Maatilojen muovijäte kiertoon

Maatiloilla syntyy hurja määrä muovijätettä, arviolta 12 000 tonnia vuodessa. Tämä jäte koostuu muun muassa paalikalvomuoveista, kanistereista, auma-, kate- ja harsomuoveista sekä suursäkeistä. Muovi onkin hyvä raaka-aine käytettäväksi maatilalla: sen avulla saadaan rehut säilöttyä hapettomissa olosuhteissa, öljyt pidettyä tiiviisti kevyissä pakkauksissa, kasvit suojattua rikkakasveilta ja tuholaisilta sekä eläinten täydennysrehut toimitettua hygieenisesti tilalle. Käytön jälkeen nämä…

Jatka lukemista
Mustasotilaskärpänen.

Hyönteiskasvattamolla tapahtuu

Hyönteiskasvattamon perustöihin eli rutiineihin kuuluvat mustasotilaskärpästen (ja uutuutena myös jauhomatojen) kasvatus ja hoito. Ne sisältävät mm. ruokintaa, munien keräystä, olosuhteiden hallintaa ja paljon siisteyden sekä hygienian ylläpitoa. Rutiinien lisäksi tehdään paljon kokeiluja, suunnittelua ja esimerkiksi prototyyppien rakentelua. Koko kasvattamo on suunniteltu ja rakennettu hankkeen aikana alusta lähtien. Ensin piti löytää sopiva tyhjä tila, tehdä muutostyöt…

Jatka lukemista

Uzbekkiryhmä saapuu tutustumaan Suomen biotalouteen

Jamkiin on tulossa syyskuussa 2022 kaikkiaan 26 tulevaa biotalouden opettajaa ja kaksi ministeriön edustajaa. Heitä kiinnostaa se, miten Suomessa toteutetaan ja ohjataan biotaloutta sekä miten biotalouden ammattilaisia koulutetaan. Uzbekistanin 30 asukkaasta noin neljännes saa elantonsa maataloudesta. Maa itsenäistyi Neuvostoliitosta 1991. Maa tuottaa paljon hedelmiä ja vihanneksia vientiin. Karjantuotanto keskittyy: rehevillä alueilla lähellä kaupunkeja kasvatetaan nautoja,…

Jatka lukemista

Kotimaisen lampaanlihan tuotantoketjun vastuullisuus puheenaiheena Farmari-messuilla

Lampaanlihan tuotantoketjun kehittäminen -hanke järjesti Farmari-messuilla torstaina 30.6.2022 Lammasosaston Lampuriteltassa Lampaanlihaketjun vastuullisuus -paneelikeskustelun yhteistyössä Suomen Lammasosuuskunnan kanssa. Panelisteina olivat Juha Tähkämaa (tuottajaorganisaatio Lounais-Suomen lampurit), Kaarin Knuuttila (Suomen Teurastamoyrittäjät ry), Henri Vainio (Vainion Teurastamo), Pasi Työppönen (Reinin Liha), Ari Försti (Lihatukku Harri Tamminen), Satu Nieminen (SOK Suur-Savo), Pia Parikka (MTK ja Suomen lammasosuuskunta), Saara Patama (MTK)…

Jatka lukemista

Ajelulla Kuparisaarella

Oscarilla on supisuomalainen sukunimi. Hän ajaa pick-upiaan pitkin ryteikköisten metsien reunustamaa hiekkatietä. Vetiset rämeet kankaiden välissä näyttävät äärimmäisen vaikealta maastolta kulkea. Niillä kuulemma asuu napsija kilpikonnia, jopa 16 kiloisiksi kasvavia erittäin voimakkaasti purevia otuksia. Vaarallisia käärmeitä ei sen sijaan ole. Silloin tällöin tien vieressä näkyy taloja, tiloja, ei mitään kartanoita, jotkut aika rähjäisiäkin. Jokaisen pihassa…

Jatka lukemista

Ongelmien ennaltaehkäisy on usein halvempaa kuin niiden korjaaminen – myös vesistöissä

Valkeinen-järvi kimmeltää keskellä kaunista saarijärveläistä maalaismaisemaa. Järvi on hieman alle 100 hehtaarin kokoinen ja järven ympärillä on runsaasti vakituista ja vapaa-ajan asutusta. Valkeinen-järvi on ekologiselta tilaluokitukseltaan hyvässä kunnossa, mutta viimeisimmän luokituksen yhteydessä on havaittu riskejä hyvän tilan huononemiselle valuma-alueelta tulevien huuhtoutumien seurauksena. Järven vedenlaatua on seurattu vuodesta 1975 lähtien, ja vaikka analyysien aikasarjassa on aukkoja,…

Jatka lukemista

Parrunpäältä oivalsin

Suomen ammattikorkeakouluväki kokoontui 4. – 5.5.2022 valtakunnallisille AMK-päiville Helsinkiin Metropolia AMK:n Myllypuron upouudelle kampukselle. Osallistujia oli yhteensä noin 350 kaikista ammattikorkeakouluista. Jamkistakin oli ponteva edustusryhmä. Läsnä olevien silmät ja posket hehkuivat kuin keväthuumauksessa ilmielävien kollegoiden kohtaamisesta – satapäin ja lähietäisyydeltä. Meille tuttu Vilma Mutka Mukamas Learning Designista totesikin lavalle panelistiksi noustuaan, että ”on niin mukavaa…

Jatka lukemista

Ei ihan tavanomainen koulupäivä ghanalaisittain

Kestävän sanitaatioprojektin koulutuspäivä pidetään Hon kunnanviraston salissa. Tarkoitus oli aloittaa 9.30, mutta 9.45 noin puolet sadasta kutsutusta ei ole vielä saapunut paikalle. Kunnan ympäristöterveyspäällikkö, MEHOksi kutsuttu Aaron Kofi Amedzo kehottaa paikallaolijoita soittamaan tutuilleen, jotka kenties puuttuvat paikalta. Tuulettimet ja ilmastointilaitteet hurisevat, ilma salissa on silti hikisen lämmin. Ruskeissa puutuoleissa on oikealla puolella leveä luentokäsinoja. Etuseinälle…

Jatka lukemista
Kalan vaelluseste

Miksi vaelluskaloja ahdistaa?

Lauantaina 21. toukokuuta vietetään maailman vaelluskalapäivää (World Fish Migration Day), jonka tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta vapaana virtaavista vesistä sekä niiden merkityksestä vaelluskaloille. Vaelluskaloille on tyypillistä, että ne syntyvät virtavesiin, vaeltavat kasvamaan syönnösalueelle järvelle tai mereen ja vaeltavat lisääntymään takaisin virtavesiin kuten puroihin ja jokiin. Ne pyrkivät useimmiten takaisin juuri siihen samaan virtaveteen, jossa ne…

Jatka lukemista

Nuorissa on tulevaisuus – myös maatalouden kestävän kehityksen toteuttamisessa

Nuorten merkittävä potentiaali maatalouden kestävän kehityksen toteuttamisessa ja yleisesti maaseudun tulevaisuuden muovaamisessa on yleisesti tunnustettu, mutta on toistaiseksi jäänyt suurelta osin hyödyntämättä mm. maatalouden digitalisaatio- ja teknologian käyttöönottoprosesseissa. Nuoret ovat maaseudun tulevaisuuden asiantuntijoita, osaajia, loppukäyttäjiä, viljelijöitä ja päättäjiä, ja siksi on rakennettava pitkän aikavälin strategia tarvittaville tukipalveluille nuorten integroimiseksi kehitysprosesseihin paremmin. On myös saavutettava monen…

Jatka lukemista