Taisteluun järven rehevöitymistä vastaan: Alanen, Laukaa

Yksi merkittävin uhka, joka pieniä matalia järviä kohtaa, on rehevöityminen. Rehevöityminen alkaa kun  järveen pääsee liikaa ravinteita, lähinnä fosforia ja typpeä, mikä kiihdyttää mm. kasvien kasvua ja kasviplanktonin lisääntymistä. Monet pienet ja matalat järvet ovat Suomessa luonnostaankin reheviä, mutta mikäli ravinteita tulee järveen enemmän kuin niitä sieltä poistuu, seurauksena on järven rehevöityminen. Rannat kasvavat umpeen…

Jatka lukemista

Miksi soita kannattaa ennallistaa?

Soiden ennallistamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla ihmisvaikutuksesta heikentyneitä soita pyritään palauttamaan mahdollisimman lähelle luonnontilaista. Ennallistamisen tarkoituksena on palauttaa suolle siellä aiemmin vallinnut hydrologia ojia täyttämällä tai niitä patoamalla. Suot ovat kohdanneet monia uhkia viime vuosikymmeninä, niistä lisää alla, samoin kuin ennallistamisen hyödyistä. Olet tervetullut osallistumaan Freshabit LIFE IP-hankeen ja JAMKin järjestämiin suon ennallistamistalkoisiin Saarijärven Pylkönmäelle 23.-24….

Jatka lukemista

Jälleennäkemisen riemua pellon pientareella

”Ihanaa nähdä ihmisiä!” Tämä suupielet hymyyn nostattava kommentti käynnisti Lammastalouden tuotannontekijät -hankkeen Keski-Suomen nurmipienryhmän tämän kevään ensimmäisen kokoontumisen torstaina 3.6.2021. Ja kyllä, harvoin sitä on näin onnellinen siitä, että on päässyt käymään Jämsässä! Ei sillä, että Jämsässä mitään vikaa olisi, mutta onhan se nyt jotain, kun sai oikein luvan kanssa matkustaa katsomaan muita ihmisiä! Jos…

Jatka lukemista

Kurkistus hanketyön kulisseihin

Kehittämishanke, tutkimushanke, investointihanke, tiedonvälityshanke, koulutushanke… Miksi hankemuotoja on niin monenlaisia? Onko niistä oikeasti hyötyä? Hanketyö näyttäytyy monelle byrokraattisena toimistotyönä, jonka tulokset voivat jäädä pienen piirin tietoon tai vaikuttaa hankalasti sovellettavilta. Keitä hanketyöhön oikein osallistuu? Ketkä siitä hyötyvät? Miten hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen voi vaikuttaa? Tule mukaan kurkistamaan JAMK:n Biotalousinstituutin toteuttamien maatalouteen liittyvien koulutushankkeiden kulissien taakse!…

Jatka lukemista

Veden valtakunnassa tapahtuu

Veden valtakunnassa todellakin tapahtuu. Seitsemän vuotta kestävä Metsähallituksen vetämä FRESHABIT LIFE IP eli laaja yhteistyöhanke suomalaisen vesiperinnön säilyttämiseksi tuleville sukupolville on saanut paljon aikaiseksi. Hankkeessa on mm. tuotettu Veden valtakunta –niminen dokumenttisarja, joka esitettiin viime vuonna televisiossa ja on vielä nähtävillä YLE Areenassa. Tähän mennessä hankkeessa on mm. rakennettu yli 500 vesiensuojelurakennetta, ennallistettu 465 ha…

Jatka lukemista

Älymaatalous – avain kestävän maatalouden kehittämiselle

Millainen on tulevaisuuden kestävä maatalous? Tähän kysymykseen ei ole olemassa yksiselitteistä tai yksinkertaista vastausta. Kestävälle kehityksellekin määritelmiä on monia, mutta laajassa kuvassa mielestäni pätee edelleenkin Brundtlandin komission määritelmä vuodelta 1987: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.” Biotalouden viitekehyksessä taas kestävyyden perusehtona ovat ekologisen, taloudellisen, sekä sosiaalisen…

Jatka lukemista

Älyä etsimässä – viisautta kaivaten

Viime vuosina on alkanut hiljalleen putkahdella esiin yhdyssanoja äly-alulla. Älypuhelin, älytelevisio, älykoti, älypohjalliset (!), jne. Niinpä, kun kuulin ensimmäistä kertaa sanan ”älymaatalous”, en ollut ollenkaan yllättynyt, saati järkyttynyt. Päin vastoin, olihan tuo luonnollinen jatkumo kaiken ”älyllistämiseen”. Toki tarkistin, ettei vaan ollut keksitty itse keksimälleni Täsmäviljely-termille uutta synonyymiä! -Ei ollut, vaan uutta sisältöä löytyi. Olen väitellyt…

Jatka lukemista

Huomisen maailma tarvitsee biotaloutta ja agrologeja

Uteliaisuus ympäröivää maailmaa kohtaan voi johdattaa mielenkiintoisten asioiden ja tilanteiden äärelle. Tätä blogitekstiä kirjoitan tällä kertaa minä, Suvi, JAMK Biotalousinstituutin viestinnän harjoittelija. Miksikö? Koska olen huomannut, että sanomalla mahdollisuuksille kyllä, voi päätyä esimerkiksi pohtimaan, mikä yhdistää kuvassa näkyviä asioita. Kiinnostaako, mikä asioita sitten yhdistää? No, biotalous ja JAMK Biotalousinstituutin Havaintoja biotaloudesta -kurssi tietenkin. Kyseinen kurssi…

Jatka lukemista

”Synteettistä ruokaa tullaan totta kai syömään tulevaisuudessa.”

Tästä Winston Churchillin vuonna 1931 lausumasta, kauas katsovasta kommentista Lauri Reuter muistutti meitä esityksessään Ikuinen satokausi -tapahtumassa 25.9.2020. Esityksessään ruoantuotannon murroksesta ja biotekniikasta, Reuter toi esiin tosiasiat ilmastonmuutoksesta ja sen haasteista ruoantuotantoon sekä ruokajärjestelmän osuudesta esimerkiksi päästöihin. Ruokajärjestelmä siis tuottaa 20 – 30% kasvihuonepäästöistä, jotka aiheuttavat sään ääri-ilmiöitä ja makean veden puutetta, jotka taas tekevät…

Jatka lukemista

Mitä hyötyä metsäsertifioinnista on metsänomistajalle?

Metsänomistajana olen viime aikoina joutunut selvittämään itselleni entistä tarkemmin sitä, mitä kaksi tyypillisesti käytössä olevaa metsäsertifiointia tarkoittavat metsänhoidon näkökulmasta ja metsän omistamisen näkökulmasta. Mitä etua niistä on? Ja kenelle? Usein puhutaan, että PEFC-sertifioinnilla (Metsäsertifiointi | PEFC) on lähinnä metsänomistajajärjestöjen ja metsäteollisuuden tukema järjestelmä ja FSC-sertifiointi (Periaatteet ja kriteerit (fsc.org)) puolestaan perustuu ympäristö- ja luontojärjestöjen näkemyksiin…

Jatka lukemista