Kaikki mitä kulutamme tulee maasta

Viimekädessä kaikki mitä kulutamme, tulee maasta tai merestä. Raaka-ainelähde sijaitsee jossakin, vaikka sen näkeminen ei aina kovin helppoa olekaan. Tuotteita saa kaupasta ja johdon tai putken päästä, ja ties mistä. Niiltä odotetaan enenevässä määrin ympäristöystävällisyyttä. Luonnonmukainen tuotanto on nousemassa arvoonsa. On aiheellista pohtia, missä ja millaista se maa on, jolla raaka-aine tuotetaan. Mitä ovat vaihtoehdot? […]

Koulutus on yhteistyötä

Koulutuksesta puhutaan paljon ja sen toteuttaminen kaikille sopivalla tavalla ei jätä tunteettomaksi. Se, että tarvitsemme opiskelijoita avaamaan suuntaviivoja tulevaisuuden biotalouteen, ei riitä. Suomalainen koulutusjärjestelmä on sakea yhteistyön verkosto, missä vesille on heitetty harvoja verkkoja isojen vonkaleiden kiinni saamiseksi, mutta myös tiheät verkot ovat vesillä ja kaikki pienetkin kalat punnitaan. Biotalous toimialana on laaja ja Jyväskylän […]

Välttämätön vetemme – Liian moni ei tiedä mitä juo!

Vesi! Tuo elämän eliksiiri ja edellytys. Maailman vesipäivän teemana on “Water for all – leaving no one behind”. Kaikilla maailmassa tulisi olla yhtäläiset oikeudet riittävään ja turvalliseen juomaveteen sekä asianmukaiseen sanitaatioon, joka myös turvaa veden laatua. Voimme pohtia, kuinka vaikuttaa omilla valinnoillamme siihen, että nämä tavoitteet toteutuisivat. Veden säästäminen kotona ei lisää vettä kuiville alueille […]

Maatilantytöstä biotalouden asiantuntijaksi

Kiinnostukseni maatalouteen kumpuaa jo varhaisesta lapsuusiästä, jolloin olin paljon mukana kotitilani töissä. Kun isäni lähti navetalle, kuljin hänen jalanjälkiään seuraten ja kyselin taukoamatta traktoreista, koneista ja eläimistä. Uteliaisuus ja kiinnostus maatilan töihin aiheuttivat hämmennystä vanhemmissani, mutta onneksi he suhtautuivat asiaan suopeasti ja kärsivällisesti. Isäni otti usein minut mukaan traktorin kyytiin peltotöihin ja navetalle, jossa nautin […]

Kosteikko siellä, hiilinielu täällä

Luin Maaseudun Tulevaisuudesta Henrik Hohterin kolumnin ”Lopullinen totuus metsien hiilinieluista” ja räjähdin nauramaan. Syy: Oma ajatteluni on samanlaista toivotonta pyörittelyä, jota Hohteri tekstissään kuvaa. Olen siis vielä purkamattoman kuolinpesän osakas. Torppaan kuuluu jonkinmoinen ala erilaisia metsäkuvioita. On vasta istutettua tai kylvettyä taimikkoa, vanhempia taimikoita ja nuorta kasvatusmetsää. Lisäksi on vanhempaa pöpelikköä, kuten välillä nimitän ”ei […]