Työelämän koulutusneuvojista tukea työelämän myrskyissä
Työelämän koulutusneuvojat -hankkeen valtakunnallinen päätösseminaari keräsi kuutisenkymmentä hankkeessa mukana ollutta jakamaan kokemuksia ja pohtimaan hankkeen jatkoa Viking Mariellalle 26.4.2013. ”Työelämän koulutusneuvojan toimi tulisi vakiinnuttaa työpaikoilla. Ammattitaidon ylläpitämisestä on etua työntekijöille kuin myös yrityksille”, korosti SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.
”Työelämä- ja elinkeinorakenteen muutoksissa tarvitaan yhä enemmän osaamisen siirtoa ja valmiuksia kohdata työelämän muutoksia. Työelämän koulutusneuvojat toimivat työelämän murrosten etujoukoissa ja tarjoavat työntekijöille merkittävää vertaistukea”, kiteytti SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly. Vaikean taloustilanteen keskellä leikkaustoimet kohdistuvat helposti koulutukseen. Samalla työntekijöiden kokema epävarmuus työpaikoilla kasvaa. Kouluttautuminen työelämässä tukee mahdollisuuksia sopeutua joustaviin työmarkkinoihin.
Lylyn mukaan edelleen vaadittaisiin enemmän sopimuksia työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi ja ammattitaidon ylläpitämiseksi. Hän piti tärkeänä saada koulutusneuvojan rooli vakiintuneeksi toimeksi työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen rinnalle. Tämä edellyttää tukea myös työnantajapuolelta.
”Koulutusneuvojatoiminnan edistämisessä tulisi korostaa sen positiivisia vaikutuksia sen sijaan, että se koettaisiin velvoitteena”, Lyly muistutti.
Seminaarissa kuultiin myös kokemuksia koulutusneuvojana toimimisesta. ISS:n työsuojeluvaltuutettu Simo Utriainen hakeutui Työelämän koulutusneuvojaksi, koska hän halusi auttaa ihmisiä moninaisten elämänmuutosten keskellä.
”YT:n aikana ihmiset roikkuvat ikään kuin löysässä hirressä. Hienointa on ollut nähdä, kun ihmiset uskaltautuvat lähtemään liikkeelle ja uusille urille”, Utriainen totesi.
Varhaiskasvatusviraston pääluottamusmies, koulutusneuvoja Eila Pelttari piti tärkeänä mahdollisuutta osallistua esimerkiksi uudelleensijoittamisneuvotteluihin heti alusta asti. Koulutusneuvojaksi kouluttautuminen on tuonut vertaistukeen valmiuksia, joita ei olisi muuten saanut.
”Vaikeinta työssä on ollut nähdä uupunut henkilö, joka ei näe tietä eteenpäin. Samalla antoisinta on ollut nähdä, kun tällainen työntekijä löytää polun, jonka kautta edetä”, Pelttari kuvaili.
Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Ari Antikaisen mukaan aikuiskoulutukseen osallistumiselle ja vertaistuelle on tarvetta. Aikuiskoulutuksen tukemisella on monia hyötyjä, kuten työmotivaation lisääntyminen ja työpaikan säilyttämismahdollisuuksien parantuminen.
”Aikuiskoulutukseen osallistuminen on Suomessa ollut tasaisessa kasvussa, joten nyt ei ole ollenkaan huono aika kehittää sen muotoja”, Antikainen totesi.
Lue Työelämän koulutusneuvoja Sirkka Mantereen haastattelu tästä.