Robotit töissä vanhus- ja vammaispalveluyrityksissä – kokemuksia ja tuloksia Robotti tuli töihin -projektista
Pekkola Toni, Jamk Jyväskylän ammattikorkeakoulu, projektiasiantuntija
Heimovaara-Kotonen Essi, Jamk Jyväskylän ammattikorkeakoulu, projektiasiantuntija
Mäkelä Tapio, Jamk Jyväskylän ammattikorkeakoulu, asiantuntija
AV1-etäläsnäolorobotin ohjausta mobiilisovelluksella (kuva: Viivi Kaarinen)
Robotti tuli töihin -projektissa kehitettiin keskisuomalaisten pk-yritysten kykyä hyödyntää robotiikkaa omassa liiketoiminnassaan. Projektiin osallistui yrityksiä eri toimialoilta. Lopputuloksena saatiin arvokasta tietoa robotiikan hyödyntämisestä erilaisin tavoin, erityyppisten kohderyhmien kanssa. Tulevaisuudessa robotiikan käyttö tulee väistämättä yleistymään myös hyvinvointialalla – merkkejä tästä on havaittavissa jo nyt. Samalla se luo uusia mahdollisuuksia tehostaa ja monipuolistaa toimintoja, parantaa työhyvinvointia sekä tarjoaa keinoja ja välineitä niin kuntoutukseen kuin etäohjaukseen. Yksi hyvinvointirobotiikan muodoista on etäläsnäolorobotiikka. Tämä robotiikan erityisalue mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman ohjauksen ja yhteydenpidon. Tässä artikkelissa esittelemme keskeisiä projektin tuloksia ja niistä kenties merkittävämpänä huomiona noussutta perehdyttämisen tärkeyttä.
Nopeilla kokeiluilla teknologia tutuksi
Hyvinvointipalvelualan yritykset Keski-Suomen alueelta lähtivät kokeilemaan etäläsnäolorobotiikkaa omissa toiminnoissaan nopean kehittämispolun kautta (ns. Fast track). Nopeita kokeiluita perusteltiin sillä, että projektin aikana yritysten toimintaympäristössä ja maailmanlaajuisestikin tapahtuneet muutokset kuormittivat yritysten henkilöstöä entuudestaan ja kehittämistyöllä ei haluttu lisätä tätä kuormaa.
Etäläsnäolorobotiikka valikoitui kokeiltavaksi teknologiaksi mm. projektin aikana ilmenneiden koronarajoitusten vuoksi. Tavoitteena yrityksillä oli viestinnän ja vuorovaikutuksen parantaminen niin ammattilaisten välillä kuin asiakkaiden ja omaisten kesken. Pilotoitavat laitteet olivat NoIsolationin valmistamat Komp ja AV1. Lähtökohtaisesti em. laitteille on alkujaan ajateltu tietty käyttötarkoitus ja käyttäjäryhmä, mutta kokeiluissa korostuivat erityisesti kunkin yrityksen omat palvelut, asiakkaat ja teknologian uudet hyödyntämismahdollisuudet.
Robotti tuli töihin -projektin pilotoinneista voit lukea tarkemmin seuraavista blogi-artikkeleista:
Robotti tuli töihin: Hyvinvointialan fast track käynnistyi työpajalla | Turbinaattori (jamk.fi)
AV1:t ja KOMP (kuva Toni Pekkola)
Koottuja tuloksia ja havaintoja etäläsnäolorobotiikan kokeiluista
Projekti toteutettiin asiakaslähtöisesti yritysten ja asiakkaiden tarpeita kartoittaen. Ilman koronan vaikutuksia projektissa olisi todennäköisesti päädytty toisenlaisen hyvinvointirobotiikan pilotointiin. Etäläsnäolon mahdollisuudet korostuivat vanhus- ja vammaispalveluyksiköihin kohdistuneiden rajoitusten vuoksi. Piti löytää uusia kohtaamisen keinoja ja välineitä niin omaisten, asiakkaiden kuin henkilökunnankin keskinäiseen vuorovaikutukseen.
