Tutkimuskoordinaattori, KT Sakari Saukkonen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta tuo esille elinikäisen ohjauksen aluekehittämiseen liittyviä tutkimuksen näkökulmia Linnanmäen Opin ovi -klinikalla 8.4.2014.
Tekijät: Jaakko Rousu ja Martti Hänninen.
Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaarin ensimmäisen päivän käytävägallupissa kysytään seminaarivierailta, miltä näyttää ohjauksen tila tämän päivän Suomessa.
Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaarin toisen päivän käytävägallupissa seminaarivieraat pohtivat, kuinka vastata ohjauksen tämänhetkisiin haasteisiin omassa työssään.
Rahoituspäällikkö Taina Lommi toimii Uudenmaan ELY-keskuksessa ESR-rahoitusryhmän vetäjänä. Uudenmaan ELY-keskuksella on yksi oma Opin ovi –hanke, jonka lisäksi Uudellamaalla on kaksi alueellista hanketta. Lisäksi toinen Hämeen Opin ovista kuuluu Uudellemaalle.
Lommi pohdiskelee puheenvuorossaan mm. aikuisten ohjauksen tulevaisuuden näkymiä yleisesti ja ELY-keskuksen näkökulmasta erityisesti. Lommi nostaa myös esille tulevaisuuden haasteet ja ennakoinnin, johon hän toivoisi ketterämpiä rahoitusinstrumentteja.
Lommin mukaan kehittämistyö on pakottanut yhteistyöhön ja verkostoituminen on ”positiivinen juttu”. Tulevaisuuden haasteeksi Lommi nostaa mm. maahanmuuttajien joustavat opintopolut.
Haastattelu on taltioitu Opinpaikka-tapahtumassa 2.11.2011. Tapahtuma keskittyi aikuisten ohjauksen kehittämistyön tuloksiin ja tulevaisuuden näkymiin.
Jaana Apiainen työskentelee Työ- ja elinkeinoministeriössä neuvottelevana virkamiehenä työllisyys- ja yrittäjyysosastolla, ryhmässä jonka nimi on työelämän osaaminen ja laatu.
Apiaisella on pitkä ja monipuolinen kokemus aikuisten ohjauksesta. Hän korostaa monikanavaisten ohjauspalvelujen merkitystä: ”uusien välineiden käyttöönotto ohjauksen saralla on ensiarvoisen tärkeää”.
Apiainen pitää kehittämistyön tahtotilaa hyvänä ja korostaa ohjauksen sisältymistä hallitusohjelmaan. Kehittämistyössä on onnistuttu mm. monikanavaisten palveluiden osalta. Hän kuitenkin muistuttaa, että osalle asiakkaista kasvokkain tapahtuva ohjaus on ainoa oikea vaihtoehto.
Ohjauksen vaikuttavuudesta on hyvin hajanaista tietoa ja Apiainen haluaisi valtakunnallisia, yhtenäisiä mittareita. Tätä kautta saataisiin tärkeää seurantatietoa.
Haastattelu on taltioitu Opinpaikka-tapahtumassa 2.11.2011. Tapahtuma keskittyi aikuisten ohjauksen kehittämistyön tuloksiin ja tulevaisuuden näkymiin.
Johtaja Kirsi Kangaspunta työskentelee koulutus- ja tiedepoliittisella osastolla opetus- ja kulttuuriministeriössä.
Kangaspunta näkee ohjauksen tärkeänä koulutuspolitiikan kannalta. Hän toteaa, että ohjauksen kehittäminen ei saa jäädä vain lauseeksi hallitusohjelmaan vaan NYT on aika katsoa mitä se konkreettisesti on.
”Jotta kaikki tavoitteet mm. työurien pidentämisestä ja työllisyysasteen nostamisesta toteutuvat, ohjaus on tosi tärkeä elementti.” Esille nousee myös sujuva liikkuminen koulutuksen ja työelämän välillä.
Tulevaisuuden osalta Kangaspunta pohtii miten elämä jatkuu tämän hankekauden jälkeen. Kehittämistyöstä hän nostaa esille mm. ohjausosaamisen kehittämisen, verkostomaisen yhteistyön toimintamallit ja laadun varmistuksen menettelyt ja työvälineet.
Haastattelu on taltioitu Opinpaikka-tapahtumassa 2.11.2011. Tapahtuma keskittyi aikuisten ohjauksen kehittämistyön tuloksiin ja tulevaisuuden näkymiin.
