Haasteen ottaa vastaan Särkijärven kunnostus- ja vesiensuojelusuunnitelma -hanke. Laukaan Lievestuoreella sijaitsevan Särkijärven kunto on aiheuttanut huolta jo pitemmän aikaa. Matala ja pieni (n. 47 ha) Särkijärvi on rehevöitynyt. Järvi on myös liettynyt ja mahdollisuudet virkistys- ja muuhun käyttöön ovat heikentyneet. Särkijärven tilan parantaminen vaatii toimenpiteitä paitsi itse järvellä, mutta myös koko valuma-alueella ravinne- ja kiintoainekuormituksen…
Jatka lukemista
Katsaus kärpäsiin
Kaksi vuotta sitten kirjoitin Tarvaalan Tarinoihin kesästä ja kärpäsistä. Samaan aikaan aloitin työskentelyn Biotalousinstituutin hankepuolella opiskelujeni ohessa. Tuon kahden vuoden aikana on tapahtunut runsaasti niin Tarvaalan kärpästen parissa kuin hyönteistaloudessa Suomessa. Mustasotilaskärpäset kiinnostivat laajasti Mustasotilaskärpäset ja konttikasvattamo jatkoivat kiinnostuksen herättämistä ja VinsectS-hankkeen loppuraportissa arvioitiin noin 1500 henkilön käyneen niitä paikan päällä ihmettelemässä. Lisäksi kasvattamo, kärpäset…
Jatka lukemista
Biopohjaisten materiaalien mahdollisuuksista ja haasteista
Mitä uusia biopohjaisia innovaatioita on jo markkinoilla tai mitä saamme pian odottaa näkevämme kauppojen hyllyillä? Mikä on näiden biopohjaisten tuotteiden ja materiaalin potentiaali? Mitä mahdollisuuksia ja haasteita niillä on globaalien ongelmien ratkaisemisessa? Muun muassa näitä aiheita pohdittiin ”Biopohjaiset materiaalit –mahdollisuudet ja haasteet” -webinaarissa maaliskuussa. Puhuessamme biotalouden uusista innovaatioista, ihmiset usein kaipaavat konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä…
Jatka lukemistaOpiskelupaikka muuttui työpaikaksi
Saarijärven Tarvaalassa on koulutettu agrologeja vuodesta 1988, ensin opistotasolla Tarvaalan Maatalousoppilaitoksen toimesta. Vuodesta 1999 alkaen agrologi (AMK) koulutuksesta on vastannut Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Tässä sarjassa tutustutaan Tarvaalan alumneihin, ja heidän uratarinoihinsa. Millainen agrologi sinusta tuli, Samuli Lahtela? Aloittaessani agrologiopiskelut Jyväskylän ammattikorkeakoulussa vuonna 2009, ei minulle ollut selvää mitä haluaisin tehdä opiskelujen jälkeen tai mihin ammattiin haluaisin….
Jatka lukemistaNettopositiivista liiketoimintaa kehittämässä
Saarijärven Tarvaalassa on koulutettu agrologeja vuodesta 1988, ensin opistotasolla Tarvaalan Maatalousoppilaitoksen toimesta. Vuodesta 1999 alkaen Jyväskylän ammattikorkeakoulu on vastannut agrologi (AMK) koulutuksesta. Tässä sarjassa tutustutaan muutamiin Tarvaalan alumneihin, ja heidän uratarinoihinsa. Millainen agrologi sinusta tuli, Mia Suominen? Valmistuin Tarvaalan Maatalousoppilaitoksesta agrologiksi joulukuussa 1991. Olimme ensimmäinen vuosikurssi, joten nimesimme itsemme prototyypeiksi, vaikka kyllä meistä taisi ihan…
Jatka lukemistaAgrologikoulutus vastaa hyvin työelämän vaatimuksiin
Saarijärven Tarvaalassa on koulutettu agrologeja vuodesta 1988, ensin opistotasolla Tarvaalan maatalousoppilaitoksen toimesta, ja vuodesta 1999 alkaen Jyväskylän ammattikorkeakoulu on vastannut agrologi (AMK) -koulutuksesta. Tässä sarjassa tutustutaan muutamiin Tarvaalan alumneihin, ja heidän uratarinoihinsa. Millainen agrologi sinusta tuli, Tuomo Vilkkilä? Agrologikoulutus antoi mielestäni hyvät valmiudet työelämän haasteisiin. Omaa uravalintaani tukivat erityisesti yrittäjyys- sekä metsä- ja bioenergia-alan opinnot,…
Jatka lukemistaTuhkan lannoituspotentiaali osana kiertotaloutta on vajavaisesti hyödynnetty
Suomessa syntyy vuosittain arviolta puoli miljoonaa tonnia tuhkaa, joka on peräisin puun tai turpeen poltosta. Suurin osa tästä tuhkasta on puutuhkaa, joka on metsänlannoitusmielessä ravinnepitoisuuksiltaan turvetuhkaa parempaa. Erityisesti kaliumin määrä puutuhkassa voi turvetuhkaan verrattuna olla jopa yli kymmenkertainen. Paljonko tuota tuhkaa sitten Suomessa vuositasolla palautetaan takaisin puiden ravinteeksi? Määräala on vain noin 10 000 hehtaaria. Jos…
Jatka lukemistaBiotalouskampus rakentuu yhteisellä tahdolla
POKEn opinto-ohjaaja, opo Anna-Maija Koskenlahden puheenvuoro Biotalouskampuksen yhteisöllisyyspäivässä 20.1.2020: Viikonloppuna sain käsiini 10.10.1984 laaditun kirjelmän, jonka Tarvaalan maatalousoppilaitos ja koulutila olivat laatineet maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvelle. Tuon kirjelmän olivat allekirjoittaneet silloinen rehtori, apulaisrehtori ja insinööriopettaja. Kirjelmässä tuotiin esille vahva tahto opistotasoisen koulutuksen aloittamisesta Tarvaalassa. Loppukaneettina lukee näin: Tarvaalan maatalousoppilaitos pitää tärkeänä koko maan ja…
Jatka lukemista
Roukapuron kunnostuksen suunnittelu alkanut
Hankasalmella sijaitseva Roukapuro on kapea puro, joka laskee Kynsiveteen. Tarve Roukapuron kunnostus- ja vesiensuojelusuunnitelma -hankkeelle on noussut paikallisten asukkaiden ja maanomistajien huolesta. Ongelmana alueella on koettu esim. vesien tulvinta pelloille ja suistoalueen umpeutuminen. Puron vedenlaatua on seurattu vesinäytteiden avulla vuosina 2008 ja 2013 Hankasalmen kunnan toimesta. ELY-keskuksen harjoittelija teki vuonna 2018 valuma-alueselvityksen. Tämän jatkumona on…
Jatka lukemista
Itä-Viron kalamarkkinoilla huhtikuussa 2019
Viron Tarttossa järjestettiin Maamess –messut (https://maamess.ee/fi/) huhtikuussa 2019. Messumatkan tavoitteena oli tutustuminen Viron kalamarkkinoihin ja samalla tutustua muihinkin Viron kalastukseen ja kalankasvatukseen liittyviin asioihin. Peipsijärven kalastus toimii vielä osin perinteisellä tavalla. Näytti siltä, että kaikki kalastajat eivät käytä kylmäketjua, vaan pyynnistä tulleet kalat savustetaan ja myydään saman tien, eli kalat toimitetaan laatikoissa ilman kylmälaitteita markkinoille….
Jatka lukemista