Yrityksillä oli jonkin verran tietoa muttei omakohtaisia kokemuksia robotiikan hyödyntämisestä. Huolimatta pandemian entisestään lisäämästä työtaakasta, oli yritysten henkilöstö pääosin innostunutta kokeilemaan uutta teknologiaa. Kriittistäkin palautetta toki tuli, mutta ne olivat lähinnä normaaliin muutosvastarintaan kiinnittyviä yksittäisiä mielipiteitä ja asenteita. Muun muassa teknologian käyttöönoton myötä työmäärän pelättiin lisääntyvän tai robotiikalle ei nähty sovelluskohteita silloisessa tilanteessa. Myös teknologian omaksumista arkailtiin niin henkilökunnan kuin asiakkaidenkin näkökulmasta. Sisäisen tiedottamisen ja aktiivisemman osallistamisen kautta näitä ennakko-oletuksia olisi toki voitu lieventää.
Työntekijöiden näkökulmasta uuden teknologian käyttöönotto oli sujuvasti toteutettavissa, joskin aivan alussa käyttöönotto vaatii hieman enemmän aikaa ja työtä, erityisesti omaisten ja käyttäjien perehdyttämisen osalta. Useimmille omaisille älylaitteitten käyttö oli kuitenkin varsin tuttua, mikä helpotti robotin ohjaamiseen hyödynnettävän mobiilisovelluksen käyttöönottoa. Ylipäätänsä koettiin, että etäläsnäolorobotiikkaan tutustumisen tarjosi kätevän ja matalan kynnyksen toimintatavan tutustua robottiteknologiaan.
Robotiikkaa voidaan hyödyntää havaittujen ongelmien ratkaisemisessa. Hankintaa ja käyttöönottoa ei kuitenkaan kannata tehdä suin päin, vaan hyötyjen saavuttaminen vaatii laajemmin toimintamallien ja prosessien kehittämistä sekä organisaation sisäistä yhteiskehittämistä. Sellaista robotiikan monitoimilaitetta ei olekaan vielä kehitetty, joka kykenisi tarjoamaan ratkaisun kaikkiin ongelmiin.
Kotipalveluihin on robotiikasta haettu jo pitkään apuja. Tälläkin hetkellä käynnissä olevien hankkeiden myötä alkaa näyttää siltä, että todellista hyötyä saadaan lähitulevaisuudessa lähinnä asumispalveluyksiköissä, koska näihin voidaan rakentaa robotiikkaan perustuvia keskitettyjä teknologiaratkaisuja.
Suurimmat haasteet liittyvät robotiikkainvestointien toteutumiseen. Päättäjillä ei ole selkeää kuvaa, miten nopeasti robotiikkainvestoinnit palautuvat organisaatioihin hyötyinä. Lisäksi myös asenteissa on havaittavissa perinteistä ajattelua, joka ulottuu niin robotiikan hyödyntämiseen kuin suunnitteluprosesseihin. Näissä pitäisi kuulla ja hyödyntää työntekijöiden mielipiteitä ja näkemyksiä.
Tulevaisuudessa erilaiset teknologiset ratkaisut tulevat väistämättä osaksi niin asiakkaiden kuin hoitajienkin arkea, joten niihin kannattaa tutustua avoimin mielin.
Perehdytyksen merkitystä ei voi korostaa liikaa
Robotiikan onnistunut käyttöönotto yrityksessä edellyttää hyvää tiedottamista. Koko työyhteisön tulee olla tietoinen siitä, mitä on meneillään, mistä on kyse ja sitoutunut uuden toimintatavan käyttöönottoon. Henkilöstön osallistamisen merkitys on avainroolissa. Samoin johdon tuki. Johdon tehtävänä on antaa tuki muutosprosessille ja varmistaa sen vaatimat resurssit, esimerkiksi perehdytykseen käytettävä työaika. (Sarala 2000.)
