Takana reilut kaksi vuotta lammastalouden koulutusta – mitä saimme aikaan?

Vuosi 2021 lähestyy loppuaan ja samalla Lammastalouden tuotannontekijät -koulutushanke lähestyy päätöstään. Viimeisetkin koulutukset on järjestetty ja nyt on aika hieman muistella mennyttä paria vuotta ja pohtia, mitä hanke on antanut hankealueemme lammastaloudelle. Hanketta on toteutettu Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan toimesta ajalla 1.10.2019-31.12.2021. Paljon toimintaa Hankkeen tavoitteena oli hankealueen lammastalouden kehittäminen…

Jatka lukemista

Työpajalla lisäoppia villan lajitteluun

Villa Tuotteiksi -yritysryhmähankkeen yhdeksi yhteiseksi toimenpiteeksi valittiin villan lajittelukoulutus, koska villan lajitteluosaamisen kehittäminen kiinnosti suurinta osaa hankkeessa mukana olevista yrittäjistä. Marraskuun alkupuolella pääsimme vihdoin toteuttamaan koronan takia jo monta kertaa siirtyneen villan lajittelutyöpajan, jota yritysryhmän yrittäjät olivatkin jo kovasti odottaneet. Kouluttajana työpajassa toimi alpakkakasvattaja Carita Saarinen Wuthering Heights Oy:stä, jolla on vahvaa villakokemusta myös Art…

Jatka lukemista

Luonnonvärjäysoppia teoriassa ja käytännössä

Villa Tuotteiksi -yritysryhmähankkeen yrittäjäporukka osallistui hankkeessa järjestetylle luonnonvärjäyskurssille syyskuun lopulla. Luonnonvärjäyskurssi koostui kahdesta eri päivinä järjestetystä osasta; teoriasta ja käytännöstä. Koulutuksen asiantuntijana toimi kokenut luonnonvärjäri Kirsi Mantua-Kommonen. Luonnonvärjäys valikoitui yhdeksi yritysryhmäporukan yhteiseksi koulutusaiheeksi, koska aihe kiinnosti suurinta osaa mukana olevista yrittäjistä. Osalla yrittäjistä oli aiheesta jo vahvaa aiempaa kokemusta, osalle luonnonvärjäys ei vielä ollut niin…

Jatka lukemista

Talkootyöllä – tekoja, tietoutta ja urheilumieltä

Freshabit LIFE IP -hanke on lähestymässä JAMKin osalta loppuaan. 7-vuotinen EU-rahoitteinen suurhanke sisävesien hyväksi mahdollisti JAMKin osallistumisen ensin automaattisten vedenlaatumittareiden ja vesinäytteiden analysoinnin kautta ja nyt vuonna 2021 loppurutistuksena tavoitteena oli ennallistaa suota Saarijärven reitin valuma-alueella. Kohteeksi valikoitui Pylkönmäen Lepikkokangas, joka sijaitsi sopivasti alueella, joka on määritetty Saarijärven reitin kuormitusriskialueeksi eli ns. hotspot-alueeksi. Lepikkokangas on…

Jatka lukemista
Isosorsimokasvustoa

Roukapuron suistoalueen kasvillisuuden poisto

Hankasalmella sijaitseva Roukapuro on kapea puro, joka laskee Kynsiveteen. Alueelle on tehty Roukapuron valuma-alueselvitys vuonna 2018 (Keski-Suomen ELY-Keskus, Thitz) sekä Roukapuron kunnostus- ja vesiensuojelusuunnitelma vuonna 2020 (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Nousiainen). Molempien selvitysten mukaan puro on osittain hyvin voimakkaasti umpeenkasvanut ja rehevöitynyt. Siinä kasvaa rehevöitymistä indikoivien kasvien, esimerkiksi järviruo’on, palpakon ja pikkulimaskan, lisäksi myös haitallisia vieraslajeja, kuten…

Jatka lukemista

Hyönteisvalkuaisten salliminen rehuna hyvä alku

Euroopan Unioni päivitti elokuussa rehuasetuksen N:o 999/2001 liitettä IV. Selkokielellä ja tiivistäen muutos sallii muiden kuin märehtivien tuotantoeläinten ja turkiseläinten ruokinnan käsitellyllä eläinvalkuaisella. Kokonaisuudessaan päivitys on löydettävissä Komission Asetus (EU) 2021/1372. Rehuasetuksen muutoksen taustalla on alati kasvava lihantuotantosektori ja sen kysyntä rehuproteiineille sekä halu vähentää riippuvuutta unionin ulkopuolisista raaka-ainetuottajista. Perinteisten eläintuotteiden kuten veri- ja luujauhon, kollageenin…

Jatka lukemista

Osaaminen ratkaisevaa metsien tulevaisuudelle

Metsät ovat merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa. Kansallisvarallisuutena niiden arvo on noin 80 miljardia euroa, joka on rakennuskannan jälkeen suurin varallisuuserä. Metsät ovat lähellä kaikkia, ja niiden merkitys on meille niin Suomen historiallisen kehityksen kuin nykyisen hyvinvoinninkin kannalta keskeinen. Metsät ovat myös elinympäristö ihmisille ja eliölajeille. Metsiltä odotetaan lisäksi roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Erilaisten, osin ristiriitaisten, tavoitteiden…

Jatka lukemista

Alanen-järven kunnostussuunnitelma-hanke: suunnitelmasta toteutukseen

Sanotaan, että ”järvi on valuma-alueensa lapsi”. Tämä sanonta pitää varsin hyvin paikkansa, koska valuma-alueen koko, maanpinnan vaihtelut, maaperän laatu ja valuma-alueella tapahtuva ihmistoiminta ovat ne tekijät, jotka pitkälti määrittelevät sen, kuinka järvi voi ja kuinka hyvin sen luontaiset ominaisuudet toimivat rehevöitymistä vastaan. Luonnontilaisella järvellä on monia mekanismeja selviytyä kuormituksesta, mutta mikäli kuormitus ylittää pitkän aikaa…

Jatka lukemista

Tapaus kyttyrälohi: uhka vai mahdollisuus?

Mitä jos Suomen vesistöihin ilmestyisi iljettävän näköinen kala, joka mädäntyy makeassa vedessä? Mitä jos sellainen kala nappaisi juuri sinun onkeesi? Suomen Jäämereen laskevat lohijoet täyttyivät vieraslajiksi luokitellusta kyttyrälohesta. Miten Atlantin lohien käy? Pilaavatko kyttyrälohet Suomen lohijoet kokonaan? Entä onko mahdollista saada kyttyrälohet pois Suomen lohijoista? Mitä jos kyttyrälohia ryhdytään kalastamaan ja pyydystämään, voiko niitä hyödyntää…

Jatka lukemista

Paluu kesän touhuihin ja testeihin PRIORITY-videon kautta

Kasvukausi 2021 on lopuillaan ja maatiloilla tämä on perinteisesti aika tarkastella menneen kasvukauden tapahtumia ja suunnitella jo tulevaa. Täällä Biotalouskampuksella mennyt kesä sisälsi mielenkiintoisen PRIORITY-hankkeen testiviikon 20.-24.6., johon teillä kaikilla on nyt mahdollista tutustua videotuotoksen avulla. Katso tarinallinen videotestiviikon toiminnoista (jos video ei näy, hyväksy selaimen evästeet): Testiviikon taustana oli kytkeä jopa 5G-yhteyden sisältävä tietoliikennekupla…

Jatka lukemista