Biotalouskampuksella tapahtuu myös kesällä. Hiljaisuus tänne kuitenkin on laskeutunut, sillä opettajat, oppilaat ja suurin osa talon muusta henkilökunnasta ovat lompsineet kesälomien viettoon, mutta me muutamat täällä kuitenkin paiskitaan töitä kesäaikaankin. Me kaikki kolme, Niina Ikonen, Kaisa Ruuska ja Sami Virtanen, olemme opiskelleet Biotalouskampuksella agrologeiksi ja olemme jääneet työskentelemään koululle eri projektien parissa. Kaikilla meillä on…
Jatka lukemista
Kesäterveiset European Bioeconomy Scene 2019 –konferenssista!
Kun suurin osa suomalaisista, ja kenties jo sinäkin, on heittäytynyt lomalle ja tyytyväisenä sujauttanut varvassandaalit jalkaansa, kokoontui noin 400 biotaloudesta innostunutta asiantuntijaa 42 eri maasta Helsinkiin 9. heinäkuuta 2019. Myös minä hyppäsin sateisena tiistaiaamuna edustushousuihini ja otin suunnan kohti Hotel Scandic Park Helsinkiä. Kyseessä oli European Bioeconomy Scene 2019 –konferenssi, jonka Maa- ja metsätalousministeriö järjesti…
Jatka lukemista
Pylkömäen torilla
SSYP Kehityksen Tiina Tarvainen ja Biotalousinstituutin Markku Paananen kohtasivat pylkönmäkisiä vakituisia ja kesäasukkaita Pylkönmäen toripäivässä 9. heinäkuuta. BIND –projektilla oli oma tiedotuspisteensä tapahtumassa. Biotalousinstituutti yhdessä SSYP Kehityksen ja Kehittämisyhtiö Karstulanseudun kanssa kokeilevat menetelmiä keksintötoiminnan edistämiseksi. Tarkoituksena on hyödyntää Biotalouskampuksen resursseja uusien, erityisesti biotalouteen liittyvien, ideoiden viemiseksi eteenpäin. Toki ideat voivat liittyä muuhunkin toimialaan. Kansalaisia kannustetaan…
Jatka lukemista
Säilörehukuormat puntariin – mitä hyötyä maitotilalle?
Tämä kesä on ollut ihanan normaali rehunurmien kannalta! Lämmin alkukesä, sopivasti sateita ja välillä viileämpiä päiviä ovat luoneet nurmille luontaiset olosuhteet kasvamiseen. Nurmet ovat kehittyneet niin hyvin, että ensimmäistä satoa päästiin korjaamaan jo reilusti ennen juhannusta. Ensimmäiset maitotilat aloittivat rehunteon eteläisessä Keski-Suomessa ja Jyväskylän ympäristössä viikolla 23. Juhannusviikolla päästiin täyteen vauhtiin myös Saarijärven alueella. Rehukuormat…
Jatka lukemista
Levän kasvatusta Biotalouskampuksella
Mikä ihmeen Spirulina? Spirulina on siniviherlevä (syanobakteeri), joka on saanut nimensä mikroskooppisesta spiraalimaisesta rakenteestaan. Levämassa koostuu yksisoluisista eliöistä. Tarvaalan Spirulinan tarinan alku Spirulina-levää tilattiin Amerikasta Tarvaalaan vuonna 2017. Levää on kasvatettu akvaariossa, jossa se saa tarvitsemansa valon, lämmön, ravinnon ja puhtaan veden. Ilmapumppu kierrättää levävettä, jolloin levä ei pääse muodostamaan ei-toivottuja tihentymiä. Leväviljelmän perustamisvaihe vaati…
Jatka lukemista
Jättiläismäinen aukko Biotuotetehtaan ympärillä? Vai sittenkin harvennushakkuita ja hyvin hoidettuja metsiä?
Tieto Äänekosken Biotuotetehtaasta toi muutama vuosi sitten vipinää myös metsäneuvojien ja muiden metsäammattilaisten elämään. Heräsi valtavasti kysymyksiä: Miten saada puuta liikkeelle metsistä ja tiet kuntoon? Miten huolehtia metsäluonnon monimuotoisuudesta? Miten saada metsänomistajat hoitamaan metsiään aktiivisesti, jotta puuta riittää tulevaisuudessakin? Näissä kysymyksissä auttamaan perustettiin Sykettä Keski-Suomeen metsiin -hanke. Sen aikana on muun muassa järjestetty paljon koulutustilaisuuksia…
Jatka lukemistaAgrologiopiskelijat Kiinassa
Kuluneen kevään aikana me JAMKilaiset pääsimme kv-vaihtoon Kiinaan. Matkaseurueeseemme kuului viisi agrologiopiskelijaa Tarvaalasta sekä seitsemän insinööriopiskelijaa Jyväskylästä. Opiskelijoiden mukana oli kaksi opettajaa, allekirjoittaneen lisäksi lehtori Anneli Kakko. Kohteemme Kiinassa oli Huaiyin Normal University, jossa oli vieraillut agrologiopiskelijoita sekä JAMKin henkilökuntaa jo edellisenä vuonna. Huiain on viiden miljoonan asukkaan kaupunki itäisessä Kiinassa noin seitsemän tunnin ajomatkan…
Jatka lukemista
Kuka hoitaa maaseudun infran tulevaisuudessa?
Maaseudulla on totuttu rakentamaan monenmoista infraa yhdessä ja kunnostamaankin sitä aina tarpeen niin vaatiessa. Kautta aikojen on huolehdittu teiden rakentamisesta ja ylläpidosta sekä muistakin yhteisöä hyödyttävistä toiminnoista, joita ympäröivä yhteiskunta ei ole pystynyt tai halunnut tarjoamaan maaseudun asukkaille. Nykyiset, eri aloilla tiukentuvat vastuut ja kiristyvät säädökset ohjaavat näitäkin yhteisöjä siirtymään entistä ammattimaisemman ylläpidon pariin. Enää…
Jatka lukemista
Keksinnöissä löytyy
Kansan syvistä riveistä pulppuaa uusia ideoita ja keksintöjä, kun siihen vain annetaan mahdollisuus. Käynnissä olevassa BIND –Bioinnovaatioiden edistäminen -hankkeessa on keksintöraadin pöytään tuotu monenlaista ”tarjottavaa”. Konseptiin kuuluu, että jatkoon valituille ideoille valitaan kehittäjäkumppani, sparraaja, joka yhdessä idean esittäjän kanssa lähtee työstämään asiaa eteenpäin. Tarjolla on myös rahoitusta tarvikehankintoihin ja ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämiseen. Hyviä elementtejä, joihin…
Jatka lukemista
BioKas-hanke on ajan hermolla
Puutarha & kauppa-lehden (3/2019) artikkelin mukaan kasvualustojen käytön arvioidaan jopa nelinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Samalla turpeen osuus kasvualustoissa tulee pienenemään, joten uusille, vaihtoehtoisille kasvualustoille on entistä enemmän kysyntää ja tarvetta. Maailmanlaajuisesti kasvualustojen käytöksi vuonna 2050 arvioidaan noin 244 miljoonaa kuutiota, joten aivan pienestä puuhastelusta ei ole kysymys. Suurinta kasvua ennakoidaan erilaisten puupohjaisten kasvualustojen, kuten kuidun…
Jatka lukemista