohtii.
Samat ongelmat Sari tunnistaa myös Terveystalolla. Kasvu on ollut organisaatiossa suurta ja nopeaa. Siten toimittajasuhteiden hallinnan toimintamalli on jäänyt kasvun jalkoihin. Terveystalolle luotava toimittajasuhteiden hallintamalli on ajateltu niin suoriin kuin epäsuoriin hankintoihin. Toimintamalli on tarkoitus ottaa käyttöön alussa akuuteimmissa hankintakategorioissa ja niiden toimittajissa.
”Nyt, kun pandemia alkoi, konkretisoitui, kuinka tärkeää on, että toimittajasuhteet ovat kunnossa. Ja, että pystyy nopeasti toimimaan kriisitilanteissa sekä pystyy turvaamaan saatavuuden. Toimittajayhteistyö on noussut erilaiseen arvoon ja sitä arvostetaan nyt enemmän. Toimittajayhteistyö ei ole sitä, että hintaa puristellaan, vaan nyt eri puolilla meidän organisaatiotamme on herätty siihen, kuinka tärkeitä ne hyvät kumppanuudet on.” summaa Sari.
Sekä Sarin että Sannan projektit ovat vielä alkuvaiheessa. Työelämäprojektin alussa tutustuttiin teoriassa, mitä ammattimainen projektinhallinta tarkoittaa. Teoriaa pystyi myös peilaamaan oman organisaation projektinhallintaan. Sen lisäksi omaan aiheeseen liittyvät ydinteemat ja aiheet kerättiin itselle tukirungoksi. Nämä tehtävät auttoivat paljon alkuun pääsemiseksi.
”Se oli yllättävää, miten paljon asioita pitää valmistella, miettiä ja selvittää, että se lopputulos on mahdollisimman hyvä ja ylipäätään, että saat vietyä projektin maaliin.” toteaa Sanna.
”Olenhan minä projekteja läpivienyt aikaisemminkin, useitakin. Mutta nyt kun jälkikäteen ajattelee, kun on opiskellut projektinhallintaa, olisihan ne projektit voinut viedä järkevämminkin läpi. Projekteja on vaan tehnyt aikaisemmin parhaaksi katsomallaan tavalla.” miettii Sari.
Työelämälähtöisyys ja yhteistyö
Sarin ja Sannan organisaatiot suhtautuvat opiskeluun ja opintojen työelämälähtöisyyteen hyvin.
”Mä oon ainakin saanut tosi hyvän vastaanoton. Nyt mulla on käynnissä esiselvitysvaihe, jossa haastattelen eri yksiköiden toimittajien kanssa yhteistyötä tekeviä henkilöitä, talousihmisiä sekä järjestelmien kanssa tekemisissä olevia henkilöitä. Haastatteluja on yhteensä 15, jossa on mukana 17 henkilöä. Haastateltavat ovat nostaneet esille, että tosi hyvä juttu, kun tällaista on lähdetty tekemään.” Sanna kertoo.
Sanna ja Sari kokivat Hankintaosaajakoulutuksen erittäin joustava tapana opiskella ja työelämälähtöisyys oli onnistuneesti suunniteltu koulutuksessa.
”Minulle tämä on ainoa tapa opiskella, että voi yhdistää opinnot ja työt yhteen. Se toimii hyvin.” Sanna toteaa.
”Lähestulkoon kaikki tehtävät ovat olleet omaan arkeen ja organisaatioon sovellettavissa.” täydentää Sari.
Sari ja Sanna ovat tehneet työelämäprojektia myös toisiaan sparraten, koska he molemmat kehittävät samaa osa-aluetta omassa organisaatiossaan. Ajatusten vaihtaminen ja näkökulmien laajentaminen tapahtuu yhdessä keskustellen. Ajatustenvaihtoa ja sparrausta on tehty esimerkiksi yhteisellä opintoihin liittyvällä junamatkalla sekä palavereissa.
