Toimittaja Jätä kommentti

Ympäristöongelmien ydintä etsimässä

Luin osana biotalouden kehittämisen opintojani maailman ympäristöhistoriaa käsittelevän teoksen, jonka kaiut kimpoilevat nyt mielessäni, kun seuraan yhä kiihtyvää keskustelua ympäristöongelmista ja niiden hoidosta. Seuraavana on pääosin referaattini teoksesta. Haluan jakaa sen Tarvaalan tarinoiden lukijoiden kanssa eväiksi keskusteluun. Alkuperäisteos Kirjan alkuteos on amerikkalaisen J. Donald Hughes’n kirjoittama An Environmental History of the World: Humankind’s Changing Role…

Jatka lukemista
Henna Tiitinen Jätä kommentti

Handicraft Fair

Craft in an old traditional method.Up until now, all the clothes are made themselves. Today, clothes are made less by themselves, but handicraft has become a lot of dear hobby. Before the wires were spun from the wool of their own sheep.The fabricitself was woven in the garments. The fabrics were bought wery little because…

Jatka lukemista
Toimittaja

Paalimuovien kierrättämistä Suomessa tulisi kehittää

Muovi ja sen käyttö maatiloilla Suomen maatiloilla säilötään vuosittain valtavat määrät säilörehua paalaamalla. Huolellisesti paalaamalla säilötty rehu on käytössä helppoa käsitellä, se säilyy taivasalla ja sen laatu säilyy hyvänä. Paalisäilöntä tuo mukanaan myös ikävämpiä asioita, nimittäin muovijätettä. Paljon. Perus muoviraaka-aine on väriltään läpinäkyvää. Mikäli paalimuovista halutaan valkoista, vihreää tai vaikkapa mustaa, siihen täytyy lisätä väripigmenttiä. Paalimuoveja…

Jatka lukemista
Tarja Stenman

Kärkihankkeessa edistetään maatalouden vesiensuojelua

Tarvaalan Biotalouskampus on saanut hallituksen kärkihankerahoitusta maatalouden vesiensuojelun edistämiseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on mukana Suomen ympäristökeskuksen johtamassa Biopolymeerien hyödyntäminen vesienkäsittelyssä ja ravinteiden kierrättämisessä –hankkeessa. Biotalouskampuksen kosteikolla käynnistyneissä pilottikokeissa testataan kaupallista biopolymeeriä liukoisen fosforin kiinnisaamisessa ensimmäistä kertaa maatalouden valumavesistä. Liukoinen fosfori aiheuttaa järvien rehevöitymistä ja leväkukintoja. Ennen pilottivaihetta hankkeessa on tehty laboratoriokokeita viime talven aikana Oulun SYKEssä….

Jatka lukemista
Toimittaja

Metsän jatkuva kasvatus ei sovi yleismenetelmäksi

Luontojärjestöt ovat Vihreiden tukemana tehneet näkyvää kampanjointia ja aloitteen eduskunnalle avohakkuiden lopettamiseksi ja siirtymiseksi jatkuvaan kasvatukseen perustuvaan metsänhoitoon valtion metsiä hallinnoivan Metsähallituksen mailla. Jatkuva kasvatus tapahtuu suurimpia puita metsästä valikoiden poistamalla ja jättämällä syntyneet mikroaukot taimettumaan luontaisesti. Näin metsässä pysyy jatkuvasti puupeite, ja toisaalta metsän hoitoon tehtäviä panostuksia, kuten metsän viljelyä ja taimikonhoitoa, ei tarvita….

Jatka lukemista
Pekka Riipinen

Onnenlaakson metsäpäivässä mm. nautiskeltiin mahlaa, arvuuteltiin puiden pituuksia ja katseltiin vanhoja sekä uusia koneita

Saarijärvellä Koskenkylän, Lehtolan, Muittarin ja Riekon alueella järjestettiin heinäkuun puolivälissä jo kolmatta kertaa Päivä Onnenlaaksossa –tapahtuma. Tapahtumassa kyläläiset yhdistävät voimansa ja järjestävät ihmisille, jos jonkinlaista koettavaa ja nähtävää. Kaikkiaan eri kohteita tänä vuonna oli 19 kappaletta, joiden joukossa oli muutama täysin uusikin kohde. Tapahtuman suosio on kasvanut vuosi vuodelta ja tänäkin kesänä kauniin kesäsään innoittamana…

Jatka lukemista
Toimittaja

ERIAFF –konferenssi Seinäjoella 12.-13.6.2018

Etelä-Pohjanmaa toivotti kesäkuun alkupuolella eurooppalaisen alueiden ERIAFF –verkoston edustajat tervetulleiksi Food Safety 2020 –konferenssiin. ERIAFF (European Regions of Innovation in Agriculture, Food and Forestry) on maatalouteen, metsiin ja ruokaan keskittyvien alueiden verkosto. Vastaavia verkostoja on erilaisia, mm. ERRIN, jossa Keski-Suomi on mukana. Nämä verkostot ovat merkittäviä tiedonvaihtamiseen ja unionin alueella erilaisten alueiden kehittämiseen. Alueet ovat…

Jatka lukemista
Toimittaja

Vesinäytteenottajan työpäivä

Vesinäytteenottajalle sattuu (joskus kirjaimellisestikin) ja tapahtuu. Yleensä kuitenkin kaikki menee sujuvasti ja rutiinilla. Vesinäytteiden ottamisessa kaikki lähtee liikkeelle tarpeesta, halutaan tietää jotain vedenlaadusta. Kun halutaan tarkkaa tietoa vedenlaadusta, tarvitaan vesinäytteitä, joita voidaan tutkia laboratoriossa. Pelkkä näkö- ja makutestit eivät anna tarkkaa tietoa. Näytteistä voidaan tutkia hyvin monenlaisia vedenlaadun tekijöitä. Se mitä tutkitaan, riippuu asiakkaan tavoitteista…

Jatka lukemista