Paljon on muuttunut metsäalalla – metsäharjoittelijan mietteitä

Olen Katri Pirinen, koulutukseltani metsänhoitaja, ja aloitin opiskelun Jamkin järjestämällä Kiertotalous- ja liiketoimintaosaaminen -kurssilla elokuussa. Kurssin aloittaminen oli tärkeä etappi minulle, sillä sen myötä sain uutta ja kiinnostavaa sisältöä elämääni pitkän kotiäiti -uran jälkeen. Kurssiimme kuului teoriaopintojen lisäksi kolmen kuukauden mittainen harjoittelujakso. Olin enemmän kuin tyytyväinen, kun Markku Paananen ystävällisesti tarjosi harjoittelupaikkaa Jamkin Metsätiimissä.

Kun nyt olen perehtynyt ajankohtaisiin metsäasioihin, voin vain todeta, että paljon on alalla tapahtunut sen jälkeen, kun aloitin opiskelun Helsingissä 90-luvulla. Silloin puhuttivat mm. Itä-Lapin metsätuhot ja happosateet. Jotkut ennustivat jopa maamme metsien laajamittaista kuolemaa. Niin ei onneksi käynyt, mutta ympäristönsuojelu alettiin ottaa vakavasti. Ymmärrettiin myös, että metsätalous ei voi tulevaisuudessa olla pelkkää puuntuotantoa, vaan sen tulisi olla hyväksyttävää ja kestävää niin taloudellisesta, ekologisesta kuin sosiaalisestakin näkökulmasta tarkasteltuna. Nämä tavoitteet kirjattiin metsälakiin v. 1996.

Haasteena ilmastonmuutos

Ilmastonmuutosta käsiteltiin opiskeluaikoinani hyvin pintapuolisesti, eikä tieto siitä ollut saavuttanut suurta yleisöä. Tutkimustuloksiakin oli vielä vähän. Tuskin kukaan olisi silloin uskonut, että metsien hiilensidonta nousisi yhdeksi metsäalan keskeisimmistä seurannan kohteista. Eikä pelkästään metsäalan, vaan koko yhteiskuntamme, joka on sitoutunut niin kansallisesti kuin kansainvälisin sopimuksin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

Metsät sitovat hiiltä kasvaessaan. Tällä hetkellä maamme metsät pystyvät sitomaan reilut 40 % kasvihuonekaasupäästöistämme. Metsiemme kasvu on parina viime vuonna hieman taantunut, mikä ymmärrettävästi huolestuttaa ja syitä siihen etsitään parhaillaan. Tärkeintä kuitenkin olisi, että kasvihuonekaasupäästöjä saataisi vähennettyä.

Metsien jatkuvasta kasvatuksesta puhuminen oli vähintäänkin kiusallista 90-luvulla, johtuen sen historiallisesta painolastista, yhteydestä vajaatuottoisten metsien syntymiseen. Vuosien saatossa tutkimustietoa on karttunut ja menetelmiä on kehitetty. Jatkuvasta kasvatuksesta puhutaan nyt paljon ja sen myönteiset vaikutukset erityisesti turvemetsien kasvihuonepäästöjen hillitsemisessä on tunnustettu.

Tavoitteena luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen

Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen keinovalikoimaa on lisätty viime vuosina huomattavasti. Suojelualueita perustetaan edelleen, mutta mukaan on tullut mm. metsänomistajille suunnattuja vapaehtoisen suojelun ohjelmia (METSO ja Helmi), laaja skaala luonnonhoidon toimia talousmetsissä, metsien sertifiointia ja metsälakikin turvaamaan tiettyjä luontotyyppejä.

Vaikka paljon on tehty, parempaan pitää toki pyrkiä. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian taustalla ovat Kansainvälinen biodiversiteettisopimus ja EU:n biodiversiteettistrategia. Koska yksityiset metsänomistajat omistavat suurimman osan metsistämme, metsäluonnon suojelun toteuttaminen ei ole yksinkertaista. Tällä hetkellä EU:n ennallistamisasetus jakaa mielipiteitä ja monet metsänomistajat ovat huolissaan tulevasta.

Puunmyynnistä hiilikauppaan?

Aivan uusia tuulia edustavat ekologisen kompensaation idea ja hiilikauppa. Ovatko ne tulevaisuuden ansaintamahdollisuuksia metsänomistajille puun myynnin sijaan? Ekologisessa kompensaatiossa pyritään korvaamaan jonkin toimenpiteen aiheuttama luontoarvojen heikennys suojelemalla luontoarvoja jossain toisaalla. Hiilikaupassa metsänomistaja voi vaikkapa pidättäytyä hakkuista kartuttaakseen edelleen metsänsä hiilivarastoa tai lannoittaa metsäänsä tehostaakseen hiilen sidontaa (kasvua). Ekologisen kompensaation ja hiilikaupan pelisäännöt eivät ole vielä selkiytyneet. EU valmistelee parhaillaan hiilikaupan sertifiointisäännöksiä.

Kiitos Jamk!

Olen todella viihtynyt Jamkissa, mukavien ihmisten ja hyvän ruoankin ansioista. Suuret ja lämpimät kiitokset harjoitteluni ohjaajalle Helena Reimanille, joka vaivojaan säästelemättä, tiedolla ja kärsivällisyydellä, otti ”päivittämiseni” asiakseen. Mukavissa juttutuokioissamme käytiin läpi niin Teamsin käyttöä kuin kansallista metsästrategiaakin ja monenlaista siltä väliltä. Metsäasioiden parissa olisi mukava jatkaa tulevaisuudessakin!

Kiinnostuneille linkkejä lähteisiin:

Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä (mmm.fi)

Jatkuva kasvatus (Luke)

Luonnon monimuotoisuus (mmm.fi)

Ennallistamisasetus

Hiilestä kiinni

Ekologinen kompensaatio

Harjoittelija Katri Pirinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

1 kommentti

  1. Oli hienoa päästä tutustumaan Katriin, kuulemaan hänen tarinansa ja auttamaan häntä harjoittelussaan.. Toivottavasti tapaan Katrin vielä työelämässä.

Jätä kommentti