”Toisesta saa tukea, ideoita ja tulokulmia. Ihan yksiyhteenhän kaikki ei mene, koska ollaan eri organisaatioista, mutta siitä on iso apu ja tuki.” Sari kertoo.
Odotukset ovat myös korkealla Jamk:in sparraukselle. Sari ja Sanna toivovatkin Jamk:ilta tukea ja apua, kun seinä nousee vastaan. Ensimmäisessä sparraustuokiossa saikin jo hyvää tukea projektin fokuksen säilyttämiseen.
Haasteita ja onnistumisia
Sari lähti Hankintaosaajakoulutukseen, koska oli jumiutunut tekemään asioita tietyllä tavalla ja tietyn kaavan mukaan. Viime vuoden Hankintaosaajakoulutuksen ensimmäisen osan myötä ajatukset ovat laajentuneet ja asioita tekee erilaisella tulokulmalla.
Oppimistehtävät ottavat aikaa ja vaativat keskittymistä. Sekä Sari että Sanna pohtivat, että oman ajan suunnittelu nousee työn ohessa opiskelussa tärkeään rooliin. Alussa rutiinien ja systematiikan löytäminen voi ottaa aikaa, mutta ensimmäisten tehtävien jälkeen oma opiskelutapa kyllä löytyy.
Onnistumisena Sanna koki erityisesti sen, että koulutuksen oppimistehtävät on pystytty tekemään suoraan omaan organisaatioon. Hankintaosaajakoulutus mahdollistaa sen, että pysähdytään aidosti aiheen äärelle ja tutkitaan mitä organisaatiossa tapahtuu kyseisen aiheen osalta. Tätä ei normaalissa työarjessa tule tehtyä. Samalla opiskeltuja asioita voi tuoda heti käytäntöön.
”Opinnot on pystynyt yhdistämään siihen omaan työhön, niin se on ollut tosi motivoivaa.” Sanna tiivistää.
Lisäksi Sanna kokee hyvänä sen, että hänellä oli jo arjen kokemusta hankinnoista, ennen kuin tuli koulutukseen mukaan. Koulutuksesta saa näin paljon enemmän irti: ”Syväopitaan!” täsmentää Sanna.
”Vaikka osa asioista oli tuttujakin juttuja, se on tuonut itselle varmuutta tekemiseen.” lisäsi Sari.
Koulutuksessa vahvasti mieleen jäivät myös yhteiset keskustelut koko ryhmän kanssa. On helpottavaa huomata, että hankintaan liittyvät haasteet ovat yhteisiä eri taustoistakin tuleville organisaatioille. Siitä saa voimaa.
”Opiskelu kannattaa aina!” ja ”Vanha koirakin oppii uusia temppuja!” lähettivät Sari ja Sanna hymyillen terveisensä blogin lukijoille.
(Sari Karellin ja Sanna Myllylän haastattelu 23.3.2022.)
Lähteet
Arola M., Huttula T., Jämsén P., Kirjavainen A., Mustikainen H., Ranki S., Santamäki I., Vesa A-M., Villanen J., 2022, Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä, Sitra, Viitattu 29.3.2022, https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa/#esipuhe
Arola M., Jämsén P., Ryky P., 2020, Mahdollisuus oppia auttaa pärjäämään elämässä, Sitra, Viitattu 23.2.2022, https://www.sitra.fi/artikkelit/mahdollisuus-oppia-auttaa-parjaamaan-elamassa/
Jatkuva Oppiminen, Opetus ja kulttuuriministeriö, Viitattu 23.3.2022, https://okm.fi/jatkuva-oppiminen
Karell S., Myllylä S., 2022, Haastattelu 22.3.2022
Kohti elinikäistä oppimista, 2019, Sitra, Viitattu 30.3.2022, https://media.sitra.fi/2019/03/11112556/kohti-elinikaista-oppimista.pdf
Malberg T., 2022, Haastattelu 23.3.2022
Opiskele hankintaosaajaksi, Jamk, Viitattu 24.2.2022, https://www.jamk.fi/fi/Hae-opiskelemaan/korkeakouludiplomi/opiskele-hankintaosaajaksi