Tarvaalan Älymaatilalla sattuu ja tapahtuu

Maaliskuussa aloitin Jamkin Biotalousinstituutissa johtavana tutkijana. Tehtäväni on johtaa BTI:n uutta Älymaatalouden tutkimustiimiä. Aloitus on ollut reipas, ja nyt olemme jo vauhdilla tekemässä tulevaisuutta. Tiimimme on monialainen, tekniikkapainotteinen, mutta sovellusalueemme ovat erilaiset. Yksi osaa Täsmäviljelyä, toiset ympäristöä, mittaustekniikkaa ja kotieläintiedettä. Opetukseen keskittyy yksi ja muut myös osallistuvat siihen. Tällainen yhdistelmä on ideaalinen uusien teknologioiden tutkimukseen…

Jatka lukemista

Älyä ja maata on. Vain talous puuttuu.

Ihmisellä on tarve tehdä asioita helpommin. Tai no ainakin minulla on. Huonoin perustelu asioiden tekemiselle on ”no kun tein niin viimeksikin”.  Tällainen ajattelu jarruttaa kehitystä eikä pidä työntekoakaan järin mielenkiintoisena.  Jarruttavia tekijöitä voi olla useitakin, kuten alan huono kannattavuus, mikä voi johtaa ennakkoluuloihin uusissa investoinneissa. Oma kokemukseni käytännöstä on osoittanut, että moni viljelijä haluaa olla…

Jatka lukemista

Kansainvälisen biotalouden T&K-verkosto Biobordin tarina jatkuu

Biobord-verkoston tuloksia, osa 5/5 Kansainvälisen Biobord-verkoston taustalla on haja-asutetun maaseudun innovaatiovaje sekä tarve liiketoiminnan kestävälle kehitykselle. Kaikki alkoi kansainvälisestä RDI2CluB-projektista (Rural RDI milieus in transition towards smart bioeconomy clusters and innovation ecosystems), jossa innovaatiovajetta ratkaistiin muodostamalla Itämeren maaseudulle innovaatiokeskittymiä. Mukaan valikoituivat alueet, jotka toteuttavat EU:n Älykkään erikoistumisen strategiaa biotalous keskiössä (Keski-Suomi, Inland Norja, Świętokrzyskie Puola,…

Jatka lukemista

Hakkerit palaavat verkkoon – innovaatiotapahtumia korona-aikana

Biobord-verkoston tuloksia, osa 4/5. Hackathonit ovat yksi tapa ratkoa haasteita porukassa. Hackathon sana tulee englanninkielisestä sanasta hack, joka tarkoittaa ratkomista. Tämän innovaatiotapahtuman juuret ovat syvällä IT-maailmassa, jossa on tavallista ratkoa teknisiä haasteita kilpailuhenkisesti tiiviissä porukoissa, ja tietyssä aikaraamissa. Tänä päivänä hackathonit ovat löytäneet tiensä monille toimialoille, sillä nykymaailma vaatii jatkuvaa muuntautumista eli uuden innovointia. Hackathonit…

Jatka lukemista

Eläinten jäljillä ilmasta käsin – uusia teknologisia riistankartoitusmenetelmiä testaamassa

Biobord-verkoston tuloksia, osa 3/5. Yhdessä työskennellessä löytyy välillä teemoja, jotka toistuvat eri maiden välillä. Tällä kertaa sama ongelma tuntui löytyvän eri puolelta Itämerta: kuinka uusia teknologisia menetelmiä voisi hyödyntää osana riistaeläinten ja muiden luonnonvaraisten eläinten kannanarviointia. Esimerkiksi valkohäntäpeurojen määrä on ollut Suomessa voimakkaassa kasvussa ja Luken (2021) arvioiden mukaan kaudella 2020-2021 Suomessa on noin 113…

Jatka lukemista

Voisimmeko nähdä puut metsältä?

Biobord-verkosto ratkoo metsätiedon keruun ja käytön haasteita yhteispohjoismaisin voimin. Biobord-verkoston tuloksia, osa 2/5. Mitä syntyy, kun tuodaan suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset samaan pöytään kehittämään metsävaratiedon keräämistä ja käyttöä metsäarvoketjujen suunnittelussa ja optimoinnissa? Itämeren, ja Euroopan, metsäbiotalouden edelläkävijämaiden tiedonvaihdossa visioitiin tutkimusyhteistyötä ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia kevään 2021 aikana. Tuloksena syntyi Biobord -verkoston yhteistyösuunnitelma metsäbiotalouden digitaalisten arvoketjujen kehittämiseen,…

Jatka lukemista

Yhteistyöstä tuli pannukakku – Uudet proteiinilähteet kiinnostuksen kohteena Itämeren Biobord-verkostossa

Biobord-verkoston tuloksia, osa 1/5. Vaihtoehtoisista proteiineista jalostettuja elintarvikkeita on viime vuosina tullut merkittävästi lisää markkinoille, ja samalla on kasvanut niiden kysyntä kuluttajien parissa. Vaihtoehtoiset proteiinit tunnistettiin nousevaksi biotaloustrendiksi Itämeren alueen Pohjoismaiden ministerineuvoston kartoituksessa (Nordic Council of Ministers, 2020). Teema nousi myös keskeiseksi Itämeren alueen biotalouden kehittäjien Biobord-verkostossa, jossa pilotoitiin ruokainnovaatioyhteistyötä kevään 2021 aikana. Kestävän ruokajärjestelmän…

Jatka lukemista

Terveisiä Testorista!

Testorissa testataan, tutkitaan, mitataan ja arvioidaan uusiutuvaan energiaan liittyviä laitteita, polttoaineita ja menetelmiä, Louhessa esikäsitellään näytteet. Tavoitteena on auttaa esimerkiksi yrityksiä puhtaampaan bioenergian tuotantoon. Viime keväänä JAMK Biotalousinstituutin opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnatun nimikilpailun tuloksena kattilatestauslaboratorion nimi muuttui Testoriksi. Nimenmuutoksen taustalla oli antaa tilalle parempi ja nykyistä toimintaa paremmin kuvaava nimi. Lukuisten nimiehdotuksien joukosta valitsijaraati päätyi…

Jatka lukemista

Aikuisiällä agrologiksi ja JAMKille töihin

Kiinnostus ympäristöasioihin vei agrologikoulutukseen Pellossa ne on kasvanut, sanoi äiti joskus meistä lapsista, mutta ihan hyvällä. Ollaan saatu juosta paljain varpain hiesuista mökkitietä pitkin, peltojen läpi rantaan uimaan. Matalassa pitkässä hiekkarannassa meitä on ollut serkuksia ja kavereita siihen aikaan, 80-luvulla. Mukaan pääsivät myös naapurin koira, vuohia ja possukin. Nyt sitä samaa mökkitietä juoksee oma jälkipolvi….

Jatka lukemista

Taisteluun järven rehevöitymistä vastaan: Alanen, Laukaa

Yksi merkittävin uhka, joka pieniä matalia järviä kohtaa, on rehevöityminen. Rehevöityminen alkaa kun  järveen pääsee liikaa ravinteita, lähinnä fosforia ja typpeä, mikä kiihdyttää mm. kasvien kasvua ja kasviplanktonin lisääntymistä. Monet pienet ja matalat järvet ovat Suomessa luonnostaankin reheviä, mutta mikäli ravinteita tulee järveen enemmän kuin niitä sieltä poistuu, seurauksena on järven rehevöityminen. Rannat kasvavat umpeen…

Jatka lukemista