Jäädäkseen käyttöön ja juurtuakseen osaksi työprosesseja henkilöstön tulee hyväksyä robotiikka osaksi työtehtäviään ja myös oppia hyödyntämään sitä riittävän hyvin. Onnistuneen käyttöönottoprosessin takana onkin usein työnantajan mahdollistama riittävän pitkä ja tehokas perehdytys. (Turja, Taipale, Kaakinen & Oksanen 2020.) Robotti tuli töihin -projektin loppukyselyssä nousi esille hyötyjen perustelemisen tärkeys. Myös eräässä hyvinvointialan ammattilaisille tehdyssä kyselytutkimuksessa nousi esille, että erityisesti hyvinvointialan ammattilaiset haluavat enemmän tutkittua tietoa robotiikan hyödyistä ja haitoista voidakseen hyväksyä ne osaksi hoitoprosessia. (Tuisku, Pekkarinen, Hennala ja Melkas 2017.) Samaten omakohtaiset kokemukset ja käyttökokeilut muokkaavat asenteita myönteisemmiksi robotiikkaa kohtaan (Turja ym. 2020). Robotiikkaan liittyen perehdyttämistä tarvitaan myös erilaisiin tilanteisiin ja tarkoituksiin sekä erilaiset käyttäjät huomioiden. Tällaisia voivat olla muun muassa nykyiset ja tulevat yksityiskäyttäjät, yksityiskäyttäjien läheiset, hoito- ja hoivatyössä käyttäminen sekä eri tasojen päätöksenteko ja palvelukehittäminen (Melkas, Gustafsson, Hennala, Pekkarinen, Tuisku, Thommes, Hoppe & Johansson-Pajala 2020).
Robotti tuli töihin -projektissa havaittiin, että pilottiyritysten henkilöstölle oli etäläsnäolorobotiikan käyttöönotto- ja perehdytysvaiheessa erityisesti hyötyä varhaisesta tiedottamisesta ja henkilökohtaisesta opastuksesta. Vastaavia tuloksia ovat raportoineet myös Melkas ym. (2020). Perehdytyksessä, joka toteutettiin niin paikan päällä kasvotusten, kuin etäyhteydelläkin, tarjottiin käyttäjille mahdollisuus käyttää ja kokeilla laitetta itse. Paikan päällä toteutettuun perehdytykseen osallistui yleensä useampi työntekijä, jolloin henkilökohtainen opastus saattoi jäädä vähäisemmäksi joidenkin käyttäjien osalta. Paikan päällä oli vuorovaikutus ja mahdollisten ongelmatilanteiden selvittäminen helpompaa etäyhteyteen verrattuna, sillä kaikki olivat samassa tilassa ja perehdyttäjä näki, miten perehdytettävä toimii tilanteessa.
Etäyhteys tarjosi mahdollisuuden perehdytykselle, mutta vaati perehdyttäjältä enemmän valmisteluja sekä aikaa neuvoa yksittäistä henkilöä. Kun kyseessä on fyysinen laite sekä ohjelmisto, tuli perehdyttäjän osata kuvata asiat niin, että etäyhteyden päässä oleva henkilö käsitti asiat perehdytyksessä toivotulla tavalla. Sama pätee tilanteissa, joissa henkilöstö esitti kysymyksiä perehdyttäjälle. Hänen oli osattava kysyä oikeanlaiset tarkentavat kysymykset ja kuvata asia selkeästi, jotta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin. Yksittäisen pilottiyrityksen kohdalla toteutettiin perehdytys etäyhteydellä yhtäaikaisesti useammassa palveluyksikössä oleville käyttäjille. Tämä vaati hieman enemmän aikaa ja koettiin haastavaksi mutta saatiin projektissa toteutettua onnistuneesti. Vaihtoehtona tätä ei kuitenkaan voida suositella ensisijaisena perehdytyksen muotona robotiikan käyttöönottovaiheessa.
Niin kasvotusten kuin etäyhteydellä tapahtuvaa perehdytystä varten tuli perehdyttäjällä olla selkeä vaiheittainen käsitys laitteen toiminnasta, ja jopa vastaava laitekokonaisuus hallinnointi- ja mobiilisovelluksineen itsellään käytössä. Käyttöönottoperehdytyksen jälkeen käyttäjille tarjottiin käytönaikaista tukea projektin asiantuntijoilta muun muassa puhelimitse ja Teams-keskustelukanavan kautta. Myöhemmän vaiheen käyttöön liittyvän tuen tarve oli suurempi niillä, joiden osalta käyttöönottoperehdytyksessä ei päästy henkilökohtaiseen opastukseen riittävällä tasolla tai perehdytys tapahtui välillisesti toisen käyttäjän kautta. Asiakkaiden ja omaisten perehdyttämisen pilottiyritysten henkilöstö hoiti itse, mikä oli huomioitu käyttöönottoperehdytyksessä.
