Kuntien toimijat aktiivisina nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen kehittämisessä

ELY-keskusten yhteisissä vertaisfoorumeissa Mikkelissä ja Lahdessa elo- ja syyskuussa, pohdittiin nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen kehittämistä ja niiden toteutumista käytännössä kuntien näkökulmasta. Tilaisuudet olivat osa LAITURI-projektin tuella järjestettäviä alueellisia vertaisfoorumeita ELY-keskusalueilla.

Paljon tehdään yhdessä, enemmän on suunnitteilla!

Nuorisolakiin kirjatut kuntien nuorten ohjaus- ja palveluverkostot toimivat alueilla erilaisilla kokoonpanoilla ja aikajänteillä tai eivät vielä ollenkaan. Hyviä esimerkkejä ovat kuitenkin alueelliset lasten ja nuorten hyvinvointiselonteot, palvelukartat nuorten palveluista ja nuorisotakuun vuosikello. Toimeenpanon ja toteutuksen esimerkkeinä ovat mm. yhteiset palaverit eri hallinnonalojen toimijoiden välillä. TE-palvelut ovat jalkautuneet kentälle ja nuorten kuulemistilaisuuksia järjestetään yhdessä.

Nuorisotakuun kuntakokeilu Lahdessa alkaa 1.1.2015. Kokeilussa toteutetaan mm. yhteisiä palvelulinjakohtaisia toimintamalleja, systematisoidaan keskinäinen tiedonvaihto palveluprosessien yhteissuunnittelulla, luodaan työhallinnon ja Lahden kaupungin yhteinen suunnitelma nuorisotakuun toimenpiteistä ja vastuunjaosta. Kokeiluun ei ole juurikaan varattu erillistä rahaa, vaan kunnat vastaavat itse kustannuksista.

Oleellista on se, miten poliittisten päätösten vaikutus näkyy lasten ja nuorten arjessa, ja miten havainnot palvelujen toimivuudesta tulevat osaksi päätöksen tekoa.

Nuorten tueksi monenlaisia palveluita

Nuoret tarvitsevat matalan kynnyksen koulutus- ja työelämän palveluja sekä pitkäkestoista palveluohjausta antavan ohjaajan rinnalleen tukemaan toiminnallisuutta ja osallisuutta.

Savonlinnan alueella nuoria tuetaan mm. digitaalisen palvelukartan avulla, jonka sisällöt on koottu nuorten avulla ja heidän näköisesti eri elämäntilanteiden näkökulmasta. Alueen nuorisoverstaan ja AVU-pajan toiminnan kautta nuoret voivat työllistyä puusepän-, rakennus- ja metallitöihin sekä avustaviin palveluihin.

Forssassa toimii Viltteri – yhden luukun palvelupiste, joka tarjoaa nuorille monialaista neuvontaa, työetsintää, työvalmennusta, sosiaali- ja terveyspalveluja, KELAn ja TE-toimiston palveluja sekä koulutuksen työssäoppimispaikan. Pohjanmaalla on menossa Nuorisotakuu kampanja: Takuulla hyvää! Sen tarkoituksena on tuoda näkyvyyttä nuorisotakuulle, sanssikortille ja yhteistyöyrityksille. Mikkelissä toimii Olkkari, yksi ovi – monta palvelua & Tajua mut -liputusjärjestelmä, jonka toiminta keskittyy nuorten ohjaus-, tuki- ja ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Pohjois-Karjalan Nuorten Tuki-hankkeen Ohjaamon ja avoimen ammattiopiston tavoitteena on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten pääsemistä ja kiinnittymistä koulutukseen sekä kehittää elämänhallinta- ja työelämätaitoja. Ohjaamon toimintamallissa on keskeistä luottamuksellisuus ja asiakkaan yksilöllinen kohtaaminen. Asiakkaita ohjataan mm. avoimeen ammattiopistoon, pienryhmätoimintaan tai muihin palveluihin asiakkaan sen hetkinen tilanne ja tarve huomioiden. Ohjaamo on toimintamalli; siitä on muodostunut turvallinen paikka, johon nuoret tulevat usein puskaradion välityksellä.

Oppivelvollisuus, oppioikeus ja nuorisotakuu

”Asiakkaista innostumista, vanhemmille keinoja kasvatustaitojen kehittämiseen, nuorille arvostavaa ja oikeudenmukaista kohtaamista sekä leimaamatonta palvelua. Ympäristö on muuttunut monimutkaiseksi, ja kasvava osa 17-vuotiaista ei ole kypsynyt vastaamaan aikuisuuden haasteisiin.” Näin linjaa Lahden vertaisfoorumissa puhunut dosentti Martti Rimpelä Tampereen yliopistosta.

Rimpelä ehdottaa 16 – 20 -vuotiaiden nuorten tilanteen ratkaisemiseksi yhdistelmää oppivelvollisuus, oppioikeus ja nuorisotakuu. Tässä mallissa taataan kaikille koulutusta, työharjoittelua ja/tai työtä 21. ikävuoteen saakka ja myös opiskelijahuoltopalvelut ovat olemassa koko ikäluokalle. 9-15 -vuotiaille järjestetään vuosiluokkamainen perusopetus ja sitä varhaisemmalle ikäluokalle neuvolapalvelut. Varhaiskasvatus sekä esi- ja alkuopetus liitetään yhdeksi kokonaisuudeksi.

Rimpelä peräänkuuluttaa myös laajaa rakenteiden systemaattista uudistamista ja ehdottaa yhteisösuuntautuneisuutta takaisin asiakas- ja ongelmasuuntaisuuden tilalle. ”Nykyisin palvelut ansaitaan ongelmilla, ammattihenkilöstö on etääntynyt perheiden ja lasten ja nuorten arjesta, vallalla on poislähettämisen kulttuuri.”

Teksti: Sirpa Nykänen
Kuvat: Mervi Sirviö