Tutkimuksen (Chard 2004) mukaan uudet teknologiat, kuten robotiikka, kannattaa ottaa käyttöön välittömästi käyttöönottokoulutuksen jälkeen. Näin opit ovat tuoreessa muistissa. On myös hyvä nimetä joku henkilöstöstä niin sanotuksi pääkäyttäjäksi. Hänen tehtävänään on toimia työyhteisössä robottiosaamisen tukihenkilönä ja perehdyttää uudet työntekijät käyttämään robotiikkaa. Myös Robotti tuli töihin -projektin loppukyselyssä nousi esille, että on tärkeä tarjota henkilöstölle koulutusta käyttöönottoon ja löytää avainhenkilöt, jotka valmentavat muita työntekijöitä. Perehdytyksen tarve ei myöskään pääty ensimmäisen käyttöönottoperehdytyksen jälkeen vaan on huomioitava myös käytön aikainen tuki ja käyttäjien vaihtuminen.
Lähteet
Chard, G. 2004. Implementing the Assesment of Motor and Process Skills (AMPS) in the Workplace. A comparison of the experience of occupational therapist and new graduates. British Journal of Occupational Therapy 67: 54–64.
Melkas, H., Gustafsson, C., Hennala, L., Pekkarinen S., Tuisku, O., Thommes, K., Hoppe, J.A. & Johansson-Pajala R-M 2020. Hoivarobotiikka – Perehdyttämisen polkuja käyttäjille ja yhteiskunnalle. Lappeenrannan teknillinen yliopisto & LUT Lahti. Tutkimusraportit 105. Viitattu 29.3.2022.
Sarala, U. 2000. Toiveista totta. Työyhteisöjen kehittäminen käytännössä. Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia, Oppimateriaaleja 86. Helsinki: Yliopistopaino.
Tuisku, O., Pekkarinen, S., Hennala, L. & Melkas, H. 2017. Robotit innovaationa hyvinvointipalveluissa – kysely kentän eri toimijoiden tarpeista, rooleista ja yhteistyöstä. Lahti: Grano. Lappeenrannan teknillinen yliopisto & LUT Lahti. Tutkimusraportit 70. Viitattu 23.3. 2022. https://www.lut.fi/documents/10633/479354/lut_robotit_innovaationa_hyvinvointipalveluissa_lowres.pdf/a62efb8e-102e-4514-9e45-7bc9bebb25d2
Turja, T., Taipale, S., Kaakinen, M. & Oksanen, A. 2020. Care workers’ readiness for robotization: Identifying psychological and socio-demographic determinants. International Journal of Social Robotics 12, 1, 79–90. Viitattu 23.3.2022. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/68263/turja2020articlecareworkersreadinessfor.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Info
Robotti tuli töihin on Keski-Suomen alueella 1.4. 2019–30.6. 2022 toteutettava ESR-projekti, jossa vastataan pk-yritysten tarpeisiin ottaa käyttöön liiketoimintaa tehostavia robotiikan ja automaation ratkaisuja henkilöstön kannalta kestävällä ja tuloksellisella tavalla. Projektin toteuttajana on Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen ELY. Voit käydä tutustumassa Robotti tuli töihin hankkeeseen osoitteessa https://www.jamk.fi/fi/projekti/robotti-tuli-toihin
Robotti tuli töihin projektissa tuotettu “Etäläsnäolorobotiikka: Kohti laadukkaampia hyvinvointipalveluita –julkaisu”: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-638-5
Kirjoittajat
Tapio Mäkelä, asiantuntija Robotti tuli töihin -projekti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Toni Pekkola, asiantuntija Robotti tuli töihin -projekti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Essi Heimovaara-Kotonen, asiantuntija Robotti tuli töihin -projekti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Avainsanat: Etäläsnäolorobotiikka, hyvinvointipalvelut, perehdytys.